Näytetään tekstit, joissa on tunniste yrityskauppa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yrityskauppa. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. syyskuuta 2014

Viimeinen sammuttakoon valot

Olen jo aikaisemmin moneen kertaan kirjoittanut siitä, että Suomen taloustilanne on vaikea eikä se tule hirveästi ainakaan keskipitkällä aikavälillä helpottumaan. Sen sijaan olen ehkä hieman vähemmän keskittynyt kirjoittamaan syistä tähän. Tällä kertaa yritän löytää tähän hieman erilaisen näkökulman asiaan. Yksi iso syy tälle asialle on lähestulkoon kaikkien tahojen lyhytnäköisyys joka on yleistä myös monissa muissa maissa ja joista suurin osa meistä tavallisista ihmisistä kärsimme.

Lyhytnäköisyydestä tässä maassa on esimerkkejä, vaikka muille jakaa. Siihen syyllistyvät kaikki: työnantajat, ay-liike ja työntekijät, yritysten omistajat ja tavalliset ihmisetkin. On turhaa alkaa syyllistämään jotain tiettyä tahoa, kun lähes kaikki tekevät jatkuvasti samoja virheitä. Tämä ei tietystikään koske pelkästään Suomea, mutta oma näkökantani on se, että täällä asiat on viety vielä pidemmälle väärään suuntaan kuin muissa maissa. Pidemmällä tähtäimellä tämä sama kehityst johtaa siihen, että viimeinen tänne jäänyt sammuttaa ne viimeisetkin valot, kun muuhun ei pystytä. Faktoja on vaikea kieltää enkä siihen ala. Meidän jokaisen on alettava muuttaa omaa ajatteluamme ja sitä myötä toimintaamme mikäli haluamme hieman pidemmällä aikavälillä pitää yllä edes jonkinlaista elintasoa tässä maassa.

Jotta totuus ei unohtuisi niin syyllistyn itsekin samanlaiseen ajatteluun harvinaisen usein. Tämä näkyy monesti päivittäisessä toiminnassa, vaikka minullakin on pitkän aikavälin suunnitelma. Jossain määrin pystyn kyllä perustelemaan tekemiäni asioita katsomalla suurempaa kuvaa, mutta itse päivittäinen toiminta ei aina vie minua haluamaani suuntaan. Tämä on viime kuukausina näkynyt erityisesti siinä, että rahaa on mennyt enemmän kuin mitä on tullut. Parisataa Euroa enemmän kuukaudessa tulisi tienata, jotta voisin olla tyytyväinen itseeni. Tämä selittyy hieman kirjaprojekteillani, mutta ei kokonaan. Kirjaprojektini lisäksi pitää alkaa keskittymään enemmän perusasioihin kuten ”työntekoon”. Osittain tämä koskee myös bloggaamista joka on jäänyt vähemmälle. Sille saralle on mahdollisesti tulossa lähiaikoina jonkinlainen muutos, mutta tiedotan asiasta, kun olen varma asiasta tai sitten koko asia unohtuu.

Lähipäivien parhaasta esimerkistä lyhytnäköisyyden ja järkevän pitkän aikavälin toiminnan tarjoaa Vaconin myynti joka on ollut viime päivinä yksi suuri puheenaihe Suomen talousmedioissa. Tietysti ainoastaan tulevaisuus näyttää kuinka hyvä idea se on ollut. Tätä asiaa ovat varmasti kaupan molemmat osapuolet miettineet eri näkökulmista ja molemmat ovat tulleet siihen tulokseen, että lopputulos on tyydyttänyt molempia osapuolia. Lyhyellä aikavälillä kauppa on selkeästi ollut hyvä varsinkin myyjälle, koska sen takaisinmaksuaika tulee olemaan oman ymmärrykseni mukaan reilusti yli kymmenen vuotta. Tämä perustuu Vaconin tuloksentekokykyyn ja tulevaisuudennäkymiin keskipitkällä aikavälillä. Yrityskaupan syy on tietojeni mukaan se, että Vacon on oman lähteeni mukaan pyyhkinyt tietyissä tuotteissa Danfossilla pöytää eli kyse on selkeästi vaarallisen kilpailijan ostamisesta pois tuottoja tiputtamasta.

Mitä ilmeisimmin entisillä omistajilla perspektiivi on lyhyempi kuin Danfossilla joka on jo hyvään ikään tullut perheyritys. Omien tietojeni mukaan yritystä hallitaan pienellä piirillä, jossa omistajaperhe on hallitsevassa asemassa. Tämä tulee siis tarkoittamaan käytännössä sitä, että suomalaisilla ei ole mitään sananvaltaa enää sen jälkeen kun yrityskauppa on kokonaan suoritettu. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että ennen pitkää Suomessa tulee työpaikat selkeästi vähenemään.

Vaikka ministeri Vapaavuori hehkuttaakin yrityskauppaa niin fakta on se, että yksi harvoista suomalaisista yrityksistä joka on jos ei paras niin ainakin parhaan kolmen yrityksen joukossa alallaan myydään huonommin asiansa hoitaneelle yritykselle ulkomaille. Se ei voi olla näkymättä tämän maan pitkän aikavälin menestyksessä, vaikka hetkellisesti asia saattaakin näyttää hyvälle. Tytäryhtiötalous johtaa pidemmällä aikavälillä siihen ettei täällä pystytä pitämään tarvittavia työpaikkoja. Ei ulkomaalaisia omistajia kiinnosta mikään muu kuin investointien tuotot ja hyvällä tuurilla omien maittensa asiat.

Minua kiinnostaa se miten te lukijat pystytte säilyttämään pidemmän aikavälin näkymänne kvartaalitaloudessa? Minulle se on vaikeata enkä ole siinä erityisen hyvin mielestäni onnistunut lähivuosina puhumattakaan lähikuukausista.

Tällaista tällä kertaa,

-TT

tiistai 3. syyskuuta 2013

Kuseminen lahkeeseen lämmittää hetken!

Tiedän ihmisten olevan aika kypsiä tähän aiheeseen, joten hirveän pitkää sepustusta en tässä lähde tekemään. Kuitenkin sen verran vituttaa tämän päivän mahdollinen yrityskauppa, että pakko on hieman avautua aiheesta. Maailmassa on varmasti kymmeniä tuhansia Nokian tilanteen tietäviä enemmän kuin minä ja siksi on varmaan syytä yrittää löytää uusi näkökulma asiaan.

Oma arvioni tästä kaupasta on se, että se rahasumma mikä tästä kaupasta saatiin tulee kulumaan muutamassa vuodessa hukkaan ja pulju onkin sitten konkkakunnossa. Tämä ei ollut ensimmäinen omaan lahkeeseen pissaaminen vaan itseasiassa jo toinen pidemmässä juoksussa. Ensimmäinen oli Mikkisofta-diili ja E-Flop. Tätä housuun pissaamista ennen tehtiin tosin jo suurempia virheitä ja niistä suurin oli entisen kansallissankarimme Jorma Ollilan valinta hallituksen puheenjohtajaksi. Sen seurauksena syntyikin sitten ”korruptoitunut” ylimielinen yritys jonka toimitusjohtajaksi valittiin Kallasvuo jonka seurauksena ei saatu mitään konkreettista aikaan vaan paljon puhetta ilman tekoja. Alamäki tosin alkoi jo aiemmin, mutta tämän suoristamiseksi olisi tarvittu jotain muuta kuin byrokraattinen lakimies ja paskanpuhuja. Ei tosin ole hänen syynsä, että Ollila ei osannut tehdä parempaa päätöstä. Tämän seurauksena saatiin sitten hallitukseen täysin ammattitaidottomia yksilöitä ala Esko Aho, jolla ei ollut mitään käyttöä firmassa.

Kaikki nämä edellämainitut asiat olivat seurausta menestyksestä ja siitä syntyneestä ylipursuavasta uskosta Nokian kaikkivoimaisuuteen. Seurasi byrokraattinen hirviö joka ei saanut mitään aikaan. Ja sitten loppu onkin historiaa. Se mitä tästä voimme oppia on se, että nöyryyttä tekemiseen ei saa unohtaa kun menee helvetin hyvin, koska menneisyyden menestys ei todellakaan ole tae tulevasta. Pissan nouseminen ylös asti johtaa aina palautukseen maan pinnalle ennemmin tai myöhemmin. Joskus siitä sitten toivutaan hyvin nopeasti kunhan pystytään omat virheet myöntämään ja ne korjaamaan.

Eflop oli varmasti ”troijan hevonen”, mutta ei siitä häntä voi syyttää. Kyseessä on pahemman luokan opportunisti ja työnantajan vaihtaja heti kunhan parempi diili on tarjolla. Se ei tietysti ole hänen mokansa vaan hänen palkkaajansa. En usko Nokian hallituksen olleen tyhmä vaan ylimielinen. Koska Nokian osakkeenomistajat ovat hallituksen pomoja niin viimeinen vastuu tästä farssista menee sitten heille. Suosittelen Nokian osakkeiden myymistä nyt kun niistä saa vielä kunnon hinnan. Seuraavassa osarissa pistetään likoon kaikki paskat uutiset, jotta pidetään huoli siitä, että kauppa näyttää paremmalta osakkeenomistajien silmissä. On tietysti mahdollista ettei tämä jää viimeiseksi tarjoukseksi, mutta se voi hyvinkin olla mahdollista mikäli näiden kahden yrityksen sopimus käytännössä tappaa muiden Nokian ostamista harkitsevien kiinnostuksen.

Sen näkee ken kokee ja pidemmällä aikavälillä nähdään sitten totuus tästä diilistä.

Onnea kaikille jotka keräsivät pikavoitot!

-TT