tiistai 30. syyskuuta 2014

Syyskuu2014 Cash -645€ Salkku -12.1%

Jotkut lukijoista varmaan muistavatkin, että ennustin syyskuulle pientä ylijäämää, joten ehkä ensin on syytä kertoa mikä meni pieleen. Kyseessä oli yksittäinen asia eli entisen läppärini jatkuva sammuminen yllättäen. Tämän seurauksena tuli ostettua uusi ja tämä yksittäinen asia veti saldon selkeästi miinukselle. Muuten asiat menivät käsikirjoituksen mukaan enemmän tai vähemmän.

Menoni pysyivät siis läppärin ostamista lukuunottamatta erittäin hyvin hallinnassa. Suurempia hankintoja ei ollut eikä normielämä tullut kalliiksi. Lokakuussa ei pitäisi myöskään tulla juuri yllätyksiä, mutta niitähän ei tiedä yleensä etukäteen. Läppäri tosin piti meteliä itsestään aiemmin, joten ei sitäkään enää suurena yllätyksenä voinut pitää. Odotin tosin selviäväni joulukuun veronpalautuksiini saakka, mutta näin ei käynyt. Sitä ei nyt auta murehtia vaan pitää mennä eteenpäin. Lokakuussa on vähemmän menoja kuin syyskuussa ainakin satasen verran, joten se näyttää syyskuuta paremmalle.

Tulopuoli oli suunnilleen odotettu. Jäin omasta tavoitteestani 50€:a joka ei ole paljon. Hieman venymällä sekin olisi ollut parempi, mutta lokakuussa minulla on vähemmän menoja jotka vaikuttavat tuloihini. Saa nähdä miten riittää virtaa, koska minulla on lokakuussa paljon muitakin hommia kuten kirjaprojektini, mutta siitä lisää myöhemmin. Tällä kertaa odotan noin 300€n ylijäämää lokakuulta mikäli pysyn terveenä koko kuukauden ajan. Tällä hetkellä se näyttää hyvin realistiselta vaihtoehdolta, mutta ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Sijoitusten alamäki jatkui syyskuussa. Minulle tämä ei ole suuri yllätys, koska pidän suurinta osaa Helsingin pörssin osakkeista hintavina vaihtoehtoina tällä hetkellä. Yli kymmenen prosentin tiputus sijoituksissa on harvinaisuus, mutta ei tietystikään mikään mahdottomuus. Jo omistamani Outotec tosin alkaa olemaan ostohinnoissa, mutta harkitsen tällä hetkellä vakavasti osakeyhtiön perustamista seuraavan puolen vuoden aikana ja silloin saatan tarvita ylimääräisiä pääomia ainakin 2500€:a. Suurempia sijoituksia pitää siksi harkita tarkkaan. Tällä hetkellä minulla oon riittävästi rahaa, mutta osakkeiden ostoja pitää harkita tarkkaan. En ole vielä tehnyt varsinaista päätöstä tästä asiasta, koska en ole ottanut asiasta vielä selvää riittävän paljon. Pohatta on ainakin omassa blogissaan esitelmöinyt miettinyt ja saatan seurata hänen esimerkkiään. PKC Group on myös voimakkaassa laskussa, mutta olen suurimmat omistukseni siitä jo myynyt, joten loput osakkeet saavat pysyä salkussa pitkään. Kympin kohdilla tulee varmasti jo hyvä paikka ostaa lisää, mutta saa nähdä tippuvatko yrityksen osakkeet niihin hintoihin.

Kehittyvien markkinoiden ETF:ien hankinnat vaihdoin hieman pienempikuluisempiin verrattuna edellisiin. Kuukausisäästämistä niihin tulen jatkamaan varmasti, vaikka tällä hetkellä isompien rahasummien käyttäminen sijoituksiin on haasteellista. DBX1 vaihtui I-Sharesin vastaavaan ETF:ään. Nämä liikkuvat hieman eri vauhtia, joten täsmälleen samoja ne eivät ole. Pitää seurata kummankin tuottoja paljon pidempään ennen minkäänlaisten johtopäätösten tekemistä. Kehittyvillä markkinoilla on mielestäni ainakin paljon enemmän nousuvaraa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Suomessa, joten sinne suuntaan tulee varmasti sijoitettua vielä seuraavat vuodetkin ilman suurempia yllätyksiä.

Kirjoitusprojektini eli blogini ja tulevat kirjani ovat edenneet hieman eri tahtiin syyskuussa. Bloggaaminen on jäänyt hieman vähäisemmälle, koska kirjaprojektini suhteen alan olla loppusuoralla ja haluan saada sen valmiiksi ennen vuodenvaihdetta. Blogini tulee kohtaamaan hieman muutoksia, koska minua on pyydetty bloggaamaan sijoittamisesta piksu.netin blogeihin. Tämän pyynnön seurauksena tulen siirtämään kuukausikatsaustani lukuunottamatta kaikki sijoittamisesta kertovat kirjoitukseni Piksun palstoille. Tähän on kaksi syytä. Ensimmäinen ja tärkeämpi on se, että asiat muuttuvat selkeämmäksi ainakin omasta näkökulmastani. Hirveän monet pitävät tätä nimittäin ensisijaisesti sijoitusblogina, mutta se ei ole tämän blogin tarkoitus. Toinen syy siihen on se, että saan lisää lukijoita kirjoituksilleni uudella areenalla. Tarkoitus on kirjoittaa sijoittamisesta pari kertaa kuukaudessa. Ensimmäinen kirjoitukseni tulee piksuun lähiaikoina. Sijoitusasioiden siirtymistä toisaalle lukuunottamatta blogini pysyy samanlaisena kuin ennen.

Kirjaprojektini on edennyt suotuisasti ja olen saanut hyvää ja rakentavaa palautetta sekä ”kustannustoimittajaltani” että koelukijoiltani. Kirjastani tulee tätä myötä varmasti parempi kuin mitä olisi tullut toimiessani täysin yksin. Tavoitteenani on lyödä lukkoon koko sisältö marraskuun kuudenteen päivään mennessä. Tämä päivämäärä siksi, että tulen silloin paikasta x takaisin. Siellä on tarkoitus suorittaa sisällön viimeiset tarkistukset lukuunottamatta kirjoitusvirheiden korjaamista. Kirja tulee mitä todennäköisimmin valmistumaan ja myyntiin ennen vuodenvaihdetta, mutta siitä lisää sen ajan koittaessa.

Omassa henkilökohtaisessa elämässäni kohokohta syyskuussa oli muutaman opiskelukaverini näkeminen Tampereella. Suosittelen kaupunkia lämpimästi vierailukohteeksi varsinkin kesäkeleissä. Paria opiskelukavereistani en ollut nähnyt pitkään aikaan, mutta jutut tosin eivät olleet juuri muuttuneet mikä ihmisestä riippuen on hyvä tai huono asia. Nykypäivänä tällaiset kokoontumiset ovat valitettavan harvinaisia, mutta osittain kyseessä on oma mokani. Lähiaikoina olen tosin alkanut varaamaan enemmän vapaita viikonloppuja kuin aiemmin. Lokakuussa en tosin niitä aio pitää, koska en ole ajoissa mitään järkevää tekemistä niille.

Näillä mennään tällä kertaa,

-TT

tiistai 23. syyskuuta 2014

Hyvistä rahankäyttötavoista

Paljon puhutaan vararahastoista, sivutuloista ja monista muista asioista, kun puhutaan rahankäytöstä. Nämä kaikki asiat ovat toki tärkeitä välineitä ja niiden ymmärtäminen on hyödyllinen asia. Kaikki nämä asiat ovat kuitenkin hyödyllisiä vasta siinä vaiheessa, kun ihminen on omaksunut hyvät rahankäyttötavat. Ne siis ovat seurauksia hyvistä rahankäyttötavoista. Hyvät rahankäyttötavat tarkoittavat käytännössä ensisijaisesti sitä, että ihminen käyttää järkevästi rahojaan. Tärkein asia on onnistua pitämään menonsa tuloja pienempinä pidemmillä aikaväleillä eli jatkuvan ylijäämän tuottaminen.

Tämä jatkuvan ylijäämän tuottaminen ei tarkoita sitä ettei aina välillä voisi tulla hetkiä jolloin rahaa menee enemmän kuin tulee. Se miten tähän ylijäämään pääsee ei ole niin oleellinen asia kunhan se on itselle moraalisesti hyväksyttävä ja laillinen viranomaisten näkökulmasta. Me olemme yksilöitä, joten jokaisen on hoidettava asiat omalla tavallaan. Tässä kirjoituksessa käyn lyhyesti läpi hyviä rahankäyttötapoja. Lyhyesti siksi, että muuten kirjoituksesta tulee aivan liian pitkä. Näiden käyttämisen tarkoitus on tuottaa ylijäämää pidemmällä tähtäimellä. En ole sitä mieltä, että jokaisen lukijan tulisi käyttää niitä kaikkia. Se olisi tietysti unelmatilanne, mutta ei ehkä kaikille mahdollinen. Hyvät rahankäyttötavat sisältävät ainakin joitakin seuraavista asioista:

Maksa itsellesi ensin: Sinä olet rahojesi tärkein henkilö ja paras ystävä. Sen vuoksi sinun tulisi tuloistasi siirtää heti ainakin jonkinlainen osa turvaan tililtäsi jonne tulosi saapuvat.

Pidä huolta maksuvalmiudestasi: Sinulla tulisi olla aina käytössäsi hieman enemmän rahaa kuin tarvitset juuri sillä hetkellä. Toisin sanoen sinulla pitäisi olla ylimääräistä rahaa aina helposti käyttöönotettavissa. Se voi tarkoittaa ylimääräistä rahaa käyttötilillä tai luottokorttia. Tätä maksuvalmiutta tarvitaan ylimääräisten menojen iskiessä. Määrä on yksilöllinen asia.

Käytä itsellesi sopivaa maksutapaa: Käteinen, pankki- tai luottokortti ovat maksutapoja joita jokainen voi harkita omien tarpeidensa mukaan. Niille joilla on vaikeuksia pitää menonsa kurissa suosittelen käteistä. Pankkikorttia voivat käyttää ne joilla ei ole vaikeuksia hallita rahankäyttöään ja luottokortit sopivat lähinnä vain rikkaille.

Pidä kiinteät kustannukset matalina: Pitämällä kiinteät kustannukset matalina on helppo sopeutua taloudellisen tilanteen nopeisiin muutoksiin. Vaihtuvia kustannuksia on helppo säädellä nopeallakin aikavälillä, kun taas kiinteitä on lähes mahdotonta saada nopeasti säädettyä.

Kerää merkittävä osa rahoista etukäteen isompia ostoksia tehdessäsi: Jos et ole säästänyt isompia hankintojasi varten yhtään rahaa etukäteen niin sinulla ei ole niihin oikeasti varaa. Älä siis osta mitään kalliimpaa ilman etukäteissäästämistä.

Sijoita vain ylimääräisiä rahojasi: Sijoitusten teko on aina jossain määrin riskipeliä, joten sellaisia rahoja joita ei ole varaa menettää ei niihin kannata laittaa. Täysin varmaa sijoitusta ei ole olemassakaan, vaikka joku sitä sinulle väittäisi.

Tee ainoastaan sellaisia hankintoja joiden arvo ylittää niiden kustannukset: ”Hinta on se minkä maksat, arvo on se mitä saat”. Kun ostat jotain niin sen tuoman hyödyn tulee ylittää kustannukset hankinnan koko elinajalta.

Pidä velkamääräsi kohtuullisena: Itselleen liian suuren lainan ottaminen on varmin tapa saada henkilökohtainen konkurssi aikaan. Jokaisen on syytä joka kerta harkita tarkkaan mahdollisuuksiaan maksaa lainansa takaisin. Tämä tarkoittaa tarkkoja laskutoimituksia ennen velan ottamista. 
 
Maksa laskusi ajallaan: Tämä viimeinen tapa on tietysti monille itsestäänselvyys. Kaikki laskut tulisi mielellään siirtää suoraveloitukseen tai e-laskuiksi, jotta ne otettaisiin automaattisesti pois tililtä. Mikäli näin ei asiat ole niin silloin sinun tulee hoitaa maksusi itse eräpäivien välittömässä läheisyydessä. Tämä tarkoittaa eräpäivä +- pari arkipäivää riippuen siitä kuinka hanakasti yritykset niitä perivät. Parin päivän myöhästyminen on monesti vielä ”ilmaista” huvia.

Tässä näitä hyviä rahankäyttötapoja olikin suhteellisen paljon. Vaikka suurimman osan pitäisi olla itsestäänselvyyksiä niin silti niiden mainitseminen on varmasti monille hyödyksi. Mitä hyviä rahankäyttötapoja unohdin?

Eipä mulla muuta,

-TT

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Mitä yhteistä on ämpäreillä, mikroaaltouuneilla ja bonus-korteilla?

Oikea vastaus ei tällä kertaa ole se, että näitä kaikkia saa samasta paikasta. Mehän olemme taas viime viikkoina saaneet lukea siitä kuinka ihmiset ovat jonottaneet tunteja saadakseen ämpäreitä ja mikroaaltouuneja ilmaiseksi tai olemattomaan Euron hintaan. Tarkoitus ei myöskään ole haukkua niitä ihmisiä jotka näitä ovat jonottaneet vaan miettiä mitä tämä kaikki oikeasti tarkoittaa. Jos joku ihmettelee miksi bonus-kortit ovat laitettu mukaan samaan pakettiin niin kerrottakoon, että asiakas maksaa AINA jollakin tavalla saamansa edut ja bonus-kortit edustavat tätä totuutta varmasti eniten.

Eli toisin sanoen mikään ei tule ilmaiseksi tässä maailmassa. Vaikka jokin asia saattaa olla nimellisesti ilmainen niin sitä se ei käytännössä ole. Olen itsekin odotellut pari tuntia juuri avattavan kaupan jonossa rinkkaa jonka ostamisessa säästin noin sata Euroa. Käytännössä kulutin aikaani tähän sadan Euron säästöön kolmisen tuntia kun lasketaan matkat jonottamaan. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että voimme laskea yhden tunnin olevan noin kolmenkymmenen Euron arvoinen tässä tapauksessa. Onko se paljon vai vähän on yksilöllinen asia. Minusta tämä ”diili” oli järkevän ja typerän käytöksen rajamailla. Yksi suuri syy siihen oli myös se, että ennen kauppaan lähtöä minulla ei käynyt mielessäkään se vaihtoehto, että joutuisin jonottamaan niin pitkään. Toisin sanoen minut yllätettiin housut kintuissa ja se oli minun oma vikani. Vielä jonottaessanikin mietin sitä kannattaako lähteä menemään kesken kaiken vai ei. Yksi iso syy tähän jonoon jäämiseen oli se, että minulla oli tarve saada ostettua rinkka ennen lähtöäni itä-Eurooppaan.

Kun me saamme joitakin etuja kuten ”ilmaista” kurssitusta tai muuta vastaavaa niin me maksamme jollakin tavalla. Niitä tapoja on monenlaisia kuten aikamme hukkaaminen jota pidän suurimpana kuluna mitä voi tulla. Käytettyä aikaa emme saa koskaan takaisin ja jonottaminen on ajantuhlausta pahimmillaan, koska harva meistä saa mitään hyötyä seistessään jonossa. Tämän lisäksi joskus jonottamillamme asioilla voi olla suurempiakin käyttökustannuksia ja ne tulisi myös ottaa huomioon. Esimerkiksi mikroaaltouunit ja rinkat vaativat tilaa varastointiin ja se tulisi ottaa mukaan mikäli haluaa miettiä jonottamisen todellisia kustannuksia. Joissakin tapauksissa ihmiset joutuvat myös laskemaan mukaan vaihtoehtoiskustannukset, koska jonottaminen voi olla työajasta pois. Tämän lisäksi me saatamme jonottaa sellaista tavaraa joka on meille vahingollista ihan vain sen takia, että sitä kutsutaan ilmaiseksi. Jos vielä mennään äärimmäisyyksiin niin jotkut voivat hamuta ilmaiseksi jotain sellaista josta ei edes pidä. Itselleni tällaista roskaa edustaa mm. erään virvoitusjuomayrityksen jakamaa ”kevytvaihtoehtoa” joka on pahaa kuin perkele ja olen sitä joskus kerran jonottanutkin, mutta toista kertaa tuskin teen saman virheen.

Mennään sitten kanta-asiakaskortteihin: s-mafian ja k-mafian kanta-asiakaskortit ovat ne yleisimmät käytössä olevat kortit. Nehän ovat tunnettuja siitä, että keskittämällä ostonsa juuri edellämainittujen ketjujen liikkeisiin saa niistä bonusta ehkä kerran kuussa tai vuodessa. Koska en omista kumpaakaan korttia niin en ole varma siitä kuinka usein niitä bonuksia tippuu. Tosiasiat ovat sellaisia, että asiakkaat maksavat ne kaikki bonuksensa kalliimpien ostoksien myötä todennäköisesti moneen kertaan. Kanta-asiakaskortit ovat hyvää liiketoimintaa yrityksille, koska ne saavat ihmiset keskittämään ostoksiaan tarpeettomasti samoihin liikkeisiin. Mitä enemmän asiakkaat kerääntyvät samoihin liikkeisiin sitä varmemmin niillä on varaa pidemmällä tähtäimellä nostaa hintojaan kilpailun vähentyessä. Vaikka markkinatalous on keskimäärin hyvä asia niin meidän on myös muistettava se tosiasia, että siinä pyritään aina monopoleihin, koska ne takaavat suurimmat voitot. S-mafia ja k-mafia edustavat tätä kehitystä pahimmillaan. Suomessa on jo sijaintinsa ja harvaanasutun pinta-alansa vuoksi vähän kilpailua eikä sen väheneminen ole missään nimessä hyväksi.

Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa ja ilmainen voi tulla vielä kalliimmaksi kannattaa pitää mielessä seuraavan kerran, kun lähtee jonottamaan jotakin. Näitä asioita kannattaa mielestäni välillä miettiä ennen kuin säntää muiden mukana jonoon. On tietysti inhimillistä välillä erehtyä, mutta virheiden toistaminen ei ole järkevää. Tässä vähän miettimistä sunnuntain ratoksi.

-TT

tiistai 16. syyskuuta 2014

Viimeinen sammuttakoon valot

Olen jo aikaisemmin moneen kertaan kirjoittanut siitä, että Suomen taloustilanne on vaikea eikä se tule hirveästi ainakaan keskipitkällä aikavälillä helpottumaan. Sen sijaan olen ehkä hieman vähemmän keskittynyt kirjoittamaan syistä tähän. Tällä kertaa yritän löytää tähän hieman erilaisen näkökulman asiaan. Yksi iso syy tälle asialle on lähestulkoon kaikkien tahojen lyhytnäköisyys joka on yleistä myös monissa muissa maissa ja joista suurin osa meistä tavallisista ihmisistä kärsimme.

Lyhytnäköisyydestä tässä maassa on esimerkkejä, vaikka muille jakaa. Siihen syyllistyvät kaikki: työnantajat, ay-liike ja työntekijät, yritysten omistajat ja tavalliset ihmisetkin. On turhaa alkaa syyllistämään jotain tiettyä tahoa, kun lähes kaikki tekevät jatkuvasti samoja virheitä. Tämä ei tietystikään koske pelkästään Suomea, mutta oma näkökantani on se, että täällä asiat on viety vielä pidemmälle väärään suuntaan kuin muissa maissa. Pidemmällä tähtäimellä tämä sama kehityst johtaa siihen, että viimeinen tänne jäänyt sammuttaa ne viimeisetkin valot, kun muuhun ei pystytä. Faktoja on vaikea kieltää enkä siihen ala. Meidän jokaisen on alettava muuttaa omaa ajatteluamme ja sitä myötä toimintaamme mikäli haluamme hieman pidemmällä aikavälillä pitää yllä edes jonkinlaista elintasoa tässä maassa.

Jotta totuus ei unohtuisi niin syyllistyn itsekin samanlaiseen ajatteluun harvinaisen usein. Tämä näkyy monesti päivittäisessä toiminnassa, vaikka minullakin on pitkän aikavälin suunnitelma. Jossain määrin pystyn kyllä perustelemaan tekemiäni asioita katsomalla suurempaa kuvaa, mutta itse päivittäinen toiminta ei aina vie minua haluamaani suuntaan. Tämä on viime kuukausina näkynyt erityisesti siinä, että rahaa on mennyt enemmän kuin mitä on tullut. Parisataa Euroa enemmän kuukaudessa tulisi tienata, jotta voisin olla tyytyväinen itseeni. Tämä selittyy hieman kirjaprojekteillani, mutta ei kokonaan. Kirjaprojektini lisäksi pitää alkaa keskittymään enemmän perusasioihin kuten ”työntekoon”. Osittain tämä koskee myös bloggaamista joka on jäänyt vähemmälle. Sille saralle on mahdollisesti tulossa lähiaikoina jonkinlainen muutos, mutta tiedotan asiasta, kun olen varma asiasta tai sitten koko asia unohtuu.

Lähipäivien parhaasta esimerkistä lyhytnäköisyyden ja järkevän pitkän aikavälin toiminnan tarjoaa Vaconin myynti joka on ollut viime päivinä yksi suuri puheenaihe Suomen talousmedioissa. Tietysti ainoastaan tulevaisuus näyttää kuinka hyvä idea se on ollut. Tätä asiaa ovat varmasti kaupan molemmat osapuolet miettineet eri näkökulmista ja molemmat ovat tulleet siihen tulokseen, että lopputulos on tyydyttänyt molempia osapuolia. Lyhyellä aikavälillä kauppa on selkeästi ollut hyvä varsinkin myyjälle, koska sen takaisinmaksuaika tulee olemaan oman ymmärrykseni mukaan reilusti yli kymmenen vuotta. Tämä perustuu Vaconin tuloksentekokykyyn ja tulevaisuudennäkymiin keskipitkällä aikavälillä. Yrityskaupan syy on tietojeni mukaan se, että Vacon on oman lähteeni mukaan pyyhkinyt tietyissä tuotteissa Danfossilla pöytää eli kyse on selkeästi vaarallisen kilpailijan ostamisesta pois tuottoja tiputtamasta.

Mitä ilmeisimmin entisillä omistajilla perspektiivi on lyhyempi kuin Danfossilla joka on jo hyvään ikään tullut perheyritys. Omien tietojeni mukaan yritystä hallitaan pienellä piirillä, jossa omistajaperhe on hallitsevassa asemassa. Tämä tulee siis tarkoittamaan käytännössä sitä, että suomalaisilla ei ole mitään sananvaltaa enää sen jälkeen kun yrityskauppa on kokonaan suoritettu. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että ennen pitkää Suomessa tulee työpaikat selkeästi vähenemään.

Vaikka ministeri Vapaavuori hehkuttaakin yrityskauppaa niin fakta on se, että yksi harvoista suomalaisista yrityksistä joka on jos ei paras niin ainakin parhaan kolmen yrityksen joukossa alallaan myydään huonommin asiansa hoitaneelle yritykselle ulkomaille. Se ei voi olla näkymättä tämän maan pitkän aikavälin menestyksessä, vaikka hetkellisesti asia saattaakin näyttää hyvälle. Tytäryhtiötalous johtaa pidemmällä aikavälillä siihen ettei täällä pystytä pitämään tarvittavia työpaikkoja. Ei ulkomaalaisia omistajia kiinnosta mikään muu kuin investointien tuotot ja hyvällä tuurilla omien maittensa asiat.

Minua kiinnostaa se miten te lukijat pystytte säilyttämään pidemmän aikavälin näkymänne kvartaalitaloudessa? Minulle se on vaikeata enkä ole siinä erityisen hyvin mielestäni onnistunut lähivuosina puhumattakaan lähikuukausista.

Tällaista tällä kertaa,

-TT

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Olvi-analyysi

Olvi on yritys joka myy ja valmistaa olutta, virvoitusjuomia ja muita juomia. Sillä on liiketoimintaa Suomessa, Baltian maissa ja Valko-Venäjällä.

Liikevaihdon kehitys vuodesta 2003 lähtien. (Milj. €)

2003, 115
2004, 129
2005, 147
2006, 170
2007, 205
2008, 222
2009, 244
2010, 268
2011, 285
2012, 312
2013, 327

Olvin liiketoiminta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aika keskimääräin 10%:a vuodessa ja se on virvoitusjuomateollisuudessa erinomainen saavutus. Liiketoiminnan kasvu on tullut lähinnä ulkomailta ja lähinnä Valko-Venäjältä.

Konsernin liiketoiminta jakautui vuonna 2013 (2012) seuraavalla tavalla:

Suomi 35.8% (35.2%)
Viro 23.6% (24.8%)
Latvia 10.9% (11.2%)
Liettua 9.9% (10.6%)
Valko-Venäjä 19.8% (18.3%)

Kuten nähdään niin Valko-Venäjän liiketoiminnan rooli on hieman kasvanut ja muiden sitä myötä vähentynyt. Jos katsotaan tuloksentekokykyä niin silloin Viron ja Valko-Venäjän roolit ovat paljon liikevaihtoa suuremmat. Viro tuottaa jopa enemmän voittoa kuin Suomi ja Valko-Venäjäkin on lähellä Suomea, vaikka liikevaihto on paljon pienempi. Huono tuloksentekokyky Suomessa johtuu varmasti aika lailla säännöstelystä ja verotuksesta.

Tuloksesta ja sen mahdollisesta kehityksestä:


Osakekohtaisen tuloksen kehitys:

2003, 0.90€
2004, 0.60€
2005, 0.95€
2006, 1.40€
2007, 1.83€
2008, 1.22€
2009, 2.15€
2010, 1.21€
2011, 0.65€
2012, 1.25€
2013, 1,61€
AVG, 1.38€

2014 1-6 0,66€ (0,79€ 2013)

Olvin keskimääräinen tuloskasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut 6%:a joka jää jälkeen liikevaihdon kasvusta. Olvin tuloskasvu on aika vahvasti riippuvainen ulkomaista, koska Suomessa ala on hyvin säännöstelty, kilpailu suhteellisen kovaa ja oluen kulutus on huippulukemissa. Osakekohtaisen tuloksen voi olettaa jatkossa olevan keskimäärin Euron ja puolentoista välillä ilman yritysostoja. Pahimmillaan se voi laskea jopa puoleen Euroon kuten melkein kävi 2011. Parhaimmillaan sen voi olettaa käyvän noin kahdessa Eurossa keskipitkällä aikavälillä.

Osinkohistoria:

2003, 0.18€
2004, 0.16€
2005, 0.21€
2006, 0.33€
2007, 0.40€
2008, 0.25€
2009, 0.40€
2010, 0.50€
2011, 0.50€
2012, 0.50€
2013, 0.65€

AVG, 0.41€

Keskimääräinen osingonkasvu on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 13.7%:a joka on selkeästi ollut kovempi vauhti kuin tuloskasvulla. Tämä selittyy osittain hyvin matalalla lähtötasolla. Osakekohtaiseen tulokseen nähden Olvi on maksanut verrattain vähän osinkoa viime vuosina verrattuna tuloksentekokykyyn. Yritys on siis enemmän keskittynyt mahdollisiin tuleviin investointeihin kuin osinkojen jakamiseen omistajille. Tämä on pidemmällä tähtäimellä hyvä asia mikäli yritys vain löytää järkeviä investointimahdollisuuksia.

Lyhyt SWOT-analyysi Olvista

Strengths:

Yhtiön taloudellinen tilanne on vahva. Vahvat brändit ovat myös valttikortti yritykselle. Hyvät marginaalit Virossa ja Valko-Venäjällä. Yritys on kehittänyt pitkäjänteisesti yritystoimintaa ja sen pääomistaja Olvi-säätiö haluaa varmasti jatkaa samalla tiellä.

Weaknesses:

Yrityksen suurin liiketoiminta-ala on hyvin säännelty. Tämä pätee erityisesti Suomeen. Lähes kaikki yrityksen tuotteet ovat ja niiden myynti ovat viranomaisten säätelyn alla ja siten tulevaisuus on enemmän tai vähemmän mysteeri. Liikevaihdon ja tuloksen kasvattaminen Suomessa on erittäin vaikeaa.

Opportunities:

Venäjän markkinoille meno on mahdollisuus mikäli Ukrainan kriisi ei pahene. Sitä yritys tosin ei ole vielä tehnyt. Myös Valko-Venäjällä ja Baltian maissa on mahdollisuus kasvattaa hyvin liiketoimintaa kannattavasti. Yrityksen hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa kasvun yritysostoja tekemällä.

Threats:

Viranomaissääntely Suomessa saattaa aiheuttaa merkittäviä hinnannostopaineita tai peräti ostorajoitteita yrityksen tuotteille. Sitä myötä kulutuksen väheneminen laskee tuloksentekokykyä. Poliittiset riskit mahdollisen Ukrainan kriisin leviämisen myötä Valko-Venäjällä. Tällä hetkellä ne ovat epätodennäköisiä, mutta muutaman vuoden aikajänteellä jo hyvinkin mahdollisia. Valuuttakurssien radikaalit muutokset voidaan myös laskea uhkiksi.

Johtoporras:

Toimitusjohtaja Aho on ollut virassaan vuodesta 2004 ja hän on saanut kasvatettua yrityksen liikevaihtoa suhteellisen hyvin eli yli 100%:ia. Valitettavasti hänellä ei ole merkittävää omistusta yrityksessä. Ainoastaan Heikki Hortling omistaa merkittävän määrän yrityksen osakkeita yrityksen johtoryhmän ja hallituksen jäsenistä.


Loppusanat:

Yrityksen laatu on hyvä, mutta erinomainen se ei ole. Arvostustaso on myös korkea. Oma arvioni osakkeen arvosta on 15-17€:a. Tällöin turvamarginaali huomioonottaen sitä voisi alkaa ostamaan 13.5€:n tuntumassa. Tämä arvostus tulee ainoastaan silloin, kun näemme merkittävän lyhytaikaisen muutoksen yrityksen tuloksentekokyvyssä alaspäin.

Kiitoksia mielenkiinnosta. Muistakaa ettei kyseinen analyysi edusta absoluuttista totuutta eikä sen takia kannata sijoittaa vaan tehdä omat johtopäätökset ja analysoida itse uudelleen. Kuitenkin näistäkin riveistä varmasti löytyy totuuden siementä ja se pitää osata sieltä suodattaa. Jos ei tämä vastuunvapautuslauseke jostain syystä vielä mennyt perille niin mainittakoon, että ainoastaan idiootti tai muuten vain hullu uskoo tähän analyysiin sokeasti. Jokainen voi sitten arvata itse kumpi minä olen :D

- TT

maanantai 1. syyskuuta 2014

Elokuu 2014 cash -275€ salkku -5.9%

Alamäki jatkui elokuussakin, mutta tällä kertaa hieman yllättäen. Tarkoitus oli päästä plussalle ilman uusien ”työvälineiden” hankkimista, mutta kuten otsikosta näkee niin siinä tuli epäonnistuttua. Tämä kaikki tuli oikeastaan siksi, että en tehnyt riittävästi ”töitä”. Sijoitussalkkuni arvo laski yllättävän paljon, mutta toisaalta suurin osa tästä laskusta tuli Outotecin osakkeiden laskusta.

Menopuolella ei kovin suuria yllätyksiä ollut loppujen lopuksi. Hankin uudet ”työvälineet” joihin upposi parisataa Euroa. Tämän lisäksi maksoin veroja joitakin kymppejä enemmän kuin olin etukäteen kuvitellut. Tämä johtui lähinnä siitä, että tienasin enemmän rahaa sivutulokortillani mikä tarkoitti suurempia veroja. Ne tulee mitä ilmeisimmin ensi vuonna takaisin, mutta ilman korkoja. Tänäkin vuonna odottelen joidenkin satojen Eurojen palautuksia. Tämän lisäksi eräs illanviettoni maksoin joitakin kymppejä enemmän kuin odotin. Syyskuussa menojen pitäisi olla normaalit. Aion tosin käydä Tampereella kirjaprojektini takia yhtenä viikonloppuna, mutta kerran kuukaudessa pitää saada vaihdettua vapaalle.

Tulopuoli oli pettymys elokuussa ja se oli oma moka. Olisi vain pitänyt saada enemmän aikaan. Syyskuussa on tarkoitus keskittyä lähinnä tienaamiseen, vaikka yksi viikonloppu onkin vapaana. Ainakin vielä tällä hetkellä näyttää hyvälle sen suhteen. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että kuukausittainen miinusputki menee poikki, mutta varmaa se on tietysti vasta kuun lopussa. Oma oletukseni syyskuulle on parin sadan Euron plussat, mutta jääköön nähtäväksi miten käy. On aika puhkaista putki, koska mitä kauemmin siihen menee sitä vaikeammaksi se tulee.

Pörssissä tulikin takkiin kunnolla. Outotec otti osumaa, koska ei ole julkistanut ainuttakaan uutta tilausta ja se on aiheuttanut pörssikurssin alamäen. Tämä ei ole kovin suuri yllätys, koska suuret investoinnit kaivosalalle ovat kiven takana. Uskon tämän trendin jatkuvan vielä pidempään. En usko myöskään kenenkään ostavan kyseistä yritystä, mutta se jääköön nähtäväksi. Näitä spekulaatioitahan on ollut, mutta tällä hetkellä en usko vahvasti niiden totuuspohjaan. PKC:n osavuosikatsaus oli myös pettymys markkinoille. Itse en ollut kovin yllättynyt siitä, koska analyytikot ovat keskimäärin uskoneet paremman tuloksen tekoon kuin yritys itse mikä kertoo ehkä kaiken siitä kuinka pihalla myös niin sanotut asiantuntijat ovat. Yritys itse ilmoitti tämän vuoden tuloksen olevan huonompi kuin viime vuonna, mutta analyytikoiden keskimääräiset ennusteet ovat olleet paljon paremmat. En tosin tiedä missä he nyt menevät, kun en ole ennustuksia enää osavuosikatsauksen jälkeen seurannut. Ainut valopilkku on kehittyvien markkinoiden ETF joka menee ylöspäin. Saas nähdä kuinka pitkään se jatkaa matkaansa.

Henkilökohtaisessa elämässä ei elokuussa tapahtunut mitään mullistavaa. Vapaa-aika meni kotiutuessa takaisin Suomeen. Tällä hetkellä ei minulla ole mitään pakottavaa tarvetta päästä takaisin ulkomaille, mutta enköhän taas ensi vuoden puolella lähde johonkin reissuun. Bloggaamisen ja kirjan kirjoittamisen suhteen on ollut jonkin verran vaikeuksia, koska ehdin tottua nopeampaan rytmiin Puolassa. Tätä myötä tulee välillä huono omatunto kirjoittamisen suhteen. Ensimmäisen kirjani on tosiaan siinä vaiheessa, että tulen tämän viikon aikana lähettämään koelukijoilleni sähköpostia asian suhteen ja toivottavasti kaikki heistä ovat vielä asian suhteen yhtä myötämielisiä kuin aiemmin. Käyn myös tapaamassa ”editoriani” parin viikon päästä ja sitä myötä on tarkoitus päästä eteenpäin ensimmäisen projektini kanssa. Tarkoitus on päästä julkaisemaan ensimmäinen kirja vuoden loppuun mennessä. Syyskuun kaksi ensimmäistä viikkoa menevät erittäin aktiivisesti tienatessa ja kirjaprojektissani, joten ei kannata ihmetellä mikäli vähään aikaan ei uusia kirjoituksia tule. Tällä kertaa tärkeysjärjestys on selkeä, koska ensimmäisen kirjan teko on ollut telakalla käytännössä kuukauden.

Eipä tässä muuta,
Hyvää viikonjatkoa!

-TT