Näytetään tekstit, joissa on tunniste valtiontalous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valtiontalous. Näytä kaikki tekstit

torstai 27. maaliskuuta 2014

Harrastelijoiden puuhastelua

Kehysriihi on taas takana ja teatteri on loppunut. Esitys ei ollut kummoinen eikä se varmasti ollut yllätys. Vaalit ovat vuoden päästä, joten oli turha odotella minkäänlaisia radikaaleja ratkaisuja. Todelliseen paskakasaan ei kukaan taaskaan koskenut. Ja sitten muutama juttu itse kehysriihen päätöksistä, jotta voin avata sanaisen arkkuni hallituksen toimista.

Ensimmäisenä on tietysti syytä mennä kokonaissummaan joka on yhteensä 2.3 miljardia Euroa seuraavien neljän vuoden aikana. Tämän ja edellisten päätöksien seurauksina valtion velkaantumisen pitäisi taittua joko vuoteen 2016 tai 2017 mennessä. Voin jo nyt kertoa teille kaikille ettei niin tule käymään. Jos joku haluaa uskoa tuohon teatteriin niin se on sitten hänen oma asiansa. Perusteluina on se, että talouskasvu alkaa ensi vuonna. Kysymys sitten kuuluukin, että kuinka monta kertaa on näin luvattu aikaisemminkin? Miten se velkaantuminen taittuisi, kun ei sitä kasvua ole mistään tulossa? Mistä sitä tulisi, kun kansalaisten velkakuorma on jo täysin tapissa ja samoin julkisyhteisöjen? Vienti ei vedä ja suomalainen teollisuus ei ole kilpailukykyinen. Tänne ei juurikaan investoida ja ne vähäiset investoinnit mitä mahdollisesti tehdään sabotoidaan joko ay-liikkeen tai viherterroristien toimesta. Viimeisimpänä esimerkkinä Uudenkaupungin soijatehdas vai mitä se ikinä tekeekään?

Seuraavassa lista harrastelijoiden puuhasteluista:

  • Pääomaveroitusta kiristetään 28 miljoonalla Eurolla
  • Kehitysyhteistyöstä leikataan 50-100 miljoonaa
  • Ajoneuvoveroa nostetaan 150 miljoonalla ja polttoaineveroa 42 miljoonalla
  • Tupakkaveroa kiristetään 50 miljoonalla
  • Liikenteen väylärahoitusta leikataan 100 miljoonalla
  • Perintö- ja lahjaveroitusta kiristetään
  • Valtion osuutta ansiosidonnaisesta leikataan noin 50 miljoonalla
  • Valtionomaisuutta myydään 1.9 miljardin edestä. Tästä 1.3 miljardia velkojenmaksuun ja 600 miljoonaa investointeihin.
  • Lapsilisien leikkaus noin 110 miljoonaa
  • Yritystuet 200 miljoonaa leikataan
  • Työmatkakulujen verovähennysoikeus kapenee

Itse en saa tuosta kyllä millään matematiikalla läheskään 2.3 miljardia, joten jotain varmaan jäi puuttumaan. Ei tosin taida saada hallituskaan. Ilmeisesti he taisivat mutista jotain siitä, että lisää päätöksiä tullaan vielä tekemään. On tässä kyllä joitakin hyviä päätöksiäkin, mutta todellisia muutoksia ei tehty. Sote-uudistus on tietysti myös iso asia mikäli se toimii, mutta se ei kuulunut kehysriiheen.

Hyviä päätöksiä noista edellämaintuista ovat ansiosidonnaisen päivärahan säästöt, yritystukien säästöt ja kehitysyhteistyön säästöt. Valitettavasti nämä kaikki kolme tuottavat ongelmiin nähden aika lailla olemattomat hyödyt. Muut sitten ovatkin lähtökohtaisesti enemmän tai vähemmän huonoja ideoita. Varsinkin kaikki veronkorotukset ovat lyhyen aikavälin mahdollisia tuottoja. Pidemmällä aikavälillä ne sitten tuhoavat enemmän kuin hyödyttävät. Tämän listan suurin kuuma peruna on lapsilisien leikkaus. Periaatteessa olen lapsiperheiden etujen leikkaamista vastaan. Jos kerran jostain piti saada tuon sadan miljoonan verran säästöjä niin parempiakin kohteita olisi ollut vaikka kuinka helvetin paljon. Lapsiperheidenkin on kuitenkin huomattava, että paskakasa valuu heidän suuntaansa myös tulevaisuudessa eikä tämä sata miljoonaa ole kuin vasta alku tulevissa säästöissä. Valtiontaloutta paikataan myymällä 1.9 miljardin edestä mikä tarkoittaa ainakin tuon 1.3 miljardin Euron osalta kusemista housuihinsa pakkasella. Tämä taas johtuu siitä, että mitä todennäköisimmin valtio tulee myymään taas jälleen kerran tuottavinta omaisuuttaan ja rahoittaa ”turskavaaran” kaltaisia paskakasoja. Kuudensadan miljoonan investoinneista en osaa juuri mitään sanoa, kun niitä ei ole yksilöity mitenkään, joten antaa niiden olla.

Todelliseen paskakasaan tässäkään kehysriihessä ei tohdittu koskea ja jos jollekin on vielä epäselvää mikä se on niin kyseessä on liian lihava julkinen sektori. Tämä on suurin syy pakottavaan lisävelanottoon. Joku voi tietysti jeesustella, että maailmantalouden tila on ollut niin heikko viime vuodet ettei velkaantumista olla pystytty taittumaan. Julkisyhteisöjen menot ovat nousseet noin kolmekymmentä miljardia vuodesta 2007. Silloin oltiin muistaakseni hieman ylijäämäisiä tai ainakin tasapainotilassa. Tämän jälkeen ollaan jaettu palkankorotuksia joihin ei ole ollut varaa. Koskivat ne sitten sairaanhoitajia, opettajia tai muita virkamiehiä. Vaikka varsinkin sairaanhoitajille ja opettajille ehkä pitäisikin ideaalimaailmassa antaa kilpailukykyinen palkka niin siihen ei nykymaailmassa vain ole varaa. Yksityisen sektorin, kun pitäisi heidät kustantaa ja sillä menee erinäköisten syiden takia ihan helvetin huonosti täällä Suomessa. Opettajien ja sairaanhoitajien palkat eivät olisi mikään ongelma ellei täällä olisi hirveätä määrää turhia hallintotyöntekijöitä. Tämä on se todellinen ongelma, josta kansalaiset eivät pääse eroon ilman ulkopuolista apua joka tarkoittaa IMF:ää tai muuta instanssia joka tulee ja laittaa asiat kuntoon. Tämä tosin tapahtuu vasta sitten, kun Suomen lainanhoitokyky on mennyt eli kansalaisten kannalta aivan liian myöhään. Tätä ei pystytä puolueiden toimesta purkamaan, koska ne hyötyvät tästä paskakasasta liikaa.

Toisin sanoen veronmaksajat ovat ja tulevat olemaan hallintojärjestelmän panttivankeja niin pitkään kunnes ollaan todellisessa kusessa. En tiedä kuka haluaa tässä löysässä hirressä roikkua, mutta minä en aio niin tehdä nyt enkä tulevaisuudessa. Paras tapa on tässä maassa äänestää rahoillaan. Se on ainut tapa jolla on mitään vaikutusta. Toisin sanoen sitä mukaa, kun veroja lisätään tietyissä asioissa niin hankinnat kannattaa tehdä ulkomailta. Tai sitten muuttaa muille maille kokonaan. Tämä rahoillaan äänestäminen toimii muuten myös markkinataloudessa eli kannattaa miettiä mitä ostaa ja mistä sen ostaa, vaikka haluisikin tukea suomalaisia yrityksiä.

Tässä mietteitä tästäkin teatterista.

-TT

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Kehysriihi, harrastelijoiden puuhastelua

Ja taas on jälleen yksi halltuksen puuhastelijoiden järjestämä taloustilanteemme arvionti takana ja ollaan taas tuotu kasa päätöksiä julkisuuteen jolla ei saada mitään oikeaa muutosta aikaan asioiden korjaamiseksi. On kuitenkin myönnettävä ettei hallituksen päätökset tällä kertaa olleet kovin surkeita. Tosiasioiden ei tälläkään kertaa myönnetty, joten matka kohti katastrofia jatkuu seuraavinakin vuosina lähestulkoon samaa vauhtia mikäli kasvuvauhti pysyy ennallaan. Tähän en toisaalta itse usko vaan tulemme näkemään kokonaistuotannon pysyvän laskusuunnassa vielä pitkään.

Niille jotka eivät tiedä mitä päätöksiä kehysriihessä on tehty niin mainittakoon yritysten voittojen verotuksen pienentäminen 20%:iin mikä maksaa noin miljardin. Tästä laskusta ei tosin seuraa automaattisesti miljardin vajetta vaan palttiarallaa voi arvioida summan olevan puolet tästä. Tätä päätöstä pidän välttämättömänä, mutta en tosin ymmärrä miksi samalla ei vähennetä radikaalisti yritystukien määrää. Yritystuet kun ovat suurimmaksi osaksi täysin tehottomia ja niistä suurin osa valuu hukkaan valtion laitosten ollessa onnettomia tekemään järkeviä päätöksiä. Nämä yritystuet myös väärentävät kilpailuasemia ja tuottavat kannattamatonta yritystoimintaa. Tämän päätöksen seurauksena osinkojen verotus kasvaa pääomaverotuksen tasolle mikä tarkoittaa sitä, että yksityissijoittajalle jää noin 9 prosenttia vähemmän yritysten voitoista käteen eli tämä prosentti nousee noin neljästäkymmenestä hieman yli neljäänkymmeneenneljään. Tämä tarkoittaa noin kolmeasataa miljoonaa Euroa valtion kassaan lisää. Itselleni sijoittajana tämä laskee tuottoja, mutta juuri muita vaikutuksia ei ole. Oma sijoitusideologiani pohjautuu ennen kaikkea tuottojen maksimoimiseen eikä sillä ole suurempaa väliä tuleeko ne osinkoina vai muilla tavoin. Osingot on kivoja, mutta pelkästään niiden varaan ei omia tuottojaan kannata laskea. Hyvät yrityksethän kasvattavat tulojaan paremmin kuin sijoittaja itse, joten on parempi käyttää osinkorahat tulojen kasvattamiseen järkevin investoinnein. En silti ole valmis kokonaan osinkoja unohtamaan. Tässä taas nähdään kuinka sijoittajankin on oltava valmis sääntöjen muutoksiin, koska niitä tulee aina. En ole tarkkaan laskenut muita muutoksia, mutta tämän lisäksi nostetaan tupakka- alkoholi- makeis- ja sähköveroja. Näistä saadaan joitakin satoja miljoonia. Mikään näistä ei ole yllätys, joten niihin pitää vain sopeutua. Olen tosin varautunut sähköverojen nousuun jo hyvin pitkän aikaa ja läppärinikin syö kolmetoistatuumaisena hyvin vähän sähköä, vaikka käyttötunnit ovatkin suuria. Tämä on tietysti vasta alkua, kun paska alkaa täälläkin lentää tuulettimeen niin nämä verot vasta nousevatkin. Valitettavasti hallituksen typerykset eivät tajua ettei esimerkiksi alkoholiveron nousu tuo senttiäkään valtion kassaan lisää, koska tohon etelä-Helsinkiin on sen verran lyhyt matka puolella kansasta hakemaan sitä olemattomin veroin. Tämän lisäksi päätettiin tukea 150 miljoonalla Eurolla ”halpojen” vuokra-asuntojen rakentamista ja vähennetään taas asuntolainan korkovähennystä. Asuntolainan korkovähennys pitäisi ottaa kokonaan pois, sillä se siirtyy suoraan asuntojen hintoihin. Suurin ongelma asumisen hinnan suhteen on kuitenkin kuntien kaavoitusmonopolit, jotka pitäisi purkaa. Tämä on kuitenkin turha toivo suomalaisen piilokorruption takia. Kaavoitettavaa vapaata maata on pk-seutu täysi, mutta tätä ei tehdä, jotta tonttien hinnat saadaan pidettyä korkeina. Tämä selviää helposti katsomalla lentokoneen ikkunasta ulos laskeutuessa Helsinki-Vantaalle. On tietysti turhaa pelkästään kritisoida, jos ei ole valmis antamaan omia ehdotuksiaan, joten loppuosa kirjoituksesta käsittelee niitä


Omat ehdotukseni jotka on laskettu YLE:n laskurilla joka löytyy täältä 

Asuntolainakorkojen verotuen poistaminen asteittain 600 miljoonaa (mieluummin heti)
Ammattikorkeakoulujen rahoitus 40 miljoonaa (pois 10%)
Veikkaus, RAY ja Fintoto toimintojen yhdistäminen 50 miljoonaa
Lasten subjektiivinen päivähoito (oikeus pois jos toinen vanhemmista kotona) 50 miljoonaa
Uusiutuvan energian tuki kokonaan pois 300 miljoonaa
Lapsilisä: joka lapsesta 1. lapsen suuruista tukea 100 miljoonaa
Yksityisen hoidon kela-korvaus pois 300 miljoonaa
Eläkeikäraja nostetaan 65 vuoteen 240 miljoonaa
Kehitystyö 500 miljoonaa (ei löydy tuota summaa laskurista, mutta se voidaan puolittaa helposti.)
Vähennetään edustustoja 20 miljoonaa

Loput säästökohteet ovat sellaisia joita ei löydy YLE:n laskurista, mutta joita mielestäni pitäisi vähentää:

YLE:n rahoitus puolitetaan säästöä 250 miljoonaa
Yritystukia vähennetään miljardilla
Julkisen sektorin palkkojen jäädyttäminen vuoden 2007 tasolle: 5 miljardia (En löytänyt tarkkaa palkkasummaa, joten tämä on puhdas arvio perstuntumalta. Tässä tapauksessa tarkoitus on ottaa suuripalkkaisilta julkisen sektorin eläteiltä enemmän kuin pienituloisilta.

Kokonaissummaksi säästöjen suhteen tulee noin kahdeksan miljoonaa. Mitä taas tulee menolisäyksiin niin parisataa miljoonaa voi laittaa väylien kunnossapitoon vuosittain. Sata miljoonaa taitaa olla tällä hetkellä vaje joten tämän seurauksena saadaan paljon aikaan. Itse olen myös yritysveron laskemisen kannalla, mutta sen kokonaisvaikutukset on vaan arvailtavissa. Tosin tämä summa mitätöityy käytännössä yritystukien vähentämisellä eli käytännössä näin saadaan sitä kuuluisaa jakovaraa kansantalouteen enemmän. Omista ehdotuksistani tällä kertaa lyhyesti: Julkisen sektorin palkkojen jäädyttämisen vuodelle 2007 johtuu jo siitä yksinkertaisesti ettei se kuuluisa ”jakovara” ole kasvanut sen vuoden jälkeen tässä maassa ja siitä huolimatta valtiota velkaannuttamalla on palkkoja nostettu enemmän kuin yksityisellä puolella. Tämä on tehty vain ja ainoastaan äänien ostamiseksi kokoomuksen toimesta eikä se ole hyväksyttävää. On tietysti selvää ettei tätä voi kerralla tehdä, joten ehdotan viiden prosentin vuosittaista palkkojen laskua mikäli jakovara ei jostain syystä selvästi kasva. Muista ehdotuksistani uusiutuvan energian tuki on sellainen mikä on täysin järjetön, koska se ei hyödytä ketään. En myös näe YLE:n nykyistä kokoa järkevänä vaan sitä pitäisi ehdottomasti pienentää ja laittaa se kokonaan uusiksi antaen YLE:lle mahdollisuuksia mainostaa lähetyksissään ja katsoa sitten miten. Kehitysyhteistyö on myös käytännössä turhaa, sillä se tuottaa vain korruptiota ja muita lieveilmiöitä niille maille joihin sitä jaetaan. Aluksi se voitaisiin mielestäni puolittaa mikä on noin puoli miljardia ja siitä sitten pikkuhiljaa vähentää nollaan. Myös yksityisen hoidon kela-tuki voidaan poistaa, koska en näe sitä tarpeellisena, koska jos on varaa käydä yksityisellä voi siitä ”paremmasta” hoidosta myös maksaa enemmän. Kaiken kaikkiaan tästä tulee lopputulokseksi suunnilleen seitsemän miljardia minkä verran on suunniteltu otettavan velkaa tänä vuonna. Omien ehdotusteni toteutumiseen varaisin muutaman vuoden aikaa ainakin mitä tulee julkisen sektorin palkkojen laskuun. Muut toimenpiteet voisi tehdä mahdollisimman nopeasti.

Tässä kaikki tällä kertaa. Omia ehdotuksia saa laittaa siitä miten valtiontaloutta parannetaan.

- TT

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

vapaus epäonnistua

Tämä Timo Soinin kommentti "freedom to fail" siitä, että epäonnistuminen on sallittua ei kuvaa pelkästään pankkien mahdollisia konkursseja vaan se tuli meidän jokaisen ottaa ohjenuoraksemme jokapäiväisessä elämässämme, sillä me kaikki epäonnistumme hyvin usein eikä niistä mokista kannata kuitenkaan tehdä suurta johtopäätöstä epäonnistumisesta ja alkaa ruveta pelkäämään virheitä vaan pikemminkin kannattaisi miettiä mitä mokasta voi oppia.

Valitettavasti virheiden välttäminen alkaa meillä Suomessa jo hyvin aikaisin, sillä aika monesti pieniä lapsiakin varjellaan kaikenlaisilta pieniltä kommelluksilta mitkä monesti johtuvat uteliaisuudesta. Tämä virheiden välttely on myös hyvin nähtävissä koulutuksessa jo ihan nuoremmasta iästä lähtien, sillä virheistä rokotetaan ja muistutetaan kohtuuttomasti ja kollektiivisesti joko vanhempien tai muiden lasten taholta. Tämän jatkumon seurauksena ihmiset eivät monesti sitten uskalla ottaa pieniäkään riskejä mikä johtaa siihen ettei uskalleta tehdä yhtään mitään. Tämä taas johtaa täydelliseen päätöksentekokyvyn halvaantumiseen, vaikka tiedetään ettei ilman minkäänlaisia muutoksia päästä minnekään. Tämä on valitettavasti meille nyt käytännössä jokapäiväistä kauraa, sillä mitään tarpeellisia ja radikaaleja päätöksiä ei ole tulossa vaan kilpailukyky rapautuu ja ihmiset jäävät työttömiksi yksityisellä sektorilla koko ajan kiihtyvällä vauhdilla.

Vaikka olenkin sitä mieltä että vähemmän on enemmän niin ihmiset voisivat suojautua tältä kaikelta paskalta joka on tulossa ilman heittäytymistä yhden kortin varaan, sillä kun se homma menee vituiksi niin siinä on sitten ihmettelemistä. Tämä yhden kortin varaan heittäytyminen ei tarkoita pelkästään yhtä työpaikkaa vaan sitä pitää ajatella hieman laajemmin. Olisi hyvin olennaista järjestellä oma elämänsä sellaiseksi, jotta olisi kykyä reagoida joustavammin muuttuvaan maailmaan, jossa mikään ei enää ole itsestään selvää. Tämä tarkoittaa sitä ettei kannata luottaa siihen ettei mitään sellaista tule tapahtumaan johon ei ole varaa. Esimerkiksi kyse on työpaikan menettämisestä juuri sellaisella alalla, josta on hyvin vaikea siirtyä enää muihin hommiin. Tähän voi varautua kouluttamalla itseään osaajaksi myös joihinkin muihin hommiin. Tämä on täysin mahdollista, mutta se tietysti vaatii jonkin verran duunia. Tämä on myös mahdollista sen vuoksi ettei meillä kenelläkään ole vain yhdenlaista lahjakkuutta vaan todennäköisemmin monia.

Valtioidenkin kilpailukyvyn kanssa kannattaa muistaa ettei yhteen vientisektoriin panostaminen tuota pidemmällä aikavälillä tuloja ulkomailta ja munien laittaminen samaan koriin on suuri virhe. Mikäli taas vientiponnisteluja on pistetty useammalla teollisuuenalalle voidaan siis yhdessä epäonnistua vaikka täydellisesti eikä silti ole luvassa mitään kauheaa katastrofia. Tästä esimerkkinä voidaan käyttää rakasta kotimaatamme Suomea jonka teollisuus on pystynyt uudistumaan niin paperiteollisuuden kuin IT-yritysten romahtamisen jälkeen ja nykyään pystymme kilpailemaan suhteellisen hyvin monilla muillakin teollisuuden aloilla. Kilpailukykymme kehitys on menossa väärään suuntaan ja tämä virhe taas johtuu siitä, että kaikki munat on laitettu yhteen koriin joka on heitetty betonipainon kanssa veteen eli maailmantalouden kasvuun luottavat poliitikkomme eivät todellakaan osaa varautua siihen ettei tätä kasvua ole oikeastaan tulossa hyvin pitkään aikaan mikä tulee viemään maamme konkurssiin vielä tämän vuosikymmenen aika ilman radikaaleja muutoksia. Tämä konkurssi johtuu julkisen sektorin rahoittamisesta velkarahalla joka voisi vielä toimiakin mikäli talouskasvua olisi luvassa, mutta kun sitä ei tule niin varsinkin julkisen sektorin työntekijät ja tulonsiirroista riippuvaiset tulevat eniten kärsimään ja ne jotka ovat ottaneet liian suuret lainat. Heillä ei nimittäin ole monilla mahdollisuutta epäonnistua työpaikkojen pitämisessä, sillä siitä saattaa uhata henkilökohtainen konkurssi.

Minulla olisi teille yksi pieni pyyntö: Miettikää hetki itseksenne onko jokin elämänne iso asia jäänyt tekemättä vain epäonnistumisen pelon vuoksi? Mikäli on niin miettikää olisiko sitä kuitenkin vielä varaa kokeilla, sillä epäonnistumisestakin yleensä aina oppii jotain. Flunssa painaa päälle ja laivareissu odottaa, joten jäi vähän lyhyeksi tämä pohdinta. Viikonloppuna julkaisen mitä todennäköisimmin TT:n listan ja vertaan sitä Balancen listaan, kun vuosi on mennyt vertailun aloittamisesta. Palataan asiaan.

-TT