Peli, jossa pelaaja häviää lähes aina

Kuvittele, että sinulla on 10000€:a ylimääräistä rahaa ja sinun pitää miettiä laitatko ne peliin, jossa toinen pelaaja pelaa rahoillasi ilman, että sinulla on juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen. Tämän lisäksi sinä kannat kaikki riskit ja sinun puolestasi pelaava henkilö ottaa sinulta mahdollisista voitoista parhaimmillaan kymmeniä tuhansia Euroja? Laittaisitko rahasi tähän peliin näillä tiedoilla?

Pelin nimi ei ole Lotto jota pelaa joku puolestasi, vaikka se näillä määritelmillä voisikin olla. Jos joku ihminen ei ole vielä arvannut mistä asiasta on kyse niin tällä kertaa on kyse aktiivisista osakerahastoista. Aktiivisista osakerahastoista puhuttaessa on muistettava, että todennäköisesti asiakas tienaa niihin sijoittamisessa rahaa, mutta kun otetaan huomioon vaihtoehtoiskustannukset niin tällöin puhutaan ihan eri pelistä. Kun verrataan aktiivisia rahastoja indeksirahastoihin niin huomataan kuinka aktiivisten rahojen kulut syövät tuotot. Tämä väitteeni on absurdi ilman todisteita asiasta, joten sen takia on varmaan syytä siteerata eri tutkimuksia asiasta. Valitettavasti Suomessa tutkimuksia ei ole juuri tehty. Yksi syy niistä on varmasti se ettei niitä juuri kukaan rahoitusalalla toimiva halua maksaa, koska tulokset eivät täsmää alan lupausten kanssa.

Joudumme siis lähinnä tyytymään uudella mantereella tehtyihin tutkimukseen, jotka eivät ole sataprosenttisesti yhteneviä suomalaisten rahastojen kanssa, mutta niistä saadut tulokset kertovat tylyn totuuden tästä tuhansien miljardien liiketoiminnasta. Marko Erolan kirjassa Paras Sijoitus on siteerattu mm. John Boglen tekemää tutkimusta, jossa verrattiin osakerahastojen tuottoja niiden vertailuindekseihin vuosina 1970-1999. Tutkimuksessa oli mukana 355 rahastoa, joista ainoastaan yhdeksän voitti vertailuindeksinsä. Nämä tulokset on tiettävästi saatu kaikkien rahastojen kulujen jälkeen. Suomesta ei nopealla etsinnällä löytynyt laajoja tutkimuksia asiasta, mutta mikäli joku tietää sellaisen niin voi laittaa kirjoituksen kommenttiosioon linkin. Koska todennäköisyys indeksin voittavaan rahastoon sijoittamisesta on niin pieni niin suosittelen jättämään asian kokonaan väliin.

Miksi rahastot sitten eivät keskimäärin pärjää vertailuindeksilleen? Suurin syy siihen on se, että järjestelmä on pelaajaa vastaan. Tämä johtuu siitä, että aktiivisten rahastojen kulut ovat paljon suuremmat kuin esimerkiksi indeksirahastojen. Näihin kuluihin kuuluvat:

• Hallinnointipalkkio
• Merkintä- ja lunastuspalkkiot
• Kaupankäyntikulut
• Tilinhoito- ja pankkikulut
• Mahdollinen tuottopalkkio

Keskimääräiset hallinnointipalkkiot Erolan kirjan mukaan olivat vuonna 2008 noin puolitoista prosenttia. Merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat nykyään pienet, koska yleensä pankit tarjoavat asiakkailleen ne joko ilmaiseksi tai hyvin vähäisinä silloin, kun asiakas maksaa muistakin pankkipalveluista. Kaupankäyntikulut syntyvät, kun rahasto ostaa ja myy osakkeita. Tämän lisäksi niistä tulee kuluja, koska osto- ja myyntitarjouksilla on eroja. Näitä kutsutaan spreadeiksi. Kaupankäyntipalkkiot olivat vuonna 2008 noin 1.6 prosenttia. Tämän lisäksi rahastoilla on rahaa käteisenä jonkinlainen summa joka myös syö tuottoja. Tarkempia tietoja voi jokainen etsiä itse Erolan kirjasta, joten todetaan vain rahastosijoittajan takamatkan olevan huomattava, kun mietitään sitä kuinka järjestelmä toimii aktiivisiin rahastoihin sijoittavaa vastaan. Mitä tämä tarkoittaa lukuina?

Erolan kirjan mukaan Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan keskimääräinen rahastosijoittaja häviää rahaston vertailuindeksille juuri hallinnointipalkkion verran, joten verrataan tuota 1.5%:ia mahdolliseen indeksirahastosijoitukseen, jonka kulut ovat 0.5%:ia. 10000€:a sijoitettuna 20 vuodeksi, kun oletetaan keskimääräisen indeksisijoituksen tuottavan 7%:ia joka vastaa keskimääräistä historiallista tuottoa viimeisen parinsadan vuoden aikana. 20:n vuoden jälkeen:

indeksirahasto: 1.065^20*10000€ =35236€

akt. Rahasto 1.055^20*10000€ =29178€

Mitä pidempään sijoitusta pidetään sitä suurempi ero korkoa korolle ilmiön myötä tulee indeksisijoittajan eduksi. 40: n vuoden jälkeen vastaavat luvut ovat: 124161€ ja 85133€. Toisin sanoen 40 vuoden jälkeen aktiivinen rahasto on syönyt jopa 34%:ia mahdollisista tuotoista. Toisin sanoen aktiivinen rahasto syö voitoista huomattavan osan. Näistä esimerkeistä on helppo huomata, että järjestelmä on selkeästi pelaajaa vastaan, joten kannattaa miettiä itse kannattaako tätä peliä edes yrittää pelata vai olisiko järkevämpää pelata suosiolla toista peliä? Seuraavan kerran, kun menet jonkun sijoitusneuvojan pakeille niin mieti tarkkaan kannattaako hänen neuvojaan uskoa mikäli hän on aktiivisia rahastoja myymässä? Sijoitusneuvojan etu on nimittäin harvoin sama kuin asiakkaan. Mitä todennäköisemmin sijoitusneuvojalle on edullisinta saada sinut ostamaan rahastoa, jossa on kalliimmat kulut. Tulevassa rahaa käsittelevässä kirjassani tulen käsittelemään tätä ja montaa muuta säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää asiaa. Tulen hakemaan siihen koelukijoita maaliskuussa, joten kannattaa jo etukäteen miettiä haluaako osallistua kyseiseen projektiin.

Eipä muuta,

-TT