Vähemmän on Enemmän kirja 29/xx

4.6 Vahvuudet ja heikkoudet

Sinulla on vahvuutesi ja heikkoutesi. Niiden merkitys sinulle on henkilökohtainen. Sinä ehkä keskityt tekemiseen vahvuuksien kautta, kun toiset panostavat heikkouksiensa parantamiseen. Jostain syystä suurempi osa meistä uskoo heikkouksiensa kehittämisen olevan tärkeämpää kuin vahvuuksiensa. Voit saada ladastasi onnistuneella virittämisellä aikaan Skodan suorituskyvyn, mutta sinun tulisi keskittyä virittämään mersustasi Ferrari. Jälkimmäinen on viisaampi vaihtoehto, koska nykymaailmassa ei ilman vahvuuksiaan pärjää.

Tieto, taito ja lahjakkuus

Voit opetella kahta ensimmäistä. Lahjakkuutesi ovat luonnollisia kykyjäsi, joita et voi oppia. Voit toki jalostaa niitä. Lahjakkuutesi voi määritellä seuraavasti: Lahjakkuutesi tarkoittaa luontaisia ja toistuvia ajattelumallejasi eikä niitä voi opettaa. Lahjakkaalla kirjanpitäjällä on mm. pilkunnussimisen jalo taito eli hän haluaa saada kaikki luvut oikein. Lahjakkuuden eri tasojen vuoksi samoista lähtökohdista lähtevät opiskelijat tuottavat erilaiset tulokset. Huipputason saavuttaa vain mikäli lahjakkuus osuu yksiin tekemisiensä kanssa. Tämä ei tarkoita ettei oppimisesta ole hyötyä lahjattomille. Vahvuuksista lahjakkuus muodostaa olennaiset osat. Tiedot ja taidot voi hankkia, mutta ainutlaatuisten ajattelumallien hankkiminen ei onnistu.

Tieto tarkoittaa asioita, joista olet tietoinen. Voit itse kerätä tietoa ja sitä voidaan opettaa sinulle. Tiedon voi jakaa kahteen osaan: tosiasioihin ja kokemuksiin perustuviin tietoihin. Tosiasioita olet lukenut ja kokemuksiin perustuvat tietosi ovat matkan varrella oppimasi asiat. Tosiasioita voi ja pitää opettaa. Kokemuksiin perustuvaa tietoa oppii itse ajattelemalla mitä tuli tehtyä ja kuinka teko on vaikuttanut joko sinuun tai muihin tai seuraamalla muiden toimia. Taito on sitä kuinka teet jotain. Paras tapa oppia taito on jakaa se osiin ja koota palaset yhteen. Paras tapa oppia on harjoitella tietoisella tekemisellä. Jokainen taito ja sen osat tulisi opetella oikealla tavalla oikeaan aikaan oikeassa järjestyksessä.

Lahjakkuus voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan. Motivoiva lahjakkuus selittää miksi teet jotain. Se kertoo syyn miksi teet jotain. Ajatteleva lahjakkuus kertoo miten ajattelet eli kuinka pohdit vaihtoehtoja tai kuinka teet johtopäätöksiä. Yhdistävä lahjakkuus kertoo keneen luotat, kenen kanssa toimit ja keitä hyljeksit. Lahjakkuutesi on muodostunut aivoissasi olevista kytkennöistä, jotka hallitsevat aivotoimintaasi. Ajattelumallisi ovat erilaiset kuin muilla, koska aivoissasi on miljardeja kytkentöjä, jotka toimivat eri tavoin. Ne ovat kaikilla erilaiset. Kytkennät ovat muodostuneet enimmäkseen kolmen ensimmäisen ikävuotesi aikana ja kuutitoistakesäisenä puolet kytkennöistäsi on kuolleita. Kytkennät muodostavat henkisen verkostosi, joka suodattaa saamasi tiedot. Verkosto päättää miten reagoit tiettyihin tilanteisiin. Se myös erottaa sinut muista.



Jos et tiedä lahjakkuuksistasi niin etsi ne seuraamalla luontaisia reaktioitasi. Ne ovat reaktioita, joita et voi opetella. Stressaavissa tilanteissa ne ovat omimmillaan. Luontaisten reaktioiden lisäksi voit miettiä asioita, joita jatkuvasti kaipaat. Lisäksi voit miettiä asioita, joista saat tyydytyksen ja nopeasti oppimiasi asioita. Lapsuudessasi sinua kiinnostaneet asiat ovat todennäköisesti niitä, joissa olet lahjakas. Olet tuntenut niihin vetovoimaa vanhemmallakin iällä. Opit nopeammin taidot, joissa olet lahjakas. Niiden omaksuminen on sinulle luonnollisempaa kuin muille. Tyydytys on myös merkki lahjakkuudestasi, koska ne asiat omaavat vahvimmat kytkökset aivoissasi. Mieti asioita, joiden jälkeen olet onnellisimmillasi. Se on yksi parhaimmista vihjeistä löytää lahjakkuus.



Anders Ericsson teki tukimuksen, joka todisti ettei pelkkä lahjakkuus riitä menestykseen. Sen lopputulos oli, että huipulle pääseminen vaatii keskimäärin 10000 tuntia keskittynyttä ja tarkoituksenmukaista harjoittelua. Keskiarvo ei kerro yksilöistä. Todellisuudessa tuntimäärät vaihtelivat muutamasta tuhannesta pariinkymmeneen tuhanteen. Tuntimäärien tarve riippuu suurilta osin lahjakkuudesta. Kyseisten tuntimäärien ollessa noin suuret on selvää, että ilman lahjakkuutta harvat jaksavat tuota rääkkiä. Koska lahjakkuuden määrä kertoo toistuvista ajattelumalleista, on tuollainen tuntimäärä lähes mahdoton suoritus ilman lahjakkuutta. Kiinnostus asian tekemiseen loppuu nopeasti ilman tekemisestä saatua tyydytystä, joka on yksi lahjakkuuden tunnusmerkeistä.