Koelukijaksi?

Moi kaikille.

Nyt teillä on mahdollisuus osallistua kirjantekoon. Etsin koelukijoita rahasta kertovaa kirjaani varten. Alunperin kirjan nimi oli vähemmän on enemmän rahassa, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että se saattaa muuttua. Kirjalle voi ehdottaa nimeä ihan vapaasti. Toiveissani olisi löytää 5-10 koelukijaas, jotka antaisivat palautetta kirjasta. Kirjassa on tällä hetkellä 13 lukua. Asia voi tosin muuttua jossain vaiheessa, mutta alustavasti ne sovat seuraavat:

1. Johdanto
2. Ajattelumallit
3. Raha
4. Rahan psykologia
5. Tulot
6. Budjetointi
7. Terveet rahankäyttötavat
8. Tili tuli, tili meni, kuka välistä sen veti?
9. Kuluttaminen
10. Sijoittaminen
11. Pitkän aikavälin strategia
12. Askel askeleelta kohti terveempää taloutta ohjelma
13. Yhteenveto ja loppusanat

Tällä kertaa en ajatellut jakaa pelkästään yhtä osiota luettavaksi vaan koko sen osan kirjasta, jonka olen saanut valmiiksi silloin, kun lähetän ensimmäisen osan koelukijoille. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maaliskuun lopussa olisi hieman yli 150 sivua  aluksi luettavaksi mikäli ei yllätyksiä satu.  Tämän jälkeen lähetän koelukijoille mahdollisesti lisää luettavaa materiaalia mikäli he niin haluavat. Mikäli joku haluaa luka vain yhden luvun niin siitä voimme myös neuvotella erikseen. Koelukijoille en voi juurikaan rahallista korvausta antaa, mutta palautetta antaneet koelukijat saavat koko kirjan ennen sen julkaisemista omakseen. Todennäköisesti joudun ensiksi laittamaan kirjan sähköisenä versiona, mutta laitan myös kirjana kunhan saan kirjoja painettua.

Minulla on joitakin vaatimuksia koelukijoille:

1. Suomen kielen taito
2. Oman nimen käyttö
3. He eivät ole kavereitani.
4. He pyrkivät kriittiseen ajatteluun. (eivät ole yhden asian ihmisiä) Liika aatteellisuus estää asioiden kriittisen tarkastelun.

Mikäli sinua kiinnostaa osallistua tähän projektiin koelukijan ominaisuudessa niin laita minulle vapaamuotoinen hakemus missä kerrot lyhyesti itsestäsi. Minua ei kiinnosta tittelit eikä tutkinnot, joten niillä ei ole väliä. Toivoisin mahdollisimman paljon erilaisia ihmisiä, jotkka haluisivat osallistua tähän projektiin. Talousasioista ei tarvitse välttämättä tietää mitään etukäteen. Tällaisten ihmisten löytäminen olisi jopa suotavaa.

Luen kaikki hakemukset ja vastaan niihin kaikkiin mikäli ei niitä ei tule monia kymmeniä. Pyytäisin vastaukset 22.3 mennessä sähköpostiini: lessismorefinland@gmail.com. Tarkoitus on lähettää maaliskuun loppuun mennessä ne kohdat kirjasta, jotka olen saanut kirjoitettua.

-TT

PS: Lisäinformaatiota voi pyytää samasta sähköpostiosoitteesta mikäli siltä tuntuu.

Peli, jossa pelaaja häviää lähes aina

Kuvittele, että sinulla on 10000€:a ylimääräistä rahaa ja sinun pitää miettiä laitatko ne peliin, jossa toinen pelaaja pelaa rahoillasi ilman, että sinulla on juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen. Tämän lisäksi sinä kannat kaikki riskit ja sinun puolestasi pelaava henkilö ottaa sinulta mahdollisista voitoista parhaimmillaan kymmeniä tuhansia Euroja? Laittaisitko rahasi tähän peliin näillä tiedoilla?

Pelin nimi ei ole Lotto jota pelaa joku puolestasi, vaikka se näillä määritelmillä voisikin olla. Jos joku ihminen ei ole vielä arvannut mistä asiasta on kyse niin tällä kertaa on kyse aktiivisista osakerahastoista. Aktiivisista osakerahastoista puhuttaessa on muistettava, että todennäköisesti asiakas tienaa niihin sijoittamisessa rahaa, mutta kun otetaan huomioon vaihtoehtoiskustannukset niin tällöin puhutaan ihan eri pelistä. Kun verrataan aktiivisia rahastoja indeksirahastoihin niin huomataan kuinka aktiivisten rahojen kulut syövät tuotot. Tämä väitteeni on absurdi ilman todisteita asiasta, joten sen takia on varmaan syytä siteerata eri tutkimuksia asiasta. Valitettavasti Suomessa tutkimuksia ei ole juuri tehty. Yksi syy niistä on varmasti se ettei niitä juuri kukaan rahoitusalalla toimiva halua maksaa, koska tulokset eivät täsmää alan lupausten kanssa.

Joudumme siis lähinnä tyytymään uudella mantereella tehtyihin tutkimukseen, jotka eivät ole sataprosenttisesti yhteneviä suomalaisten rahastojen kanssa, mutta niistä saadut tulokset kertovat tylyn totuuden tästä tuhansien miljardien liiketoiminnasta. Marko Erolan kirjassa Paras Sijoitus on siteerattu mm. John Boglen tekemää tutkimusta, jossa verrattiin osakerahastojen tuottoja niiden vertailuindekseihin vuosina 1970-1999. Tutkimuksessa oli mukana 355 rahastoa, joista ainoastaan yhdeksän voitti vertailuindeksinsä. Nämä tulokset on tiettävästi saatu kaikkien rahastojen kulujen jälkeen. Suomesta ei nopealla etsinnällä löytynyt laajoja tutkimuksia asiasta, mutta mikäli joku tietää sellaisen niin voi laittaa kirjoituksen kommenttiosioon linkin. Koska todennäköisyys indeksin voittavaan rahastoon sijoittamisesta on niin pieni niin suosittelen jättämään asian kokonaan väliin.

Miksi rahastot sitten eivät keskimäärin pärjää vertailuindeksilleen? Suurin syy siihen on se, että järjestelmä on pelaajaa vastaan. Tämä johtuu siitä, että aktiivisten rahastojen kulut ovat paljon suuremmat kuin esimerkiksi indeksirahastojen. Näihin kuluihin kuuluvat:

• Hallinnointipalkkio
• Merkintä- ja lunastuspalkkiot
• Kaupankäyntikulut
• Tilinhoito- ja pankkikulut
• Mahdollinen tuottopalkkio

Keskimääräiset hallinnointipalkkiot Erolan kirjan mukaan olivat vuonna 2008 noin puolitoista prosenttia. Merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat nykyään pienet, koska yleensä pankit tarjoavat asiakkailleen ne joko ilmaiseksi tai hyvin vähäisinä silloin, kun asiakas maksaa muistakin pankkipalveluista. Kaupankäyntikulut syntyvät, kun rahasto ostaa ja myy osakkeita. Tämän lisäksi niistä tulee kuluja, koska osto- ja myyntitarjouksilla on eroja. Näitä kutsutaan spreadeiksi. Kaupankäyntipalkkiot olivat vuonna 2008 noin 1.6 prosenttia. Tämän lisäksi rahastoilla on rahaa käteisenä jonkinlainen summa joka myös syö tuottoja. Tarkempia tietoja voi jokainen etsiä itse Erolan kirjasta, joten todetaan vain rahastosijoittajan takamatkan olevan huomattava, kun mietitään sitä kuinka järjestelmä toimii aktiivisiin rahastoihin sijoittavaa vastaan. Mitä tämä tarkoittaa lukuina?

Erolan kirjan mukaan Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan keskimääräinen rahastosijoittaja häviää rahaston vertailuindeksille juuri hallinnointipalkkion verran, joten verrataan tuota 1.5%:ia mahdolliseen indeksirahastosijoitukseen, jonka kulut ovat 0.5%:ia. 10000€:a sijoitettuna 20 vuodeksi, kun oletetaan keskimääräisen indeksisijoituksen tuottavan 7%:ia joka vastaa keskimääräistä historiallista tuottoa viimeisen parinsadan vuoden aikana. 20:n vuoden jälkeen:

indeksirahasto: 1.065^20*10000€ =35236€

akt. Rahasto 1.055^20*10000€ =29178€

Mitä pidempään sijoitusta pidetään sitä suurempi ero korkoa korolle ilmiön myötä tulee indeksisijoittajan eduksi. 40: n vuoden jälkeen vastaavat luvut ovat: 124161€ ja 85133€. Toisin sanoen 40 vuoden jälkeen aktiivinen rahasto on syönyt jopa 34%:ia mahdollisista tuotoista. Toisin sanoen aktiivinen rahasto syö voitoista huomattavan osan. Näistä esimerkeistä on helppo huomata, että järjestelmä on selkeästi pelaajaa vastaan, joten kannattaa miettiä itse kannattaako tätä peliä edes yrittää pelata vai olisiko järkevämpää pelata suosiolla toista peliä? Seuraavan kerran, kun menet jonkun sijoitusneuvojan pakeille niin mieti tarkkaan kannattaako hänen neuvojaan uskoa mikäli hän on aktiivisia rahastoja myymässä? Sijoitusneuvojan etu on nimittäin harvoin sama kuin asiakkaan. Mitä todennäköisemmin sijoitusneuvojalle on edullisinta saada sinut ostamaan rahastoa, jossa on kalliimmat kulut. Tulevassa rahaa käsittelevässä kirjassani tulen käsittelemään tätä ja montaa muuta säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää asiaa. Tulen hakemaan siihen koelukijoita maaliskuussa, joten kannattaa jo etukäteen miettiä haluaako osallistua kyseiseen projektiin.

Eipä muuta,

-TT

Kirjoittamalla lisätuloja, mistä ideat?

Jos joku haaveilee lisätuloista kirjoittamalla niin on syytä ehkä miettiä mistä saa ideoita omiin kirjoitusprojekteihinsa. Todettakoon nyt heti ettei hyväkään idea vielä välttämättä kanna pitkälle mikäli siitä ei ole kukaan kiinnostunut. Tarkoitus on tällä kertaa keskittyä enemmän siihen mistä lähteistä ideoita kirjoitusprojekteihin tulee kuin mitkä ideat mahdollisesti ovat kannattavia. Tämä asia ei ole ihan niin yksinkertainen kuin miltä se kuulostaa, koska harvoin kyseessä on hirveän tietoinen prosessi. Monet ovat esimerkiksi kysyneet, mistä sain idean kirjaani, mutta suoralta kädeltä en ole osannut tähän vastausta antaa.

Ideoita voi saada monesta eri lähteestä. Tämä on mielestäni enemmän sääntö kuin poikkeus, koska ideat tulevat suurimmaksi osaksi ainakin allekirjoittaneelle itsestään. Myös paikat joissa ideat tulevat vaihtelevat julkisista kulkuvälineistä metsiin. Joskus ideat ovat kyllä ihan suoraan kopioitu joiltakin muilta. Tällöin on syytä panostaa siihen ettei näkökulma tiettyyn asiaan ole täysin yhtäläinen verrattuna lähteeseen. Ideoiden ottaminen muilta ei mielestäni ole huono asia edes sille ihmiselle, jonka alkuperäinen idea on kyseessä. Monesti jopa alkuperäisen idean keksijä voi saada omaa ideaa parantavia ärsykkeitä.

Mistä sitten näitä lähteitä löytää? Oma näkemykseni tähän asiaan on se, että jokaisen kannattaa niin sanotusti altistua mahdollisimman monelle ja erilaiselle ärsykkeelle. Ei siis kannata keskittyä ainoastaan itseään kiinnostaviin asioihin tai näkökulmiin ja hylätä kaikki muut sen takia etteivät ne sovi omaan maailmankuvaan. Oma näkemykseni on se, että vaikka on helppoa olla ainoastaan samaa mieltä muiden kanssa niin se on jopa vahingollista. Tässä asiassa vähemmän ei ole enemmän. Vastakohdat saattavat stimuloida hyviinkin ideoihin. Esimerkiksi insinöörien kannattaisi välillä keskittyä näkemään asiat humanistien näkökulmista, vaikka tämä monelle insinöörille kuulostaakin äärimmäiseltä vääräuskoisuudelta. Asiat eivät kuitenkaan ole niin mustavalkoisia kuin mitä ihmiset kuvittelevat.

Vaikka etsiikin muita lähteitä ja altistuu niiden tuottamille ärsykkeille niin silti on parempi kirjoittaa sellaisista asioista, jotka kiinnostavat itseään. Tämä siitä syystä, että on hirveän vaikeaa motivoitua kirjoittamaan muista asioista. Mitä isommasta projektista on kyse sitä varmemmin jossain vaiheessa iskee motivaationpuute, joka lopettaa helpommin sellaiset projektit joihin ei ole sataprosenttisesti motivoitunut. Valitettava tosiasia on se, että luomisen tuska iskee pakosti välillä meihin jokaiseen. Siltä ei voi välttyä, vaikka kuinka siihen pyrkisikin. Jatkuvasti stimuloivaa ympäristöäkin on mahdoton ylläpitää jatkuvasti. Jos esimerkiksi miettii pidemmän kirjan kirjoittamista niin on käytännössä lähes pakko kirjoittaa sellaisesta aihepiiristä joka itseään kiinnostaa. Siitä huolimatta huonoilta hetkiltä ei välty.

Voiko ideoita pakottaa esiin? Vastaukseksi kelpaa sekä kyllä että ei. Jossain määrin ideoita voi pakottaa keskittymällä esimerkiksi ideointiin kynän ja paperin kanssa jossakin itseään stimuloivassa ympäristössä. Tämä idealihaksen kehittäminen ei takaa hyviä ideoita, mutta saattaa jossain määrin lisätä niiden keksimisen todennäköisyyttä. Itse suosin kahviloita, jotka sijaitsevat paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Toisille esimerkiksi metsässä käveleminen tai järven rannalla istuminen voivat olla stimuloivia ympäristöjä. Jotkin tieteelliset tutkimukset ovat tulleet siihen tulokseen, että metsässä voi tosiaan saada enemmän luovia ajatuksia kuin monissa muissa paikoissa. Oman kokemukseni mukaan ideoita ei voi kuitenkaan saada väkipakolla esiin juuri tiettynä hetkenä, koska ne yleensä tippuvat jostain itsestään. Yksi tapa tuottaa parempia ideoita on yhdistää kaksi kohtalaista ideaa yhdeksi hyväksi ideaksi. Tämä niin sanottu ”ideaseksi” tuottaa keskimäärin hieman parempia ideoita. Aika monet ideat ovat yksittäisinä aika lailla turhia. Suurin osa ideoista on huonoja. Tätä tosiasiaa ei pääse millään pakoon.

Ideointiprosessia voi toki käyttää myös muihinkin asioihin kuin kirjoittamiseen, joten kannattaa ajatella asiaa laajemmin kuin mitä tässä kirjoituksessa on käyty läpi. Jos sinulla on jotain vinkkejä muille kuinka löytää hyviä ideoita kirjoittamiseen tai muihin luovuutta vaativiin asioihin niin toivottavasti jaat ne kanssamme.

-TT

Tammikuu2015 Cash +20€ Salkku +11.1%

Odotin enemmän plussaa kuin mitä loppujen lopuksi tuli. Ei siis voi olla hirveän tyytyväinen. Menopuolella ei ollut yllätyksiä ja onnistuin kuluttamaan jopa joitakin kymppejä vähemmän rahaa kuin mitä odotin. Kaiken kaikkiaan oli suhteellisen odotettu kuukausi eikä mitään suurempia yllätyksiä tullut. Ehkä sijoitussalkun suurempi kasvu oli yllätys, mutta sekin tuppaa menemään normaalien vaihteluiden piikkiin enemmän tai vähemmän.

Tulot jäivät noin satasen vajaiksi. En tiedä tuliko minulle joku ajatusvirhe vai mistä syystä näin kävi. En nimittäin ainakaan juuri tällä hetkellä löydä selkeää syytä siihen. Voi tietysti olla, että pienistä puroista on kasvanut hieman isompi virta. Helmikuun tulojen odotan olevan tammikuun luokkaa. Saa nähdä miten todellisuudessa käy. Helmikuun menojen ollessa pienemmät pitäisi minun päästä paremmin plussalle tällä kertaa. Toivottavasti myös etukäteisarviot pitävät paikkansa. Helmikuussa on tarkoitus pitää viikko lomaa, joten se vähentää hieman tuloja. Oma arvioni helmikuulle on noin 150€ plussaa.

Sijoituksista ei ole paljoa sanottavaa, koska omat salkkuosakkeeni eivät ole vielä julkaisseet tilinpäätöstietojaan viime vuodelta. Outotecilta ja PKC Groupilta odotan molemmilta parempia tulevaa vuotta kuin mitä edellinen oli. Silti molempia kohtaan on pakko suhtautua varauksella, koska en odota tältä vuodelta ainakaan liikevaihdon kasvua. Sen sijaan odotan kyllä parempaa kannattavuutta. Outotecin kohdalla se on vähimmäisvaatimus, mutta PKC on monimutkaisempi tapaus, koska se on edellisenä vuonna sentään ollut mitä todennäköisimmin selkeästi voitollinen. Kehittyvien markkinoiden ETF:t nousivat tammikuussa yllättävänkin paljon, mutta syy siihen on se, että Shanghain pörssi on avautumassa vihdoinkin myös ulkomaisille sijoittajille. Vielä kaupankäynti on aika lailla rajoitettua, joten kokonaan pörssiä ei ole avattu. Uskon pääoman jatkossakin virtaavan ainakin jonkin aikaa nimenomaan juuri Shanghain pörssiin, joten en ole yllättynyt mikäli lähikuukaudet myös lisäisivät kehittyvien markkinoiden ETF:ien nousua. Pitkän aikavälin kehitys onkin jo enemmän kysymysmerkki. Mitä tulee tammikuussa jo julkaistuihin tilinpäätöstietoihin niin mielestäni on selvää, että osakkeet ovat kalliita eikä nykyhinnoilla voi juuri löytää kovin montaa edullista sijoituskohdetta ainakaan Helsingin pörssistä. Parempi siis keskittyä käteisen keräämiseen parempia ostopaikkoja odotellessa.

Henkilökohtaisessa elämässäni ei tapahtunut suuria muutoksia. Tammikuun ehdoton kohokohta oli laivareissu vanhojen opiskelukavereideni kanssa. Heidän kanssaan tuli vietettyä ehkä elämän tähän asti parhaat vuodet. Toisaalta tämä reissu ehkä jotenkin paljasti sen karun tosiasian, että jotkin ennen tärkeämmät ihmissuhteet on tullut laiminlyötyä viime aikoina. En nyt tarkoita sitä, että pitäisi jatkuvasti olla muiden kanssa tekemisissä vaan, että edes välillä muistaisi kavereilta kysyä miten niillä menee. Tietysti tämä toimii molempiin suuntiin, mutta ei kyseessä niin suuri vaiva ole etteikö sitä itsekin voisi tehdä. Kysehän on lähinnä nautinnosta.

Ensimmäinen kirjani on nyt ollut myytävänä puolitoista kuukautta ja on todettava myynnin olleen vähäisempää kuin mitä itse olin odottanut. Siitä ei voi syyttää kuin itseään. En ole mitä ilmeisimmin onnistunut kommunikoimaan kirjan hyötyjä riittävän hyvin. Hinnoittelukin voi olla väärä. Toisaalta olen itse varma siitä, että kirjan hinta ei vastaa läheskään sen arvoa. Uskon kirjan kuitenkin myyvän pidemmällä aikavälillä enemmän. Kirjassa kerrotaan mm. tästä.

Kirjaprojektini tulevat jatkumaan vielä ainakin seuraavat vuodet ja yksi suuri syy siihen on se, että nämä projektit hyödyttävät minua oppimismielessä erittäin paljon. Tammikuussa sain suunnilleen valmiiksi uuden kirjani rakenteen, joten nyt voi lähinnä keskittyä kirjoittamiseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että rahasta kertova kirjani valmistuu loppuvuodesta. Kirjan pituus tulee olemaan varmaan 200-250 sivua. Koelukijoita uuteen kirjaan alan etsiä varmaan helmikuun puolivälissä. Tällä kertaa tulen tekemään asiat hieman eri tavalla ja annan koelukijoille mahdollisuuden lukea koko tekstin yksittäisten kappaleiden sijaan, mutta tästä asiasta lisää hieman myöhemmin.

Bloggaamista jatkan suunnilleen samalla tahdilla eli keskimäärin kerran tai kaksi viikossa. Enempään ei tällä hetkellä riitä rahkeet.

Näillä mennään mitä on juuri nyt.

Hyvää alkavaa viikkoa!

-TT