Tällä kertaa on tarkoitus keskittyä
kirjoittamaan velattomuudesta ja velasta pelkästään
henkilökohtaisella tasolla, koska aihepiiri on sen verran laaja
ettei muiden yksiköiden kuten yritysten tai valtioiden mukaan
ottaminen ole oikein mahdollista yhteen kirjoitukseen enkä
muutenkaan voi pitää itseäni mitenkään suurempana asiantuntijana
mitä tähän aihepiiriin tulee. Yksityisellä ihmisellä velka kuten
rahakin on hyvä renki, mutta hyvin huono isäntä ja näistä eri
puolista on tarkoitus nyt kirjoittaa.
Henkilökohtaisella tasolla en ole koko
elämäni aikana kärsinyt kovin suuresta velkaantumisesta ja
suurimmat yksittäiset velkani ovat tainneet olla noin tuhannen Euron
luottokorttivelat muutama vuosi sitten. En siis voi väittää
ymmärtäväni mitä tarkoittaa esimerkiksi parinkymmenen vuoden
asuntovelka ihmiseen psykologisesti. Sen sijaan matemaattisesti
pystyn hyvin helposti laskemaan kuinka suuri osa siitä syntyy
itseasiassa koroista. Parinkymmenen vuoden asuntolaina ainakin
allekirjoittaaneelle tuntuu mahdottomalta ajatukselta ja tämä taas
johtuu aika lailla siltä ettei missään vaiheessa elämääni ole
tullut sellaista hetkeä joka olisi vaatinut tällaisen panostuksen
tekemistä. Joku voi tietysti pitää allekirjoittanutta onnekkaana,
mutta ehkä jokaisen on sitten parempi käsittää tämän
”onnekkuuteni” syntyneen isäni kuolemasta ollessani hyvin nuori
ja tämä taas ainakin allekirjoittaneelle tarkoittaa sitä, että
olisin mielelläni ottanut toisenlaisen kohtalon vastaan. Tästä
asiasta en oikeastaan halua blogini puitteissa enempää kirjoittaa
vaan se on jo sitten yksityisasia. Henkilökohtaisella tasolla
velattomuus edustaa minulle vapautta tehdä valintoja joita eivät
kaikki velkaiset voi harkita. Omalla tahollani tämä sisältää mm.
harrastukseni jota voin tehdä ”työnä” ja tienata vähemmän
rahaa vähemmillä työtunneilla mitä monet muut. Tämä myös
tarkoittaa mahdollisuutta lähteä pidemmälle reissulle ulkomaille
mikäli yhtäkkiä matkakärpänen puree. Tämän lisäksi omaan myös
mahdollisuuden lähteä vaikka työkeikalle ulkomaille, koska ”työni”
ajankohdat voin aika lailla päättää myös itse tiettyjen
rajaehtojen vallitessa kuten kuukauden varoajalla. Pystyn kuitenkin
itse tiedostamaan ettei tällainen elämä tietystikään sovi
kaikille vaan monesti se kohtuukokoinen asuntolaina on vaan se paras
vaihtoehto ja se on tietysti ihan normaalielämää. Tällaisena niin
sanottuna poikkeustapauksena sitä vaan on monesti hyvin vaikeaa
tajuta. Toisaalta myös monille muille tällainen elintapa on vaikea
sisäistää. Uskon myös hyvin selkeästi, että pelkkä velattomuus
ei riitä mitenkään parempaa elämään vaan se on vain yksi
osa-alue raha-asioissa ja tähtäimeni onkin päästä
taloudellisesti riippumattomaksi mikä on vielä hyvin kaukainen
asia.
On tietysti muistettava ettei
velattomuus ole missään mielessä se autuaaksi tekevä asia vaan
velka voi myös olla hyvin järkevä tapa saavuttaa monia asioita.
Varsinkin omaa kotia on nykypäivänä hyvin vaikeaa hankkia
velattomana ja sen hankkiminen on ihan järkevää. Toisaalta
jonkinlainen järki pitäisi tässä asiassa pitää ja pitää velka
suhteellisen lyhytaikaisena kuten viisitoistavuotisena, koska sen
jälkeen korolle korkoa ilmiö alkaa vaikuttaa raskaampana kuin mitä
aiemmin. Tämän voi jokainen tarkistaa joko laskimellaan tai
excelillä. Tietysti nykyisten olemattomien korkojen aikana tämä ei
näytä niin pahalle, mutta ei ole mitään takeita siitä, että
alhaiset korot pysyvät koko laina-ajan. Lisäksi on muistettava
asuntojen hintojen normaaleissa markkinatalouksissa nousevan korkojen
madaltuessa. Suomessa tämä vaikutus on vielä entistä pahempi
johtuen markkinatalouden puutteesta asuntorakentamisessa varsinkin
pääkaupunkiseudulla. Optimitapauksessa velka tietysti lisää
varallisuutta ja tällöin on syytä löytää joku toinen maksaja
otetulle velalle. Tämä tapahtuu silloin, kun tuotto on suurempi
kuin velasta maksettavat korot ja muut maksut. Tämä on myös
itselleni mahdollinen syy ottaa velkaa, vaikka tällä hetkellä sitä
en vakavasti harkitsekaan. On tärkeää pitää velan koko myös
järkevänä suhteessa omaan varallisuuteensa ja tuloihinsa ja tämä
tietysti vaihtelee henkilö- ja perhekohtaisesti. Itsellä seuraava
jakso velkaantuneena taitaa olla tuleva putkiremontti jonka
aloittamiseen tuskin menee kymmentä vuotta pidempään. Voi tietysti
olla, että jotain muutakin tapahtuu mikä muuttaa rahatilanteeni ja
siihen on sitten reagoitava asian vaatimalla tavalla. Monesti
hyvätkin suunnitelmat menevät uusiksi ja saatankin ottaa velkaa jo
aiemmin. Tässä tapauksessa on kyseessä lainanotto mitä
todennäköisimmin joko osakesijoittamista tai sitten sijoitusasunnon
hankkimista varten. Tällä hetkellä pidän kuitenkin molempia
vaihtoehtoja hyvin kaukaisina molempien omaisuuserien hintojen
ollessa aivan liian korkeat ja oman nettovarallisuuden ollessa vielä
suhteellisen pieni. Osakesijoittamiseen tulen tuskin ikinä ottamaan
kovin suurta lainaa verrattuna varallisuuteeni, mutta
asuntosijoittamista varten tätä voisi harkita. Voi tietysti olla
ettei lainoja tulee enää otettua ja tämäkin spekulaatio on ollut
vain mietintämyssyn päähän pistoa.
Itse olen kiinnostunut myös suuren
velan psykologisista vaikutuksista ja jos jollakin on hyvä näkökulma
ja omakohtaisia kokemuksia niin areena on vapaa tai jos joku tietää
hyvän blogin jossa asiaa käsitellään niin ottaisin mielelläni
ehdotuksia vastaan. Tämä oma mielipiteeni kun on vain yksi
näkökulma asiaan.
Hyvää viikonjatkoa!
-TT
