Arvaukset vuodelle 2014 osa 2, muu maailma

Naapurimaissamme kaikki hyvin lukuunottamatta Venäjää.

Ensi vuonnakin naapurimaistamme Ruotsi ja Norja tulevat pärjäämään erittäin hyvin. Venäjällä sen sijaan nähdään ensimmäiset suuremmat mellakat, mutta ne onnistutaan tukahduttamaan. Putin jatkaa vallassa vielä pitkään, vaikka hieman saattaakin kärsiä talousvaikeuksien myötä kaasun- ja öljynhintojen laskiessa. Kaiken kaikkiaan naapureillamme menee kuitenkin ensi vuonna paremmin kuin Suomella.

Euroalue ajautuu deflaatioon

EKP yrittää pyristellä vastaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Todennäköisesti se jälleen toimii Saksan vaatimalla tavalla eikä ala painamaan rahaa vaan keskittyy enemmän puhumiseen tekojen sijaan. Pidän tätä pidemmällä aikavälillä oikeana ratkaisuna, koska rahanpainaminen ei ole ennenkään onnistunut eikä niin käy nytkään. Euromaista suurimpiin vaikeuksiin joutuvat Ranska, Hollanti ja Italia. Näistä Hollanti joutuu kuseen pankkiensa ja asuntokuplansa puhkeamisen takia ja Ranska ja Italia eivät vaan yksinkertaisesti pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Sen sijaan Espanja ja Irlanti sinnittelevät kohtuullisesti jo toteutuneiden säästöjen vuoksi. Kreikan Euroerosta ei keskustella ensi vuonna, vaikka se on maan ainoa mahdollisuus päästä pidemmällä aikavälillä omille jaloilleen.

Jenkkilä

Purkkalassa pörssit tekevät vielä ison nousun heti vuoden alkuun, mutta ne taipuvat parinkymmenen prosentin laskuun vuoden lopussa. Mitä taas tulee Fedin rahan painamiseen niin se yrittää vähentää alkuvuodesta sitä siinä kuitenkaan onnistumatta. Syy siihen on se, että narkkari (rahamarkkinat) vaatii lisää kamaa suoneen pysyäkseen pystyssä ja sitä Fed jossain välissä tulee lisäämään, mutta siitä huolimatta varsinkin lyhyemmät korot alkavat nousta vieläkin rivakammin kuin tänä vuonna. Jossain välissä se saattaakin olla sitten Game Over, mutta tuskin vielä ensi vuonna. Fiscal Cliff iskee taas helmikuussa ja taas saadaan aikaiseksi jonkinlainen kompromissi joka siirtää asioita hieman eteenpäin. Mitä taas tulee esimerkiksi kullan hintaan niin se tulee laskemaan ensi vuonna vielä lisää. Myös öljyn ja kaasun hinnat tulevat laskemaan arvauksieni mukaan. Ison rahan pelurien arvaukset ensi vuodesta löytyvät mm. täältä

Ei suuria mullistuksia yhteiskuntajärjestelmissä

Yhteiskuntien muutokset tulevat pysymään vielä kohtuullisen pieninä eikä suurempia luonnonmullistuksia tulla näkemään. EU tuottaa taas turhia säännöksiään liukuhihnalta ja Suomi joutuu kärsimään. Ydinvoimalaonnettomuuksia ei tulla näkemään, mutta tuulivoiman toivottomuus tullaan havaitsemaan ainakin Euroopassa, jossa sähkön hintapiikit iskevät saksalaisiin kuluttajiin. Siirtolaisvirrat tulevat ensi vuonnakin lisäämään ja paljon Afrikasta tulevia pakolaisia tulee hukkumaan välimereen. Iranin ydinvoimaohjelma ei juurikaan tule hidastumaan taaskaan, mutta tänä vuonna Obama tulee todennäköisesti ottamaan lievemmän kannan maan mahdollisten ydinaseiden kehittelyyn. Pohjois-Korea ei tule hyökkäämään minnekään eikä Kiinastakaan kuulu kummia, vaikka he saattavatkin hieman uhitella naapureilleen.

Urheilumaailmassa ei tapahdu ihmeitä.

Urheilussa ei tapahdu mitään mullistavaa. Kuitenkin jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa tullaan taas toteamaan Gary Linekerin lausahdus ”Jalkapalloa pelataan maksimissaan 120 minuuttia ja Saksa voittaa aina” kuolemattomaksi viisaudeksi. Espanja tippuu yllättäen jo ennen välieriä ja Argentiina epäonnistuu Messin johdolla. Mestareiden liigan voittaa edelleen FC Nahkapöksyt ja Barcelona tulee kakkoseksi. Sotshissa suurimman kultamitalisaaliin kerää Norja ja Venäjä tulee toiseksi. Kanada voittaa jälleen kerran olympiakultaa miesten ja naisten jääkiekossa. Venäjä taas tulee epäonnistumaan pahasti KHL:n supertähtien vetäessä kolajuomaa vielä arvokisoissakin vaihtopenkillä.

Kaiken kaikkiaan vuosi 2014 tulee olemaan muun maailman suhteen aika lailla hajuton ja mauton eikä mitään isoja mullistuksia tapahdu. Olen yleensä väärässä, joten niin varmaan tässäkin asiassa. Onneksi olen aika lailla sinut tietämättömyyteni kanssa ja osaan monesti reagoida asioiden vaatimalla tavalla.

On myös edelleen syytä muistuttaa etten tiedä mistään mitään eikä arvauksiani ensi vuoden taloudellisista muutoksista kannata ottaa vakavasti. Eikä varsinkaan veikkauksistani urheilun suhteen.

Mites teidän omat veikkauket siitä kuinka maailma makaa ensi vuonna?

-TT

Sokea apina heittää tikkaa osa 1 Ennustukset 2013 (Suomi)

Monet ”asiantuntijat” ovat jo ehtineet edelle ja julkaisseet ennusteensa vuodelle 2013 ennen allekirjoittanutta, mutta kaipa yhdet arvaukset nyt mukaan vielä mahtuu. Loppujen lopuksi ennustaminen on aivan älytöntä ja vielä älyttömämpää on näiden ennustusten uskominen. Tällä kertaa keskityn vain tuleviin tapahtumiin, vaikka voin kuitenkin todeta vuodelle 2012 tekemieni ennusteiden olleen enemmän tai vähemmän viturallaan, mutta ei sitä voi pitää minään yllätyksenä. Tärkeämpää kuin se meneekö ennustukset oikein on mielestäni perustelut niille, sillä niissä voi olla joitain hyödyllisiäkin tiedonjyviä.

Politiikka Suomessa tulee taas jälleen kerran pyörimään Eurokriisin ympärillä eikä vallanpitäjät ole edelleenkään valmiita hyväksymään tosiasioita. Toisin sanoen pitäydytään lillukanvarsissa ilman mitään järkevämpiä rakennemuutoksia jotka ovat välttämättömiä maamme tulevaisuuden kannalta. Näistä suurin ongelmakohta on maamme suhteellisen kilpailukyvyn jatkuva heikkeneminen mikä johtuu lähinnä vallanpitäjiemme toimista. Nämä vallanpitäjät sisältävä suomalaisen troikan eli poliitikot, ay-liikkeen ja työnantajat. Oma arvioni tulevista palkkaneuvotteluista on nollalinjalle ryhtyminen mikä käytännössä tulee tarkoittamaan laajempaa lakkoilua työntekijöiden ollessa tähän tyytymättömiä. Tähän nollalinjalle ei siis siirrytä ihan helposti vaan neuvottelut tulevat olemaan pitkät ja vaativat. Valitettavasti nollalinja ei riitä pitämään töitä täällä kotiSuomessa johtuen hallituksemme päätöksistä nostaa taas jokaisen veroja niiltä osin joita on mahdollisimman hankalaa välttää eli toisin sanoen ainakin energian hinta tulee nousemaan.

Oma arvioni Suomen bruttokansantuotteesta vuodelle 2013 on sen tippuminen nelisen prosenttia mikä tarkoittaa kestävyysvajeemme pahentumista noin viiteentoista miljardiin Euroon. Tämä tulee tarkoittamaan myös luottoluokituksemme laskemista ainakin kahdella pykälällä. Oma arvioni on hallituksemme tarttumista lillukanvarsiin ja heidän lisäävän veroja ja suorittavan kuluvähennyksiä yhteensä neljällä miljardilla Eurolla mikä ei tietystikään riitä mihinkään. Valitettavasti kaikki veronkorotukset tulevat vain lisäämään kestävyysvajettamme, sillä kansamme veronkantokyky on jo ylitetty ja jokainen korotus vain pahentaa tilannetta. Tätä eivät poliitikkomme valitettavasti pienessä päässään tajua, joten kaikki paska tulee pyytämättä ja yllätyksenä heillekin. Mitä tulee taas Eurokriisiin Suomen osalta niin meidän kaikkien yhteenlaskettu laskumme tulee kasvamaan huomattavasti. Kylmä tosiasia on se ettei ”Jykä” joko osaa tehdä mitään järkevää isompien poikien vedellessä naruista tai sitten hänellä on ihan toiset motiivit kuin kotimaamme edut.

Mitä tulee yleiseen talouteen niin ennustan asuntojen hintojen tippuvan ensi vuonna pk-seudulla 10% ja muualla 15%. Nämä lukemat perustuvat yleisen taloustilanteen heikkenemiseen. PK-seudulla hintojen lasku on pienempää johtuen kaavoituksen riittämättömyydestä ja julkishallinnon työpaikkojen pysymisestä kehä kolmosen sisäpuolella ainakin ensi vuoden ajan. Ruoan hinnan ennustan nousevan noin 10% ja tämä perustuu mm. kuljetusliikkeiden kustannusten nousuun polttoaineiden verojen noustessa. Pörssikurssien ennustan laskevan ainakin 15% maailmantalouden heikkouden pienentäessä vientiyritystemme tuloksia. Etunenässä konepajayhtiöt tulevat laskemaan huomattavasti. Pankkien luottotappiot tulevat myös kääntymään jyrkempään nousuun kotimaassamme kotitalouksien lainanhoitokustannuksien noustessa. Tämä johtuu siitä, että monet kotitaloudet joutuvat tinkimään lainojenmaksusta mikä lisää pankkien mahdollisuuksia periä suurempia marginaaleja. Matkapuhelinmarkkinoilla lippulaivamme Nokia parantaa hieman markkinaosuuksiaan lähinnä iföönin kustannuksella ensi vuonna. Mitä taas tulee uuteen toivoomme Jollaan niin uskon käyttöjärjestelmän olevan paljon myöhemmin valmis kuin mitä vielä loppuvuonna on ilmoitettua ja hyvällä tuurilla vuoden lopussa on Sailfish käytössä markkinoilla, mutta kuitenkin hyvin pahasti niche-tuotteena.

Ja sitten urheiluun joka on omia suosikkejani vuodesta toiseen. Ennustan ettei NHL pelaa kautta 2012-2013 ollenkaan vaan syksyllä alkaa uusi kausi jolloin tositoimet on taas helppo aloittaa. Itse tekisi mieli tietysti ennustaa jotain hiihdon ja yleisurheilun arvokisoista, mutta en ole ollenkaan varma onko niitä ensi vuonna. Mitä tulee keihäänheittoon niin Pitkämäki ei ensi kesänäkään pääse lähelle yhdeksääkymppiä eikä hän tule olemaan edes paras suomalainen. Ennustan jääkiekon SM-liigan voiton menevän narripaidoille ihan vaan ilman mitään syytä, koska en oikeastaa seuraa edes kyseistä sarjaa. Tämän takia ennustukseni on oikeastaan puhdas arvaus. MM-kisoissa leijonamme hoitavat ”kunniakkaan”hopean jota kummeli Kummola juhlii voitettuna mitalina, vaikka finaalivastustajamme saa vain yhden maalipaikan jonka käyttää hyväkseen. Mitä tulee jalkapallon Eurocupeihin niin joku suomalaisjoukkueista yllättää ja pääsee euroopan liigaan vai mikä se nyt sitten ikinä onkaan nimeltään ensi vuonna? Suomen mestaruus lajissa menee TPS:lle. Muista lajeista mainittakoon se ettei niissä tule mainittavaa menestystä, vaikka sekä koripallojoukkueemme että lentopalloilijamme ovatkin hyvin lähellä maanosan huippuja.

Tässä nämä sokean apinan heittämät tikat Suomen osalta. Seuraavat tikat lentävät kohti muuta maailmaa.

- TT

Kun pelkkä lahjakkuus ei riitä, case olympialaiset

Olympialaiset ovat kuin maailma pienoiskoossa, vaikka se ei siltä välttämättä ensimmäisellä ajatuksella tunnukaan. Kuitenkin myös olympialaisissa alamme nähdä aika pitkälti sen, että suomalainen lahjakkuus ei ole mitenkään poikkeuksellista oli sitten kyse vaikka paraatilajistamme keihäänheitosta tai monista muista lajeista joissa kilpailu on aivan erityisen kovaa. Koska olen urheilumies henkeen ja vereen niin sen takia aion myös uhrata hieman aikaa tälle kohteelle. Tässä kirjoituksessa tulen siis keskittymään urheiluun. Tietysti lähimpänä sydäntäni on suomalaisten urheilijoiden suoritukset, joten niistä täytyy myös yrittää antaa riittävää kritiikkiä.

Ensin on pakko ottaa käsittelyyni koko kisojen suomalaisten lempilaji eli keihäänheitto jonka kultamitali käytännössä luovutettiin ilman kunnon taistelua Trinidadin pojalle joka ei varmastikaan uskonut voittoonsa ennen kuin kaikki muut olivat käyneet hoitamassa kuusi heittoaan. En usko keihäänheitossa otettavan noin helposti enää moneen vuosikymmeneen olympialaisten kultamitalia, mutta voin yhtä hyvin olla väärässäkin. Jostain syystä koko perkeleen kansa on niin tyytyväinen Ruuskasen pronssiin etten sitä millään ymmärrä. Varsinkin urheiluliiton herrat joilla on nollavaikutus suomalaiseen keihäänheittoon tuntuu ottavan taas suurimman hyödyn tästäkin mitalista, vaikka heidän pitäisi hävetä sitä ettei tuota kultamitalia saatu haettua. En tosin uskonut ennen kisaa suomalaisvoittoon, sillä pidin Thorkildseniä selkeänä voittajaehdokkaana. Jos nyt pitää sitten miettiä miksi tyydyttiin pronssiin niin siihen on niinkin yksinkertainen vastaus, että sitähän sinne lähdettiin hakemaankin. Ennen kisojen alkuahan kävi taas ”turhan”toimittajat kysymässä tavoitteita ja suomalaispojat sitten taas toivoivatkin yltävänsä mitaleille. Samat toimittajat sitten kysyivätkin Thorkildsenilta, että kuka ottaa pronssia johon hän sitten vastasi ”ei kiinnosta pätkääkään, sillä kultaahan sitä ollaan hakemassa”. Pelkästään tämä asenne-ero selittää sen miksi norjalaispojalla on kaksi olympialaisten kultamitalia ja muita voittoja, vaikka se yleensä nuorempana aina ottikin pataansa Pitkämäeltä. Lahjakkuutta on molemmilla ihan yhtä paljon, mutta asennetta löytyykin sitten ainoastaan toiselta. Keihäänheitto on raaka laji, jossa lähes joka suoritus sattuu niin perkeleesti. Se on myös aika pitkälti kuitenkin tekniikkalaji joka selittää hyvin pitkälle sen miksi heittojen pituudet niin paljon vaihtelevat.

On kuitenkin huomattava ettei ilman todellista lahjakkuutta noihin kisoihin ole juuri asiaa, joten sen takia ei mielestäni missään nimessä pidä aliarvioida niidenkin epäonnistuneiden lahjakkuutta jotka tulivat maaliin sijoilla ynnä muut tai hävisivät oman ottelunsa kuten Jarkko Nieminen. Valitettavasti pelkkä lahjakkuus ei enää riitä, kun jokaiseen urheilulajiin tulee menestyjiä lähestulkoon ympäri maailmaa. Tämä kehitys myös johtaa siihen etteivät suomalaiset voi odottaa enää tulevaisuudessakaan suurempia mitalisaaliita kuin mitä viime kisoissa on saatu ilman selkeitä muutoksia huippu-urheiluun. Käytännössä varmin tapa on yksinkertaisesti tehdä asiat paremmin kuin muut mikä onkin sitten selkeästi helpommin sanottu kuin tehty. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa panostusta vain kapeaan huippuun jolla on kaikki edellytykset absoluuttisen fyysisen lahjakkuuden lisäksi menestykseen. Tällaisia urheilijoita ei Suomen joukkueessa kuitenkaan näissäkään kisoissa kovin monia löytynyt. Ennen kaikkea tämä vaatii urheilijoilta suurinta panostusta eikä näitä ”oli ihan hyvä suoritus aamu-uinniksi” turisteja pidä missään nimessä tukea suuremmilla rahasummilla vaan antaa heidän kustantaa omat kisamatkansa ja harjoittelunsa. Ei allekirjoittaneella ole tietystikään mitään sitä vastaan jos he hoitavat asiansa ja hankkivat tukensa itse. Ennen kaikkea pitää panostaa niihin urheilijoihin, jotka todella antavat kaikkensa, vaikka vastus nyt sitten sattuisikin olemaan ykkössijoitettu kuten sulkapalloilija Ville Långilla joka antoi kaikkensa ja vielä vähän enemmänkin taistellessaan urhean pelin malesialaispoikaa vastaan. Yksi erävoitto oli ihan helvetin iso asia sulkapallossa tuollaisesta vastustajasta. Valitettavasti tämä henkinen ylisuorittaminen ei vaan riittänyt selkeästi parempaa pelaajaa vastaan. Toinen täysin vastakkainen suoritus oli Jarkko Niemisen peli Murrayta vastaan, jossa jarkko antautui jo ennen peliä.

Allekirjoittaneelle henkinen kantti jota urheilijat joko omaavat tai ei on vähintään yhtä tärkeä asia kuin absoluuttinen fyysinen lahjakkuus, sillä tiukassa paikassa se tulee ennen kaikkea ratkaisemaan menestyksen. Tätä ei voida opettaa, vaikka henkisen valmennuksen ”asiantuntijat” niin väittävätkin. Mikäli urheilija nyt on tyytyväinen loppukilpailupaikkaan tai himmeään mitaliiin niin hoitakoon sitten itselleen sponsorit. En muista kyseisen porilaisen rintauimarin nimeä, mutta kaveri totesi heti uintinsa jälkeen ottavan kultaa seuraavista kisoista. Tällä kaverilla on varmasti paremmat menestysmahdollisuudet kuin suurella osalla suomalaisurheilijoista. Tämä osoittaa jo heti hyvää henkistä kanttia ja sillä mennään jo selkeästi eteenpäin. Pelkän henkisen kantin ei pidä tietystikään riittää, joten tehtäköön se myös tässä selväksi. Ainoastaan ammattilaisuus voi viedä urheilijan nykypäivänä maailman huipulle ja monissa lajeissa ympärivuotiset harjoitusolosuhteet on haettava kauempaa. Tähän tarvitaankin sitten tukea ja sitä olkoon saatavilla, mutta ainoastaan huippulahjakkuuksille joita myös tässä maassa tulee joitakin joka vuosi.

Lyhykäisyydessään analyysini pärjäämisestä huippu-urheilusta on seuraava:

1.Urheilijan pitää olla huippulahjakas ja valmis ammattilaiseksi

2.Hänen pitää tavoitella vain ja ainoastaan olympiakultaa tai maailmanmestaruutta tulevaisuudessa.

3.Hänen pitää myös omata henkistä kanttia näihin kahteen edelliseen.

Mitään näistä osa-alueista ei pystytä kehittämään pelkästään valmennuksella vaan näitä joko löytyy fyysisesti tai pään sisältä ja tällaisiin urheilijoihin pitää panostaa. Muuten yhteiskunnan rahat ja panostus on syytä laittaa perusliikuntaan. Helpoin tapa saada vapaamatkustajat pois huippu-urheilusta on ennen kaikkea pitää ”järjestelmän” aisankannattajat poissa urheilijoiden ja näiden valmentajien jaloista. Tämä sisältääkin sitten kaikki ”Ippe Natuset” ja ne järjestöpaviaanit jotka olivat mm. juhlimassa Petäjän hopeamitalia Lontoossa. Jo pelkästään tällä tavalla saadaan resusseja kohdistettua huomattavasti paremmin ja sekin jo parantaa urheilijoiden menestystä nykyisilläkin resursseilla.

Ennen kaikkea on muistettava ettei huippu-urheilu kuitenkaan kuulu kansakunnan maksettavaksi vaan lähinnä tavallinen perusliikunta ja sen tukeminen. Mikäli kuitenkin jonkinlaista tukea jaetaan olisi se kohdennettava harvoille ja valituille. Tämä kilpailun koveneminen on myös näkyvissä liike-elämän globalisaatiossa ja Suomen tulisikin keskittyä tiettyihin osa-alueihin joissa voidaan pärjätä. Sen kirjoituksen aika on kuitenkin muulloin. Ensi kerralla keskitytään sitten ihan muihin asioihin.

- TT