Kuvittele, että sinulla on 10000€:a
ylimääräistä rahaa ja sinun pitää miettiä laitatko ne peliin,
jossa toinen pelaaja pelaa rahoillasi ilman, että sinulla on
juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen. Tämän lisäksi
sinä kannat kaikki riskit ja sinun puolestasi pelaava henkilö ottaa
sinulta mahdollisista voitoista parhaimmillaan kymmeniä tuhansia
Euroja? Laittaisitko rahasi tähän peliin näillä tiedoilla?
Pelin nimi ei ole Lotto jota pelaa joku
puolestasi, vaikka se näillä määritelmillä voisikin olla. Jos
joku ihminen ei ole vielä arvannut mistä asiasta on kyse niin tällä
kertaa on kyse aktiivisista osakerahastoista. Aktiivisista
osakerahastoista puhuttaessa on muistettava, että todennäköisesti
asiakas tienaa niihin sijoittamisessa rahaa, mutta kun otetaan
huomioon vaihtoehtoiskustannukset niin tällöin puhutaan ihan eri
pelistä. Kun verrataan aktiivisia rahastoja indeksirahastoihin niin
huomataan kuinka aktiivisten rahojen kulut syövät tuotot. Tämä
väitteeni on absurdi ilman todisteita asiasta, joten sen takia on
varmaan syytä siteerata eri tutkimuksia asiasta. Valitettavasti
Suomessa tutkimuksia ei ole juuri tehty. Yksi syy niistä on varmasti
se ettei niitä juuri kukaan rahoitusalalla toimiva halua maksaa,
koska tulokset eivät täsmää alan lupausten kanssa.
Joudumme siis lähinnä tyytymään
uudella mantereella tehtyihin tutkimukseen, jotka eivät ole
sataprosenttisesti yhteneviä suomalaisten rahastojen kanssa, mutta
niistä saadut tulokset kertovat tylyn totuuden tästä tuhansien
miljardien liiketoiminnasta. Marko Erolan kirjassa Paras Sijoitus on
siteerattu mm. John Boglen tekemää tutkimusta, jossa verrattiin
osakerahastojen tuottoja niiden vertailuindekseihin vuosina
1970-1999. Tutkimuksessa oli mukana 355 rahastoa, joista ainoastaan
yhdeksän voitti vertailuindeksinsä. Nämä tulokset on tiettävästi
saatu kaikkien rahastojen kulujen jälkeen. Suomesta ei nopealla
etsinnällä löytynyt laajoja tutkimuksia asiasta, mutta mikäli
joku tietää sellaisen niin voi laittaa kirjoituksen kommenttiosioon
linkin. Koska todennäköisyys indeksin voittavaan rahastoon
sijoittamisesta on niin pieni niin suosittelen jättämään asian
kokonaan väliin.
Miksi rahastot sitten eivät
keskimäärin pärjää vertailuindeksilleen? Suurin syy siihen on
se, että järjestelmä on pelaajaa vastaan. Tämä johtuu siitä,
että aktiivisten rahastojen kulut ovat paljon suuremmat kuin
esimerkiksi indeksirahastojen. Näihin kuluihin kuuluvat:
- Hallinnointipalkkio
- Merkintä- ja lunastuspalkkiot
- Kaupankäyntikulut
- Tilinhoito- ja pankkikulut
- Mahdollinen tuottopalkkio
Keskimääräiset hallinnointipalkkiot
Erolan kirjan mukaan olivat vuonna 2008 noin puolitoista prosenttia.
Merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat nykyään pienet, koska yleensä
pankit tarjoavat asiakkailleen ne joko ilmaiseksi tai hyvin vähäisinä
silloin, kun asiakas maksaa muistakin pankkipalveluista.
Kaupankäyntikulut syntyvät, kun rahasto ostaa ja myy osakkeita.
Tämän lisäksi niistä tulee kuluja, koska osto- ja
myyntitarjouksilla on eroja. Näitä kutsutaan spreadeiksi.
Kaupankäyntipalkkiot olivat vuonna 2008 noin 1.6 prosenttia. Tämän
lisäksi rahastoilla on rahaa käteisenä jonkinlainen summa joka
myös syö tuottoja. Tarkempia tietoja voi jokainen etsiä itse
Erolan kirjasta, joten todetaan vain rahastosijoittajan takamatkan
olevan huomattava, kun mietitään sitä kuinka järjestelmä toimii
aktiivisiin rahastoihin sijoittavaa vastaan. Mitä tämä tarkoittaa
lukuina?
Erolan kirjan mukaan Yhdysvalloissa
tehtyjen tutkimusten mukaan keskimääräinen rahastosijoittaja
häviää rahaston vertailuindeksille juuri hallinnointipalkkion
verran, joten verrataan tuota 1.5%:ia mahdolliseen
indeksirahastosijoitukseen, jonka kulut ovat 0.5%:ia. 10000€:a
sijoitettuna 20 vuodeksi, kun oletetaan keskimääräisen
indeksisijoituksen tuottavan 7%:ia joka vastaa keskimääräistä
historiallista tuottoa viimeisen parinsadan vuoden aikana. 20:n
vuoden jälkeen:
indeksirahasto: 1.065^20*10000€
=35236€
akt. Rahasto 1.055^20*10000€ =29178€
Mitä pidempään sijoitusta pidetään
sitä suurempi ero korkoa korolle ilmiön myötä tulee
indeksisijoittajan eduksi. 40: n vuoden jälkeen vastaavat luvut
ovat: 124161€ ja 85133€. Toisin sanoen 40 vuoden jälkeen
aktiivinen rahasto on syönyt jopa 34%:ia mahdollisista tuotoista.
Toisin sanoen aktiivinen rahasto syö voitoista huomattavan osan.
Näistä esimerkeistä on helppo huomata, että järjestelmä on
selkeästi pelaajaa vastaan, joten kannattaa miettiä itse
kannattaako tätä peliä edes yrittää pelata vai olisiko
järkevämpää pelata suosiolla toista peliä? Seuraavan kerran, kun
menet jonkun sijoitusneuvojan pakeille niin mieti tarkkaan
kannattaako hänen neuvojaan uskoa mikäli hän on aktiivisia
rahastoja myymässä? Sijoitusneuvojan etu on nimittäin harvoin
sama kuin asiakkaan. Mitä todennäköisemmin sijoitusneuvojalle on
edullisinta saada sinut ostamaan rahastoa, jossa on kalliimmat kulut.
Tulevassa rahaa käsittelevässä kirjassani tulen käsittelemään
tätä ja montaa muuta säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää
asiaa. Tulen hakemaan siihen koelukijoita maaliskuussa, joten
kannattaa jo etukäteen miettiä haluaako osallistua kyseiseen
projektiin.
Eipä muuta,
-TT
