Näytetään tekstit, joissa on tunniste lahjakkuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lahjakkuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Vähemmän on Enemmän kirja 30/xx

Vahvuudet



Vahvuutesi ovat tietojesi, taitojesi ja lahjakkuutesi yhdistelmiä. Tarvitset niitä kaikkia saadaksesi parhaat puolesi esiin. Näistä kolmesta tärkein ja selkeästi pesäeron muihin tekevä osio on lahjakkuutesi eli toistuvat ajattelumallisi. Ne ovat ainutlaatuisia kykyjäsi. Olet erilainen, koska aivojesi impulssit toivat eri tavoin. Tietojen ja taitojen hankkiminen ovat olennaisia asioita, mutta ne voivat myös muut hankkia. Henkilökohtaista suodatintasi on mahdotonta kopioida. Olet erilainen kuin muut, joten löydä omat vahvuutesi. Niillä on yhteisiä piirteitä.



Kirjassa käytän neljää eri osaa. Kolme viimeistä ovat enemmän tai vähemmän psyykkisiä yhtäläisyyksiä ja menestys kertoo siitä kuinka hyvin vahvuudet tulevat esiin.



  1. Menestys
  2. Vaisto
  3. Kasvu
  4. Tarve



Menestys on selkein piirre. Menestys kertoo sen, että sinulla on jokin kyky. Kyvystä on vielä pitkä matka vahvuudeksi. Itse pystyn hajottamaan ja hävittämään minkä tahansa tavaran. Tätä kykyä minun on vaikea jalostaa vahvuudeksi. Jos tiedät miten voin tehdä tämän niin kerro allekirjoittaneelle. Pelkkä kyky tehdä jotain ja siinä menestyminen ei riitä mikäli tietyt psykologiset määreet eivät täyty.



Vaistojen varassa tapahtuva vahvuuksien hyödyntämisen on yleisempää kuin tietoinen toiminta. Tämä kertoo paljon vahvuuksien ainutlaatuisuuksista. Toimit vahvasti vaistojesi varassa. Se on edellytys olemassaolollesi. Vaistot saavat sinut hakeutumaan vapaaehtoisesi asioihin, joissa olet hyvä.



Kasvu tarkoittaa kykyä oppia asioita erittäin nopeasti ja jalostaa kykyään tehdä asioita nopeasti. Nämä ovat sinusta helpoilta tuntuvia asioita. Ne eivät vaadi erityistä keskittymistäsi vaan tuntuvat luonnollisilta. Voit kadottaa ajantajusi. Tämä tarkoittaa niin sanottua flow-tilaa. Tällöin olet onnellinen ja saat paljon huomaamattasi aikaan. Kasvu tapahtuu hyödyntämällä vahvuuksia.



Tarve tarkoittaa hetkeä toiminnan jälkeen. Olet mm. tyytyväinen, iloinen ja tunnet saavuttaneesi raukean olotilan. Pyritä samaan tilaan yhä uudelleen. Tunnet itsesi henkisesti vahvaksi, vaikka olet fyysisesti lopussa. Tarpeesi tehdä jotain on ollut voimakkaampi lapsena. Pyrit lapsena tekemään lähinnä asioita, jotka tuntuvat hyvälle. Aikuisena sinulle tulee paljon henkisiä esteitä, jotka pienentävät tarvetta. Vahvuutesi ovat tekemisiä, jotka saavat sinut tuntemaan itsesi vahvaksi ja heikkoutesi niitä, jotka saavat sinut heikoksi. Voit olla jossain hyvä, mutta tunnet silti itsesi henkisesti väsyneeksi. Tämä on merkki heikkoudestasi. Hyödynnä vahvuuksiasi, koska ne sujuvat vähemmällä vaivalla. Niiden hyödyntäminen antaa sinulle etulyöntiaseman niitä kohtaan, jotka eivät omiaan käytä.



Heikkoudet


Heikkoutesi ovat henkisellä tasolla vahvuuksiesi vastakohtia. Ne eivät välttämättä ole asioita, joissa olet huono. Sinä voit olla hyvä, mutta heikkoutesi ovat henkisiä. Et odota jotain asiaa tai saa tyydytystä sitä tehdessäsi. Tunnet itsesi tekemisen jälkeen väsyneeksi ja välinpitämättömäksi etkä odota tekemistä ilolla vaan yrität välttää sitä. Voit yrittää parantaa heikkouksiasi, mutta nekin ovat toistuvia ajattelumallejasi, joten joudut ohjelmoimaan aivosi ja se on vaikeaa. Yksi heikkouksistani on puolituttujen tapaaminen. Koitan välttää sitä viimeiseen saakka. Kierrän mieluummin kauempaa toisen ihmisen kuin menen häntä kohti. Minua ahdistaa pelkkä ajatuskin tästä tapahtumasta. Siksi en välitä myöskään kissanristiäisistä. Heikkouksien käsittely on haastavaa. On olemassa tapoja välttää ja vähentää niiden roolia. Niitä tulee ensimmäisenä viisi mieleen:


  1. Älä tee sitä
  2. Kehitä itseäsi siinä
  3. Hanki kumppani
  4. Kehitä tukijärjestelmä
  5. Käytä vahvuuttasi heikkouden sijaan



Kuten jo mainitsin niin käytän ensimmäistä tapaa vältelläkseni puolituttujen kohtaamisia. Käytän aikaa enemmän niiden välttelemiseen kuin mitä itse kohtaamisiin kuluisi aikaa. Tämä ei ole järkevää, mutta pakko tunnustaa etten aina toimi järkevästi. Yritän pyrkiä siihen, mutta heikkoudet ovat usein tiedostamattomia käyttäytymismalleja. Et pysty välttämään kaikkia asioita. Kehitä silloin heikkouttasi. Tämä vaatii sinulta suurempia henkisiä ponnisteluja. Siksi panostaminen tähän ei ole järkevää, jos ei ole pakko. Tämä hukkaa voimavaroja hyödyllisemmistä tekemisistäsi.

Tarvitset toisia ihmisiä. Lähipiirissäsi on monia ihmisiä, joiden vahvuudet ovat heikkouksiasi. Työpaikoilla kannattaa panostaa tällaisten kumppanuuksien muodostamiseen. Sinä voit auttaa lähipiiriäsi vahvuuksillasi mikäli ne ovat heidän heikkouksiaan. Tukijärjestelmän kehittäminen vaatii aikaa. Voit hyödyntää apuvälineitä järjestelmän kehittämiseen. Automatisoi tekosi mikäli sinulta puuttuu halua jotakin. Mikäli haluat säästää rahaa säännöllisesti niin laita suoraveloitukseen jatkuva tilisiirto säästämistä varten. Joskus sinulta voi löytyä heikkous, jonka voit piilottaa vahvuuksiesi avulla. Voit päästä asioiden jännittämisestä eroon kuvittelemalla olevasi muualla. Stand Up koomikko voi luoda sketsihahmon liioittelemalla heikkouksiaan. Hän ajattelee roolia lavalla kuvitellen olevansa vain näyttelemässä.

Mikäli et pysty välttämään tai kiertämään heikkouksiasi, tulee sinun parantaa niitä siedettäville tasoille. Et voi antaa niiden pilata koko elämääsi. Ota itseäsi niskasta ja paranna niitä. Matkasi voi olla tuskainen, mutta heikkoutesi voivat tuottaa suurimmat jätteet elämääsi. Voit saada pienellä ponnistelulla aikaan suuria tuloksia. Vahvuuksien ja heikkouksien hyödyt ja haitat vaihteleva henkilökohtaisesti. Sinun pitää itse ratkaista asiat. Muista, että muutaman kriittisen asian muuttamalla voit saada aikaan isoja tuloksia, olivat ne vahvuuksiasi tai heikkouksiasi.

torstai 17. maaliskuuta 2016

Vähemmän on Enemmän kirja 29/xx

4.6 Vahvuudet ja heikkoudet




Sinulla on vahvuutesi ja heikkoutesi. Niiden merkitys sinulle on henkilökohtainen. Sinä ehkä keskityt tekemiseen vahvuuksien kautta, kun toiset panostavat heikkouksiensa parantamiseen. Jostain syystä suurempi osa meistä uskoo heikkouksiensa kehittämisen olevan tärkeämpää kuin vahvuuksiensa. Voit saada ladastasi onnistuneella virittämisellä aikaan Skodan suorituskyvyn, mutta sinun tulisi keskittyä virittämään mersustasi Ferrari. Jälkimmäinen on viisaampi vaihtoehto, koska nykymaailmassa ei ilman vahvuuksiaan pärjää.


Tieto, taito ja lahjakkuus


Voit opetella kahta ensimmäistä. Lahjakkuutesi ovat luonnollisia kykyjäsi, joita et voi oppia. Voit toki jalostaa niitä. Lahjakkuutesi voi määritellä seuraavasti: Lahjakkuutesi tarkoittaa luontaisia ja toistuvia ajattelumallejasi eikä niitä voi opettaa. Lahjakkaalla kirjanpitäjällä on mm. pilkunnussimisen jalo taito eli hän haluaa saada kaikki luvut oikein. Lahjakkuuden eri tasojen vuoksi samoista lähtökohdista lähtevät opiskelijat tuottavat erilaiset tulokset. Huipputason saavuttaa vain mikäli lahjakkuus osuu yksiin tekemisiensä kanssa. Tämä ei tarkoita ettei oppimisesta ole hyötyä lahjattomille. Vahvuuksista lahjakkuus muodostaa olennaiset osat. Tiedot ja taidot voi hankkia, mutta ainutlaatuisten ajattelumallien hankkiminen ei onnistu.


Tieto tarkoittaa asioita, joista olet tietoinen. Voit itse kerätä tietoa ja sitä voidaan opettaa sinulle. Tiedon voi jakaa kahteen osaan: tosiasioihin ja kokemuksiin perustuviin tietoihin. Tosiasioita olet lukenut ja kokemuksiin perustuvat tietosi ovat matkan varrella oppimasi asiat. Tosiasioita voi ja pitää opettaa. Kokemuksiin perustuvaa tietoa oppii itse ajattelemalla mitä tuli tehtyä ja kuinka teko on vaikuttanut joko sinuun tai muihin tai seuraamalla muiden toimia. Taito on sitä kuinka teet jotain. Paras tapa oppia taito on jakaa se osiin ja koota palaset yhteen. Paras tapa oppia on harjoitella tietoisella tekemisellä. Jokainen taito ja sen osat tulisi opetella oikealla tavalla oikeaan aikaan oikeassa järjestyksessä.



Lahjakkuus voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan. Motivoiva lahjakkuus selittää miksi teet jotain. Se kertoo syyn miksi teet jotain. Ajatteleva lahjakkuus kertoo miten ajattelet eli kuinka pohdit vaihtoehtoja tai kuinka teet johtopäätöksiä. Yhdistävä lahjakkuus kertoo keneen luotat, kenen kanssa toimit ja keitä hyljeksit. Lahjakkuutesi on muodostunut aivoissasi olevista kytkennöistä, jotka hallitsevat aivotoimintaasi. Ajattelumallisi ovat erilaiset kuin muilla, koska aivoissasi on miljardeja kytkentöjä, jotka toimivat eri tavoin. Ne ovat kaikilla erilaiset. Kytkennät ovat muodostuneet enimmäkseen kolmen ensimmäisen ikävuotesi aikana ja kuutitoistakesäisenä puolet kytkennöistäsi on kuolleita. Kytkennät muodostavat henkisen verkostosi, joka suodattaa saamasi tiedot. Verkosto päättää miten reagoit tiettyihin tilanteisiin. Se myös erottaa sinut muista.



Jos et tiedä lahjakkuuksistasi niin etsi ne seuraamalla luontaisia reaktioitasi. Ne ovat reaktioita, joita et voi opetella. Stressaavissa tilanteissa ne ovat omimmillaan. Luontaisten reaktioiden lisäksi voit miettiä asioita, joita jatkuvasti kaipaat. Lisäksi voit miettiä asioita, joista saat tyydytyksen ja nopeasti oppimiasi asioita. Lapsuudessasi sinua kiinnostaneet asiat ovat todennäköisesti niitä, joissa olet lahjakas. Olet tuntenut niihin vetovoimaa vanhemmallakin iällä. Opit nopeammin taidot, joissa olet lahjakas. Niiden omaksuminen on sinulle luonnollisempaa kuin muille. Tyydytys on myös merkki lahjakkuudestasi, koska ne asiat omaavat vahvimmat kytkökset aivoissasi. Mieti asioita, joiden jälkeen olet onnellisimmillasi. Se on yksi parhaimmista vihjeistä löytää lahjakkuus.



Anders Ericsson teki tukimuksen, joka todisti ettei pelkkä lahjakkuus riitä menestykseen. Sen lopputulos oli, että huipulle pääseminen vaatii keskimäärin 10000 tuntia keskittynyttä ja tarkoituksenmukaista harjoittelua. Keskiarvo ei kerro yksilöistä. Todellisuudessa tuntimäärät vaihtelivat muutamasta tuhannesta pariinkymmeneen tuhanteen. Tuntimäärien tarve riippuu suurilta osin lahjakkuudesta. Kyseisten tuntimäärien ollessa noin suuret on selvää, että ilman lahjakkuutta harvat jaksavat tuota rääkkiä. Koska lahjakkuuden määrä kertoo toistuvista ajattelumalleista, on tuollainen tuntimäärä lähes mahdoton suoritus ilman lahjakkuutta. Kiinnostus asian tekemiseen loppuu nopeasti ilman tekemisestä saatua tyydytystä, joka on yksi lahjakkuuden tunnusmerkeistä.

torstai 21. toukokuuta 2015

Älykkyyttä on monenlaista

Tosiasia on se etteivät kaikki ihmiset ole varustettuja samoilla älynlahjoilla. On huomioitava se etteivät ihmiset aina osaa tiedostaa omia vahvuuksiaan vaan voivat keskittyä asioihin joista ei heille itselleen ole hyötyä. Nykypäivänä nerokkuutensa hyödyntäminen on helpompaa kuin vaikka parikymmentä vuotta sitten. Nykypäivänä itsensä voi saada yleisön tietoisuuteen helpommin vaikka Youtuben kautta mikä tarkoittaa esimerkiksi parhaille lahjakkuuksille helpompaa ja tuottoisampaa polkua. Kolikon kääntöpuolena on kilpailun koventuminen.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on selvittää lukijalle miten vahvuusalueet tai älykkyydet voidaan jaoitella, jotta ihmisten olisi helpompi ymmärtää missä he ovat hyviä. Periaatteessa älykkyyttä jaoitellaan monin tavoin, mutta olen päätynyt käyttämään Harwardin professori Howard Gardnerin seitsemää eri älykkyyden lajia, koska ne antavat mielestäni selkeän kuvan eri vahvuuksista. Ihminen voi olla älykäs tai lahjakas monin eri tavoin, joten eri älykkyydet eivät sulje pois toisiaan. Gardnerin seitsemän älykkyyttä ovat:

1. Loogis-matemaattinen
2. Kielellinen
3. Musikaalinen
4. Ruumiillinen
5. Avaruudellinen
6. Sosiaalinen
7. Itsensätunteminen

Loogis-matemaattisesti älykkäät ihmiset osaavat analysoida ongelmia loogisesti, osaavat käyttää matematiikkaa ja tutkia tieteellisesti asioita. Tämä on se älykkyys, jota vielä nykypäivänäkin suositaan muiden kustannuksella. Ongelmaksi se tulee, kun jotkut tällä osa-alueella lahjattomammat pistetään ratkaisemaan ongelmia joihin heillä ei älykkyys riitä. Varsinkin Suomessa insinöörejä koulutetaan liikaa.

Kielellinen lahjakkuus kuvaa ihmisen kykyä ymmärtää sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä ja tuottaa niitä sujuvasti. Myös ulkomaisten kielten oppiminen helpottuu. Lakimiehet, puhujat, kirjailijat ja runoilijat omaavat korkean kielellisen lahjan. Myös kielellinen nerous kuuluu älykkyyksiin, joille luodaan suuri painoarvo ihmisten koulutuksessa. En tosin ole varma onko suomalainen tapa kouluttaa kielellisiä lahjakkuuksia oikea. Tämä näkyy erityisesti vieraiden kielten opetuksessa.

Musikaalinen älykkyys on se, että ymmärtää musikaalisia asioita hyvin, osaa esittää musiikkia joko soittaen tai laulaen ja ymmärtää milloin sitä tehdään hyvin tai huonosti. Itselläni tällaista taitoa ei juurikaan ole, joten en näistä asioista mitään ymmärrä. Tämä on Gardnerin mielestä ehkä kyseenalaisin älykkyyden ala, sillä hänen mukaansa se on lähellä kielellistä neroutta.

Ruumiillinen lahjakkuus kuvaa sitä kuinka hyvin ihminen osaa käyttää joko koko ruumistaan tai sen osaa ratkaistaakseen ongelmia. Ruumiillisesti lahjakkaita ovat tietyt urheilijat, kuten voimistelijat, rakennusmiehet, kirurgit ja mekaanikot.

Avaruudellinen älykkyys tarkoittaa kykyä havaita ja manipuloida laajoja ja pienempiä tiloja. Laajojen tilojen hallitsijoista esimerkkinä voidaan käyttää lentäjiä ja lennonjohtajia. Pienempien muotojen hallitsijoita löytyy kuvanveistäjistä, shakinpelaajista ja arkkitehdeistä.

Sosiaalisesti älykkäät ihmiset pystyvät ymmärtämään muiden ihmisten aikeita, motivaatioita, haluja ja ovat hyviä työskentelemään muiden ihmisten kanssa. Tästä parhaita esimerkkejä ovat myyntimiehet, opettajat, sairaanhoitajat, poliitikot ja näyttelijät. Nämä ovat ihmisiä joiden roolia yhteiskunnassa usein väheksytään, sillä ilman sosiaalisia taitoja ihmiset ovat aika lailla avuttomia. Henkilökohtainen mielipiteeni suomalaisista on se, että emme ole sosiaalisesti hirveän lahjakkaita. Tämä voi osittain johtua siitä, että meidät opetetaan uskomaan tähän.

Hyvin itsensä tuntevat ihmiset omaavat suuren kyvyn ymmärtää itseään, luoda itselleen sopivia käyttäytymismalleja, ymmärtävät omat halunsa, pelkonsa ja kyvykkyytensä. Näitä he pystyvät käyttämään hyväkseen säädelläkseen omaa elämäänsä parhaaksi näkemällään tavalla. Tätä taitoa pidän hyvin tärkeänä ja ehkäpä tärkeimpänä.

Tällainen määrittely ei ole ainut oikea ja sen takia ei tarkkaan kannata tuota tulkita. On tärkeämpää miettiä kuinka älykkyyden muodot kuvaavat sinua. Mikäli tuntuu siltä etteivät tietyt osa-alueet ole hallussa niin niitä voisi parantaa. Liiallinen keskittyminen heikkouksiin tuottaa hukkatyötä. Ainoastaan ne asiat missä ihmiset ovat lahjakkaita voivat saada suurimman tuotoksen pienemmällä panostuksella. Tietysti on selvää, että lahjakkaiden kannattaa harjoitella, mutta jokaisella on tietyt keihäänkärkensä, joihin panostamalla tuottaa suurimman hyödyn itselleen. Ei kannata pyrkiä osaamaan kaikkea käyttäen sellaisia tuntimääriä jotka eivät tuota suurempaa kokonaishyötyä. Niitä asioita joissa ihminen on surkein kannattaa kehittää itseään jonkin verran täystunarista ylöspäin, koska silloin pienellä panostuksella saa hyvän tuloksen.

Itsensä tunteminen on edellämainituista se johon kannattaa panostaa aina, koska ilman sitä ei ymmärrä vahvuusalueitaan ja hakkaa päätänsä seinään tarpeettomasti. Hyvänä esimerkkinä ovat television Idolsiin pyrkivät ”laulajat” jotka kuulostavat siltä kuin raapisivat ruuvimeisselillä metallipintaa. Kun joku tuomareista kertoo totuuden joko ystävällisesti tai ilkeästi, mennään shokkiin ja haukutaan nämä ammattilaiset. Itsensä tunteminen auttaa myös silloin, kun oma äitikin kannustaa lastaan, kun ei kehtaa totuutta sanoa ääneen. Tämän asian kehittäminen usein laiminlyödään, koska itsensätuntemista pidetään selvyytenä, jota se ei kaikille ole.

Missä asioissa sinä olet lahjakas/älykäs?

-TT

maanantai 11. toukokuuta 2015

Taloudenhoito on taitolaji

Otsikosta voisi päätellä, että tämän kirjoituksen tarkoitus on kehua ihmisiä joilla taloudenhoito on hallussa. Pikemminkin kyse on siitä, että taloudenhoitoon ja sen osaamiseen sopivat samat lainalaisuudet kuin muidenkin taitojen kehittämiseen. Koska kaikkea on mahdotonta saada mahtumaan yhteen kirjoitukseen, on tämä kirjoitus lyhyt peruskatsaus. Ennen vuodenvaihdetta ilmestyvässä kirjassani asiasta tulee lisäinformaatiota.

Taloudenhoito on taito joka koostuu useammasta pienemmästä palasesta. Järkevä kuluttaminen, oikeiden maksuvälineiden käyttö, säästäminen ja sijoittaminen ovat pienempiä taitoja, mutta eivät ainoita. Mainittakoon vielä sen verran, että taitoja ei voi kehittää mikäli ei ole tietoa siitä mitä tulee oppia. Tietoa voi oppia joko itse sitä etsimällä tai kokemalla asioita. Tieto ei yksin riitä, koska pelkkä tieto ei automaattisesti johda toimintaan.

Taloustaidot ovat yksilöllisiä

Taloustaidot ovat yksilöllinen asia. Jotkin ihmiset ovat parempia toisissa taloustaidoissa kuin toiset. Jotkut osaavat kuluttaa järkevästi, mutta eivät osaa sijoittaa ollenkaan mikä johtaa ylimääräisten rahojen pitämiseen käyttötilillä. Inflaatio syö niiden arvoa silloin tasaista vauhtia. Toiset taas osaavat sijoittaa, mutta eivät meinaa osata tehdä ylijäämää kuluttaessaan liikaa, jotta rahaa sijoittamiseen jäisi. Ihmisen lahjakkuus tai lahjattomuus vaikuttaa myös kuinka taloustaitoja opitaan. Meillä jokaisella on omat toistuvat ajattelumallimme, jotka vaikuttavat oppimiseen.

Siihen kuinka hyvät taidot ovat kokonaisuudessa, on suhteellisen helppo löytää vastaus. Kyse on jatkuvuudesta. Mitä enemmän on tehnyt asioita oikein sitä enemmän pidemmällä aikavälillä on kertynyt ylijäämää kaikkien kulujen jälkeen. Tätä ylijäämää tulee verrata sen hankkimiseen käytettyihin työtunteihin. Alijäämä on tietysti myös mahdollinen lopputulos jota ei voi poissulkea. Surkeat rahankäyttötaidot omaavalla henkilöllä alijäämä on merkittävä, vaikka ihminen tekee paljon töitä. Nämä ovat karkeita yleistyksiä jotka eivät kerro kuinka hyvä ihminen on kussakin taloustaitojen alalajissa. Ne eivät kerro myöskään siitä minkälainen motivaatio kenelläkin on rahankeräämiseen. Toisilla on muita tärkeämpiä asioita. Tarkempaan analyysiin tarvitaan enemmän tietoja, mutta niiden selvittäminen ei mahdu tähän kirjoitukseen.

Toistot, toistot, toistot

Taidot kehittyvät toistojen avulla. Ne voivat kehittyä sekä hyvään että huonoon suuntaan. Huonoon suuntaan taitojaan kehittäneet, ovat tehneet asiat väärin eli toistaneet tekemiään virheellisiä asioita. Väärien asioiden toistaminen on johtanut siihen, että aivot ovat ohjelmoituneet väärään suuntaan. Tähän ohjelmointiin on voinut mennä useampi vuosi tai vuosikymmen. Väärä ohjelmointi on tapahtunut tekemällä vääriä asioita pitkän ajan eli toisin sanoen vääriä asioita on toistettu niin pitkään, että aivomme ovat automatisoineet ne tavoiksi, jotka säästävät aivoilta prosessointiin tarvittavaa energiaa. Mitä pidemmälle automatisointi on mennyt sitä vaikeampaa ohjelmointi on ja sitä kauemmin uudelleenohjelmointi kestää. Aivojen uudelleenohjelmointi tapahtuu oikeiden toistojen avulla ja siihen kuluu aikaa.

Taloustaitoja pitäisi opettaa enemmän nuorille

En pidä näitä asioita kovin mahdottomina oppia. On helpompaa mikäli lapsi saa varhain oikeaa oppia talousasioidensa kehittämiseen, mutta suurin osa taitaa toistaa vanhemmiltaan oppimia asioita niiden suhteen. Tämän seurauksena monet oppivatkin vääriä asioita ja toistavat niitä pitkään. Yksi usein unohtuva asia kaikkien taitojen kehittäessä on se, että jokaisen tulee opetella oikeat asiat oikeaan aikaan ja oikeassa järjestyksessä. Asiat pitää opetella yksi kerrallaan askel askeleelta ja vaikeusastetta tulee lisätä pikkuhiljaa. Me emme voi opettaa pikkulastakaan kävelemään mikäli hän ei osaa ryömiä. Meidän ei tule opetella myöskään sijoittamaan ennen kuin olemme oppineet käyttämään rahaa siten, että emme joudu ottamaan velkaa sijoittamista varten.
Mitä aikaisemmin aloitetaan sitä helpompaa taitojen opettelusta tulee. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhempien pitää ottaa vastuu taloustaitojen opettamisesta. Valitettavasti harvat vanhemmat edes osaavat hoitaa omaa talouttaan riittävän hyvin ja sitä myötä pystyvät opettamaan lapsilleen oikeita asioita.

Kuinka sinä opetat talousasioita lapsillesi tai kuinka sinulle on asiat opetettu?

Hyvää viikonjatkoa!

-TT

torstai 16. elokuuta 2012

Kun pelkkä lahjakkuus ei riitä, case olympialaiset

Olympialaiset ovat kuin maailma pienoiskoossa, vaikka se ei siltä välttämättä ensimmäisellä ajatuksella tunnukaan. Kuitenkin myös olympialaisissa alamme nähdä aika pitkälti sen, että suomalainen lahjakkuus ei ole mitenkään poikkeuksellista oli sitten kyse vaikka paraatilajistamme keihäänheitosta tai monista muista lajeista joissa kilpailu on aivan erityisen kovaa. Koska olen urheilumies henkeen ja vereen niin sen takia aion myös uhrata hieman aikaa tälle kohteelle. Tässä kirjoituksessa tulen siis keskittymään urheiluun. Tietysti lähimpänä sydäntäni on suomalaisten urheilijoiden suoritukset, joten niistä täytyy myös yrittää antaa riittävää kritiikkiä.

Ensin on pakko ottaa käsittelyyni koko kisojen suomalaisten lempilaji eli keihäänheitto jonka kultamitali käytännössä luovutettiin ilman kunnon taistelua Trinidadin pojalle joka ei varmastikaan uskonut voittoonsa ennen kuin kaikki muut olivat käyneet hoitamassa kuusi heittoaan. En usko keihäänheitossa otettavan noin helposti enää moneen vuosikymmeneen olympialaisten kultamitalia, mutta voin yhtä hyvin olla väärässäkin. Jostain syystä koko perkeleen kansa on niin tyytyväinen Ruuskasen pronssiin etten sitä millään ymmärrä. Varsinkin urheiluliiton herrat joilla on nollavaikutus suomalaiseen keihäänheittoon tuntuu ottavan taas suurimman hyödyn tästäkin mitalista, vaikka heidän pitäisi hävetä sitä ettei tuota kultamitalia saatu haettua. En tosin uskonut ennen kisaa suomalaisvoittoon, sillä pidin Thorkildseniä selkeänä voittajaehdokkaana. Jos nyt pitää sitten miettiä miksi tyydyttiin pronssiin niin siihen on niinkin yksinkertainen vastaus, että sitähän sinne lähdettiin hakemaankin. Ennen kisojen alkuahan kävi taas ”turhan”toimittajat kysymässä tavoitteita ja suomalaispojat sitten taas toivoivatkin yltävänsä mitaleille. Samat toimittajat sitten kysyivätkin Thorkildsenilta, että kuka ottaa pronssia johon hän sitten vastasi ”ei kiinnosta pätkääkään, sillä kultaahan sitä ollaan hakemassa”. Pelkästään tämä asenne-ero selittää sen miksi norjalaispojalla on kaksi olympialaisten kultamitalia ja muita voittoja, vaikka se yleensä nuorempana aina ottikin pataansa Pitkämäeltä. Lahjakkuutta on molemmilla ihan yhtä paljon, mutta asennetta löytyykin sitten ainoastaan toiselta. Keihäänheitto on raaka laji, jossa lähes joka suoritus sattuu niin perkeleesti. Se on myös aika pitkälti kuitenkin tekniikkalaji joka selittää hyvin pitkälle sen miksi heittojen pituudet niin paljon vaihtelevat.

On kuitenkin huomattava ettei ilman todellista lahjakkuutta noihin kisoihin ole juuri asiaa, joten sen takia ei mielestäni missään nimessä pidä aliarvioida niidenkin epäonnistuneiden lahjakkuutta jotka tulivat maaliin sijoilla ynnä muut tai hävisivät oman ottelunsa kuten Jarkko Nieminen. Valitettavasti pelkkä lahjakkuus ei enää riitä, kun jokaiseen urheilulajiin tulee menestyjiä lähestulkoon ympäri maailmaa. Tämä kehitys myös johtaa siihen etteivät suomalaiset voi odottaa enää tulevaisuudessakaan suurempia mitalisaaliita kuin mitä viime kisoissa on saatu ilman selkeitä muutoksia huippu-urheiluun. Käytännössä varmin tapa on yksinkertaisesti tehdä asiat paremmin kuin muut mikä onkin sitten selkeästi helpommin sanottu kuin tehty. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa panostusta vain kapeaan huippuun jolla on kaikki edellytykset absoluuttisen fyysisen lahjakkuuden lisäksi menestykseen. Tällaisia urheilijoita ei Suomen joukkueessa kuitenkaan näissäkään kisoissa kovin monia löytynyt. Ennen kaikkea tämä vaatii urheilijoilta suurinta panostusta eikä näitä ”oli ihan hyvä suoritus aamu-uinniksi” turisteja pidä missään nimessä tukea suuremmilla rahasummilla vaan antaa heidän kustantaa omat kisamatkansa ja harjoittelunsa. Ei allekirjoittaneella ole tietystikään mitään sitä vastaan jos he hoitavat asiansa ja hankkivat tukensa itse. Ennen kaikkea pitää panostaa niihin urheilijoihin, jotka todella antavat kaikkensa, vaikka vastus nyt sitten sattuisikin olemaan ykkössijoitettu kuten sulkapalloilija Ville Långilla joka antoi kaikkensa ja vielä vähän enemmänkin taistellessaan urhean pelin malesialaispoikaa vastaan. Yksi erävoitto oli ihan helvetin iso asia sulkapallossa tuollaisesta vastustajasta. Valitettavasti tämä henkinen ylisuorittaminen ei vaan riittänyt selkeästi parempaa pelaajaa vastaan. Toinen täysin vastakkainen suoritus oli Jarkko Niemisen peli Murrayta vastaan, jossa jarkko antautui jo ennen peliä.

Allekirjoittaneelle henkinen kantti jota urheilijat joko omaavat tai ei on vähintään yhtä tärkeä asia kuin absoluuttinen fyysinen lahjakkuus, sillä tiukassa paikassa se tulee ennen kaikkea ratkaisemaan menestyksen. Tätä ei voida opettaa, vaikka henkisen valmennuksen ”asiantuntijat” niin väittävätkin. Mikäli urheilija nyt on tyytyväinen loppukilpailupaikkaan tai himmeään mitaliiin niin hoitakoon sitten itselleen sponsorit. En muista kyseisen porilaisen rintauimarin nimeä, mutta kaveri totesi heti uintinsa jälkeen ottavan kultaa seuraavista kisoista. Tällä kaverilla on varmasti paremmat menestysmahdollisuudet kuin suurella osalla suomalaisurheilijoista. Tämä osoittaa jo heti hyvää henkistä kanttia ja sillä mennään jo selkeästi eteenpäin. Pelkän henkisen kantin ei pidä tietystikään riittää, joten tehtäköön se myös tässä selväksi. Ainoastaan ammattilaisuus voi viedä urheilijan nykypäivänä maailman huipulle ja monissa lajeissa ympärivuotiset harjoitusolosuhteet on haettava kauempaa. Tähän tarvitaankin sitten tukea ja sitä olkoon saatavilla, mutta ainoastaan huippulahjakkuuksille joita myös tässä maassa tulee joitakin joka vuosi.

Lyhykäisyydessään analyysini pärjäämisestä huippu-urheilusta on seuraava:

1.Urheilijan pitää olla huippulahjakas ja valmis ammattilaiseksi

2.Hänen pitää tavoitella vain ja ainoastaan olympiakultaa tai maailmanmestaruutta tulevaisuudessa.

3.Hänen pitää myös omata henkistä kanttia näihin kahteen edelliseen.

Mitään näistä osa-alueista ei pystytä kehittämään pelkästään valmennuksella vaan näitä joko löytyy fyysisesti tai pään sisältä ja tällaisiin urheilijoihin pitää panostaa. Muuten yhteiskunnan rahat ja panostus on syytä laittaa perusliikuntaan. Helpoin tapa saada vapaamatkustajat pois huippu-urheilusta on ennen kaikkea pitää ”järjestelmän” aisankannattajat poissa urheilijoiden ja näiden valmentajien jaloista. Tämä sisältääkin sitten kaikki ”Ippe Natuset” ja ne järjestöpaviaanit jotka olivat mm. juhlimassa Petäjän hopeamitalia Lontoossa. Jo pelkästään tällä tavalla saadaan resusseja kohdistettua huomattavasti paremmin ja sekin jo parantaa urheilijoiden menestystä nykyisilläkin resursseilla.

Ennen kaikkea on muistettava ettei huippu-urheilu kuitenkaan kuulu kansakunnan maksettavaksi vaan lähinnä tavallinen perusliikunta ja sen tukeminen. Mikäli kuitenkin jonkinlaista tukea jaetaan olisi se kohdennettava harvoille ja valituille. Tämä kilpailun koveneminen on myös näkyvissä liike-elämän globalisaatiossa ja Suomen tulisikin keskittyä tiettyihin osa-alueihin joissa voidaan pärjätä. Sen kirjoituksen aika on kuitenkin muulloin. Ensi kerralla keskitytään sitten ihan muihin asioihin.

- TT