Kehysriihi, harrastelijoiden puuhastelua

Ja taas on jälleen yksi halltuksen puuhastelijoiden järjestämä taloustilanteemme arvionti takana ja ollaan taas tuotu kasa päätöksiä julkisuuteen jolla ei saada mitään oikeaa muutosta aikaan asioiden korjaamiseksi. On kuitenkin myönnettävä ettei hallituksen päätökset tällä kertaa olleet kovin surkeita. Tosiasioiden ei tälläkään kertaa myönnetty, joten matka kohti katastrofia jatkuu seuraavinakin vuosina lähestulkoon samaa vauhtia mikäli kasvuvauhti pysyy ennallaan. Tähän en toisaalta itse usko vaan tulemme näkemään kokonaistuotannon pysyvän laskusuunnassa vielä pitkään.

Niille jotka eivät tiedä mitä päätöksiä kehysriihessä on tehty niin mainittakoon yritysten voittojen verotuksen pienentäminen 20%:iin mikä maksaa noin miljardin. Tästä laskusta ei tosin seuraa automaattisesti miljardin vajetta vaan palttiarallaa voi arvioida summan olevan puolet tästä. Tätä päätöstä pidän välttämättömänä, mutta en tosin ymmärrä miksi samalla ei vähennetä radikaalisti yritystukien määrää. Yritystuet kun ovat suurimmaksi osaksi täysin tehottomia ja niistä suurin osa valuu hukkaan valtion laitosten ollessa onnettomia tekemään järkeviä päätöksiä. Nämä yritystuet myös väärentävät kilpailuasemia ja tuottavat kannattamatonta yritystoimintaa. Tämän päätöksen seurauksena osinkojen verotus kasvaa pääomaverotuksen tasolle mikä tarkoittaa sitä, että yksityissijoittajalle jää noin 9 prosenttia vähemmän yritysten voitoista käteen eli tämä prosentti nousee noin neljästäkymmenestä hieman yli neljäänkymmeneenneljään. Tämä tarkoittaa noin kolmeasataa miljoonaa Euroa valtion kassaan lisää. Itselleni sijoittajana tämä laskee tuottoja, mutta juuri muita vaikutuksia ei ole. Oma sijoitusideologiani pohjautuu ennen kaikkea tuottojen maksimoimiseen eikä sillä ole suurempaa väliä tuleeko ne osinkoina vai muilla tavoin. Osingot on kivoja, mutta pelkästään niiden varaan ei omia tuottojaan kannata laskea. Hyvät yrityksethän kasvattavat tulojaan paremmin kuin sijoittaja itse, joten on parempi käyttää osinkorahat tulojen kasvattamiseen järkevin investoinnein. En silti ole valmis kokonaan osinkoja unohtamaan. Tässä taas nähdään kuinka sijoittajankin on oltava valmis sääntöjen muutoksiin, koska niitä tulee aina. En ole tarkkaan laskenut muita muutoksia, mutta tämän lisäksi nostetaan tupakka- alkoholi- makeis- ja sähköveroja. Näistä saadaan joitakin satoja miljoonia. Mikään näistä ei ole yllätys, joten niihin pitää vain sopeutua. Olen tosin varautunut sähköverojen nousuun jo hyvin pitkän aikaa ja läppärinikin syö kolmetoistatuumaisena hyvin vähän sähköä, vaikka käyttötunnit ovatkin suuria. Tämä on tietysti vasta alkua, kun paska alkaa täälläkin lentää tuulettimeen niin nämä verot vasta nousevatkin. Valitettavasti hallituksen typerykset eivät tajua ettei esimerkiksi alkoholiveron nousu tuo senttiäkään valtion kassaan lisää, koska tohon etelä-Helsinkiin on sen verran lyhyt matka puolella kansasta hakemaan sitä olemattomin veroin. Tämän lisäksi päätettiin tukea 150 miljoonalla Eurolla ”halpojen” vuokra-asuntojen rakentamista ja vähennetään taas asuntolainan korkovähennystä. Asuntolainan korkovähennys pitäisi ottaa kokonaan pois, sillä se siirtyy suoraan asuntojen hintoihin. Suurin ongelma asumisen hinnan suhteen on kuitenkin kuntien kaavoitusmonopolit, jotka pitäisi purkaa. Tämä on kuitenkin turha toivo suomalaisen piilokorruption takia. Kaavoitettavaa vapaata maata on pk-seutu täysi, mutta tätä ei tehdä, jotta tonttien hinnat saadaan pidettyä korkeina. Tämä selviää helposti katsomalla lentokoneen ikkunasta ulos laskeutuessa Helsinki-Vantaalle. On tietysti turhaa pelkästään kritisoida, jos ei ole valmis antamaan omia ehdotuksiaan, joten loppuosa kirjoituksesta käsittelee niitä

Omat ehdotukseni jotka on laskettu YLE:n laskurilla joka löytyy täältä 

Asuntolainakorkojen verotuen poistaminen asteittain 600 miljoonaa (mieluummin heti)

Ammattikorkeakoulujen rahoitus 40 miljoonaa (pois 10%)

Veikkaus, RAY ja Fintoto toimintojen yhdistäminen 50 miljoonaa

Lasten subjektiivinen päivähoito (oikeus pois jos toinen vanhemmista kotona) 50 miljoonaa

Uusiutuvan energian tuki kokonaan pois 300 miljoonaa

Lapsilisä: joka lapsesta 1. lapsen suuruista tukea 100 miljoonaa

Yksityisen hoidon kela-korvaus pois 300 miljoonaa

Eläkeikäraja nostetaan 65 vuoteen 240 miljoonaa

Kehitystyö 500 miljoonaa (ei löydy tuota summaa laskurista, mutta se voidaan puolittaa helposti.)

Vähennetään edustustoja 20 miljoonaa

Loput säästökohteet ovat sellaisia joita ei löydy YLE:n laskurista, mutta joita mielestäni pitäisi vähentää:

YLE:n rahoitus puolitetaan säästöä 250 miljoonaa

Yritystukia vähennetään miljardilla

Julkisen sektorin palkkojen jäädyttäminen vuoden 2007 tasolle: 5 miljardia (En löytänyt tarkkaa palkkasummaa, joten tämä on puhdas arvio perstuntumalta. Tässä tapauksessa tarkoitus on ottaa suuripalkkaisilta julkisen sektorin eläteiltä enemmän kuin pienituloisilta.

Kokonaissummaksi säästöjen suhteen tulee noin kahdeksan miljoonaa. Mitä taas tulee menolisäyksiin niin parisataa miljoonaa voi laittaa väylien kunnossapitoon vuosittain. Sata miljoonaa taitaa olla tällä hetkellä vaje joten tämän seurauksena saadaan paljon aikaan. Itse olen myös yritysveron laskemisen kannalla, mutta sen kokonaisvaikutukset on vaan arvailtavissa. Tosin tämä summa mitätöityy käytännössä yritystukien vähentämisellä eli käytännössä näin saadaan sitä kuuluisaa jakovaraa kansantalouteen enemmän. Omista ehdotuksistani tällä kertaa lyhyesti: Julkisen sektorin palkkojen jäädyttämisen vuodelle 2007 johtuu jo siitä yksinkertaisesti ettei se kuuluisa ”jakovara” ole kasvanut sen vuoden jälkeen tässä maassa ja siitä huolimatta valtiota velkaannuttamalla on palkkoja nostettu enemmän kuin yksityisellä puolella. Tämä on tehty vain ja ainoastaan äänien ostamiseksi kokoomuksen toimesta eikä se ole hyväksyttävää. On tietysti selvää ettei tätä voi kerralla tehdä, joten ehdotan viiden prosentin vuosittaista palkkojen laskua mikäli jakovara ei jostain syystä selvästi kasva. Muista ehdotuksistani uusiutuvan energian tuki on sellainen mikä on täysin järjetön, koska se ei hyödytä ketään. En myös näe YLE:n nykyistä kokoa järkevänä vaan sitä pitäisi ehdottomasti pienentää ja laittaa se kokonaan uusiksi antaen YLE:lle mahdollisuuksia mainostaa lähetyksissään ja katsoa sitten miten. Kehitysyhteistyö on myös käytännössä turhaa, sillä se tuottaa vain korruptiota ja muita lieveilmiöitä niille maille joihin sitä jaetaan. Aluksi se voitaisiin mielestäni puolittaa mikä on noin puoli miljardia ja siitä sitten pikkuhiljaa vähentää nollaan. Myös yksityisen hoidon kela-tuki voidaan poistaa, koska en näe sitä tarpeellisena, koska jos on varaa käydä yksityisellä voi siitä ”paremmasta” hoidosta myös maksaa enemmän. Kaiken kaikkiaan tästä tulee lopputulokseksi suunnilleen seitsemän miljardia minkä verran on suunniteltu otettavan velkaa tänä vuonna. Omien ehdotusteni toteutumiseen varaisin muutaman vuoden aikaa ainakin mitä tulee julkisen sektorin palkkojen laskuun. Muut toimenpiteet voisi tehdä mahdollisimman nopeasti.

Tässä kaikki tällä kertaa. Omia ehdotuksia saa laittaa siitä miten valtiontaloutta parannetaan.

- TT

Budjetin kehysriihi

Jostain syystä mulle tulee aina sellainen fiilis kun hallitus puuhailee budjetin parissa, että se on sama kuin pissais pakkasella lahkeeseen: Lämmittää kyllä hetken, mutta mitään todellista hyötyä siitä on turha toivoa. Sama pätee taas tähänkin kertaan, mutta pelkkää roskaa ei tuo kehysriihi tällä kertaa ollutkaan. Joitakin positiivisia asioita löytyy, mutta enemmän kuitenkin niitä negatiivisia. Loppujen lopuksi kyseessä on taas harrastelijoiden puuhastelua ja äänestäjien perseiden nuolemista. Tämäkin puuhastelu tulee taas viemään Suomea lähemmäksi konkurssia sillä tosiasioiden hyväksymiseen tällä kehysriihellä ei ole minkäänlaista vaikutusta.

Jos mennään nyt sitten itse kehitysriihen päätöksiin niin yksinkertaisuudessaan ne ovat seuraavia:
Menosopeutuksen yhteissummaksi saadaan 2.7 miljardia joista 1.2 miljardia säästöihin ja 1.5 miljardia veronkorotuksiin. Periaatteessahan säästöt ovat ihan hyvästä, mutta kun niitä alkaa hieman perkaamaan niin huomataan ettei suurin osa niistä ole säästöjä ollenkaan vaan kyseessä ovat käytännössä ainoastaan menojen jäähdytyksiä ja siirtoja kunnallisverotukseen. Mitä taas tulee veronkorotuksiin niin ne eivät luo yhtään ainutta työpaikkaa tähän maahan lisää eikä vaikuta mitenkään todelliseen maamme ongelmaan eli kilpailukykymme rapistumiseen mikä pidemmällä tähtäimellä tulee viemään maamme todellisiin ongelmiin. Tämä johtuu lähinnä siitä etteivät poliitikkomme uskalla tehdä päätöksiä jotka saisivat siirtämään äänestäjien kannatuksen toisille puolueille, vaikka kansalaistemme etu sitä puoltaisikin. Selkeästi parhain päätös joka kehysriihessä tehtiin oli ylimääräinen miljardi tieliikennehankkeisiin seuraaville vuosille. Tämä parantaa ainakin jossain määrin kilpailukykyämme ja hieman toisaalta ihmettelen ettei tälläistä elvytystä ole juuri aikaisemmin harrastettu, vaikka siihen olisi ollut varoja viiden viime vuoden aikana.

Hallituksen ”säästöt” olivat seuraavanlaiset: Kuntien valtionosuuksista viedään 520 miljoonaa Euroa josta noin puolet olisi tarkoitus saada takaisin niiden osuutta yhteisöverosta nostamalla. Käytännössä tämä ”säästö” on suoraan pois keskituloisilta veronmaksajilta, sillä kaikki säästö minkä valtio saa tuosta toimesta siirretään kunnallisverotuksen kautta suoraan kunnallisveronmaksajille joista keskituloiset maksavat suurimman suhteellisen osan tuloistaan. Muista säästöistä suurin osa tuleekin sitten indeksien jäädyttämisestä mikä ei taas ole varsinaista säästämistä vaan menojen pitämistä ennallaan. Erityisen järjettömänä pidän suurimman summan viemistä opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tämä ei nimittäin paranna yhtään suurinta ongelmaamme eli maamme suhteellisen kilpailukyvyn heikentymistä tulevaisuudessa. Jos saamme vähennettyä suurimman osan kulttuurilta niin sitten en sitä voi henkilökohtaisesti pitää pahana asiana. Kehitysyhteistyövaroista vähennettiin 47 miljoona mikä on turhan pieni summa. Kehitysapu ei nimittäin auta heikkojen maiden kansaa ollenkaan vaan pitää vain köyhät köyhinä. Tärkeämpää olisi vähentää maataloustukia ympäri maailmaa, jotta kehitysmaiden tuotteet pärjäisivät paremmin maailmanmarkkinoilla.

Verojenkorotukset olivat seuraavia: Arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotus tuo valtion laskujen mukaan 750 miljoonaa Euroa. Tämän lisäksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista luopuminen tuo 800 miljoonan lisätulot. Kieltämättä allekirjoittaneelle noi indeksitarkistukset ovat jonkinlainen mysteeri, sillä käsittääkseni ne eivät varsinaisesti lisää verotuloja ollenkaan. Ilmeisesti kyseessä on se, että inflaation mukaan on veroprosentteja aiemmin tarkistettu? Nämä veronkorotukset ovat haitallisia maallemme, vaikka ne väliaikaisesti lisäävätkin verotuloja niin hiemankin pidemmällä tähtäyksellä ne vain vähentävät kilpailukykyämme. Varsinkin ruoan arvonlisäveron korotus rokottaa turhaan niitä joilla ei muutenkaan ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Muiden tavaroiden arvonlisäveron korotus ei varmaankaan tule juuri vaikuttamaan kenenkään elämään. Ehkä mahdollisesti tosin pienyritysten omistajat tulevat tästä kärsimään. Hallituksen lanseeraamaa ”solidaarisuusveroa” pidän lähinnä surkeana yrityksenä lypsää ääniä seuraaviin vaaleihin. On nimittäin jo muutenkin selvää ettei todelliset suurituloiset muutenkaan maksa tuloveroina samaa prosenttiosuutta kuin tuohon solidaarisuusveroon pakoitetut. Rikkaat nimittäin varmasti omaavat keinot välttää turhan veronmaksun. Tämä solidaarisuusvero tulee vain lisäämään aivovuotoa maastamme. Tämä ei myöskään varsinaisesti tule lisäämään todellisten asiantuntijoiden tuontia töihin Suomeen.

Mitä taas tulee hallituksen hyviin päätöksiin niin pidän tulevien liikennehankkeiden lisäämistä ehdottomasti hyvänä asiana. Suurin osa näistä rahoista menee kaakkois-Suomeen, kehäteiden parantamiseen sekä rataverkon parantamiseen. Varsinkin kaakkois-Suomen tieverkon parantaminen hyödyttää kansantaloutta, sillä seuraavan vuosikymmenen aikana arvioisin Suomen viennin kasvavan juuri tuohon suuntaan johtuen Venäjän valtavista luonnonrikkauksista. Pidän myös hyvänä hallituksen päätöstä antaa verohyvityksiä kehitystyöhön yrityksille ja yksityisille sijoittajille panostuksista listaamattomiin yhtiöihin. Kuitenkin hieman epäilen yritysten lähinnä puljaavan kirjanpidostaan osan kehitystyöhön paperilla, mutta pitävän sen ennallaan.

Kaiken kaikkiaan pidän tätä kehysriiheä taas aika turhana pakettina, mutta kuitenkin parempana kuin mitä kuvittelin. Varsinkin panostukset liikenteen parantamiseen olivat positiivinen yllätys. Mitä taas tulee itse kehysriihen tarkoitukseen eli kestävyysvajeen pienentämiseen niin kyseessä on käytännössä vain ja ainoastaan veronkorotukset ilman todellisia säästöjä. Nämä korotukset eivät käytännössä juurikaan paranna kestävyysvajetta, sillä Suomessa todellinen muutos on vain ja ainoastaan mahdollinen vähentämällä julkisen talouden osuutta bruttokansantuotteesta. Tämä ei tapahdu millään muulla tavalla kuin byrokratiaa vähentämällä ja pistämällä julkinen talous kuntoon vähentämällä turhia virkamiehiä ja paperinpyörittäjien palkkoja. Jälleen kerran tehtiin sellaisia muutoksia, että otetaan toisesta taskusta ja pistetään toiseen ilman kunnollista muutosta.

Sitten vielä pieni mielipide työelämän muutoksista. Ansiosidonnaisen maksaminen ainoastaan 400 päivää nuorille on niin pieni muutos ettei sillä ole minkään valtakunnan vaikutusta vaan sama tilanne tulee jatkumaan pitkäaikaistyöttömillä. 400 päivää ansiosidonnaista nimittäin riittää hyvin syrjäytymiseen ja ammattitaidon menettämiseen. Tempputyöllistäminen ja koulutus ei nimittäin ammattitaitoa tällä välillä lisää. Mitä taas tulee eläkeiän nostamiseen noin vuoden verran niin periaatteessahan se on hyvä asia. Itseä tosin ihmetyttää se, että mitä hyötyä on nostaa eläkeikää, jos ihmisten työpaikat eivät lisäänny vaan vähenevät tulevaisuudessa kilpailukykymme heikentyessä? Paha maksaa eläkettä jos et ole ollut töissä!

Kaikki todelliset ratkaisut kestävyysvajeemme ratkaisemiseen jäävät siis taas jälleen kerran puuttumaan kyvyttömän hallituksemme tehdessä päätöksiä. Valitettavasti kotimaassamme ei ole sellaista vaihtoehtoa jota äänestämällä voisi saada muutoksen aikaiseksi. Toivokaamme siis jälleen kerran ihmettä joka nostaa maailmantalouden kasvu-uralle riittävän pitkäksi aikaa. Onneksi jokainen meistä voi omilla päätöksillään vaikuttaa omaan henkilökohtaiseen talouteensa, vaikka se voi vähän aikaa sattuakin. Näistä hallituksen päätöksistä huolimatta jokainen voi globaalissa maailmassa vaikuttaa omaan elämäänsä, joten turhat murehtimiset pois ja pää pystyyn.

- TT