perjantai 10. lokakuuta 2014

Onko Suomessa kallista vai Halpaa?

Valtiollinen propagandatoimistomme YLE julkaisi tällä viikolla uutisen uutisen, jossa oltiin kumoamassa väitettä kotimaamme kalleudesta. Tämä väite pitää jossain määrin paikkansa, koska kyse on aika pitkälti siitä, mihin maihin hintoja vertaa. Meillä jokaisella on varmasti jonkinlainen mielipide Suomen kalleudesta, koska kaikki tuntuu täällä maksavan paljon ja veroja on hinnoissa merkittävästi. Silti täällä on monet asiat edullisia, kun vertailukohde on esimerkiksi köyhemmät maat Euroopassa. Kun verrataan Suomen kanssa suunnilleen samoissa tilanteissa oleviin maihin niin tilanne onkin toinen.

Kyseenomaisessa uutisessa verrattiin asioiden hintoja ihmisten reaalipalkkoihin eli toisin sanoen siihen kuinka paljon maksetaan palkkaa verrattuna maiden hintatasoon. Jutussa kyseinen toimittaja oli ottanut tilastonsa EuroStatilta ja uutisessa mainittiin mm. seuraavaa: ”Saksassa, jossa kaikki tuntuu olevan Suomea halvempaa, tienaa yksinelävä keskimäärin yhden kuukauden bruttopalkan verran vähemmän kuin Suomessa.” Itse taas löysin OECD:n tilaston. Jos sitä taas katsoo niin ostovoimakorjattu keskimääräinen (PPP tilastoissa) vuosipalkka on Saksassa noin 9%:ia Suomea korkeampi. Minulla on sellainen hämärä mielikuva, että Saksassa on perheverotus, mutta en ole siitä ihan varma. Se saattaisi selittää eron tilastoissa. Tämä siksi, että YLE:n uutisessa puhutaan yksinelävän tuloista. Jos tätä epämääräistä eroa katsoo niin voi tietysti ajatella YLE:n tai minun valinneen rusinat pullasta.

OECD:n tilastoja katsellessa näkyy myös se tosiasia, että Suomalaisten ostovoimakorjatut palkat eivät pärjää tilastoissa esiintyville maille, jotka ovat suunnilleen samassa tilanteessa, mutta kovin suurista eroista ei ole kyse etenkään Ranskaan, Saksaan tai Ruotsiin verrattuna. Näitä maita on syytä käyttää verrokkeina Suomen suhteen, koska ne ovat ehkä lähinnä maatamme keskimäärin. Pientä eroa näihin maihin verrattuna voidaan pitää pienenä yllätyksenä, koska ainakin allekirjoittanut oli odottanut suurempaa eroa. Muihin vauraisiin Euroopan maihin kuten Belgiaan, Alankomaihin, Itävaltaan ja Tanskaan nähden erot ovat jo reilusti yli 10%:ia. Suomi on siis toisin sanoen peränpitäjä vauraiden maiden joukossa ja tämä ei varmasti ole yllätys kenellekään.

Vaikka Suomessa erityisesti puhutaan polttoaineiden kalleudesta niin verrattuna köyhempiin maihin on se melkein halpaa kuin saippua. Tämä korkeista polttoaineveroista huolimatta. Sen verran voidaan mielestäni yleistää asioita, että tuontituotteet ovat köyhissä maissa keskimäärin kalliita. Tämä on tietysti luonnollinen ilmiö. Kotimaiset tuotteet köyhissä maissa ovat sen sijaan hyvinkin kilpailukykyisiä reaalipalkkojen suhteen verrattuna moniin rikkaisiin maihin. Köyhemmissä maissa tuloerot ovat valtavat ja siksi köyhät ovat siellä todella köyhiä ja rikkaat taas vastaavasti erittäin rikkaita jopa verrattuna suomalaisiin. Tämän takia monissa kaupunkien keskustoissa näkyy enemmän luksustuotteiden myymälöitä kuin Suomessa. Köyhillä taas on vaikeuksia selviytyä heille kalliiden hintojen vuoksi.

Yksi iso ongelma ihmisten omissa hintavertailuissa on se, että ne ovat lähes aina erittäin suppeita. Esimerkiksi Saksassa käydessäni ruoka tuntui ihan järjestään olevan jopa 30%:ia halvempaa kuin Suomessa. Varsinkin siinä saksalaisessa joka toimii molemmissa maissa. Tämän takia on vaikeaa suhtautua tilastoihin puolueettomasti. Verrattaessa Suomea Saksaan tulee myös jonkinlaisia harhakäsityksiä, koska itä-Saksassa on paljon huonommat palkat. Tämän takia läntisessä Saksassa tuntuvat ihmiset olevan paljon rikkaampia kuin Suomessa. Ruotsissa ja varsinkin Tukholmassa on mielestäni hintataso vähintään suomalainen. Länsinaapuriimme verrattuna meillä on hintataso palkkoihin nähden aika lailla kohdillaan. Saksa ja Ruotsi ovat ainoat maat niistä maista joita voin henkilökohtaisesti verrata Suomeen.

Jos katsotaan tulevaisuuteen niin silloin uskon Suomen jäävän pahasti jälkeen ainakin Ruotsista ja Saksasta ostovoiman suhteen. Suomessa on paljon enemmän paineita laskea palkkoja kuin edellämainituissa. Suomessa ollaan myös viime vuodet keskitytty verojen nostamiseen ja suunta tuntuu olevan sama, vaikka vaalilupauksia annetaankin toiseen suuntaan. Viimeiset pari kuukautta ovat olleet sen verran synkkiä yt-neuvotteluiden suhteen, että palkat eivät varmasti ainakaan nouse. Tämän seurauksena ihmisten ostovoima tulee tippumaan nousevien ”pakollisten” verojen kuten kiinteistöverojen myötä. En tietystikään omaa kristallipalloa asioiden suhteen, mutta oletan asioiden menevän kuten aiemminkin. Mikäli tulee jostain syystä positiivinen yllätys niin olen siitä varsin iloinen.

Näin minä asiat näen, mites te muut? Mikäli tulkintani noista OECD:n tilastaoista ostovoiman suhteen ovat vääriä niin korjatkaa ne ihmeessä.

-TT

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti