Taisi olla eilen maanantaina, kun
Suomen tämän hetken suurin puolue Kokoomus ehdotti työajan
pidentämistä, jotta Suomen kilpailukyky nousisi. Tämä voi pitää
joissakin harvoissa asioissa paikkansa, mutta todellisuudessa suunta
on toinen. Työviikot tulevat ainakin keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä pikemminkin lyhenemään. Tämä ei ole sinänsä
minulle yllätys, koska olen puhunut siitä aiemminkin. Sen sijaan
minulle on yllätys, että pikkuhiljaa myös maailmalla aletaan puhua
tästä.
Koko jutun voi lukea mm.
täältä
Yksi perusteluista on se, että hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin
pidemmällä työajalla. Jos Kokoomus ei ole vielä huomannut niin
maailma on muuttunut. Se mikä oli totta aiemmin ei ole sitä
nykyään. Tämä tosiasia koskee tietysti meitä kaikkia muitakin,
joten yksi puolue ei ole yksin väärässä tässä tai muissa
asioissa. On luonnollista, että ihmiset turvautuvat vanhoihin
kaavoihin, koska muutos ei ole koskaan helppo asia. Maailmalla
ainakin kaksi isomman kaliiberin yritysjohtajaa Richard Branson ja
Carlos Slim kannattavat vähempiä työtunteja. He tosin ovat
ensisijaisesti kolmen pitkän työpäivän kannalla. Heidän kahden
näkemyksistä voi lukea seuraavista linkeistä:
täältä
ja
täältä
Jos lyödään faktat suoraan tiskiin
niin työtuntien tarvittavan määrän väheneminen johtuu suoraan
siitä, että ihmiset ovat nykypäivänä keskimäärin paljon
tuottavampia kuin aiemmin. Tämä johtuu teknologioiden
kehittymisestä. Meillä ei ole tarvetta olla enää töissä niin
montaa tuntia kuin aiemmin. Nykyinen noin kahdeksan tunnin työpäivä
on jäänne joka ei perustu enää tosiasioihin. Nykypäivänä
fyysinen työ vähenee jatkuvasti lisääntyvän automaation vuoksi.
On tietysti olemassa monia töitä joita tarvitsee tehdä edelleen
yhtä pitkään. Tulevaisuudessa näiden töiden määrä tulee
entisestään vähenemään. Fyysisen työn sijaan joudumme
käyttämään tulevaisuudessa enemmän aivokapasiteettiamme niihin
töihin jotka jäävät jäljelle. Tämä tarkoittaa toisin sanoen
sitä, että työviikon lyhentämisen lisäksi työt täytyy
järjestellä uudelleen. Nykyajan avokonttorihelvetti ei sovi
tulevaisuuden työn vaatimuksiin. Tämä johtuu lähinnä siitä,
että raakaa ajattelua ja keskittymistä vaativaa työtä ei voi
tehdä tehokkaasti paikassa, jossa häiriöitä on liikaa. Vaikka
ihmiset eivät ehkä itse rekisteröikään häiriöiden vaikutusta
suoraan työskentelyyn niin aivot sen kyllä tekevät.
Oma näkemykseni ei vastaa täysin
Bransonin tai Slimin ajatuksia, koska ainakin Slimin kolmen päivän
työviikko kymmenen tunnin työpäivineen ei missään nimessä ole
paras tapa järjestää työviikko. Nämä päivät ovat aivan liian
pitkiä tehokkaaseen työntekoon varsinkin tietotyöläisille. Oma
arvioni järkeväksi työpäivän pituudeksi on viiden tunnin tehokas
työaika. Tähän viisituntiseen lisättäisiin maksimissaan tunnin
tauot päivän mittaan. Ne tutkimukset jotka olen itse lukenut ovat
antaneet maksimissaan puolitoistatuntia työtä tauotta maksimaalisen
suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Tämän lisäksi parhaalla
mahdollisella suorityskyvyllä on mahdollista tehdä töitä
maksimissaan neljä tuntia päivässä. Koska puhun viisituntisesta
työpäivästä niin lienee syytä mainita, että ylimääräinen
tunti menisi hallinnollisiin töihin joissa ei tarvitse keskittyä
samalla tavalla. Erään Suomessa tehdyn kyselyn mukaan suomalaisilla
työntekijöillä menee keskimäärin noin kaksi tuntia työpäivästä
muuhun kuin varsinaiseen työhön. Tutkimuksesta tehty uutinen löytyy mm.
täältä
Jokaisen täytyy muistaa, että työt
eivät ole toistensa kopioita eikä toisen ihmisen työteho vastaa
välttämättä samaa kuin täysin samaa työtä tekevän. Me emme
voi yleistää kaikkea. Voimme vain arvioida tulevaisuuden
keskimääräistä työaikaa joka ainakin omien näkemysteni mukaan
tulee lyhenemään. Tämä koskee erityisesti niitä aloja joilla ei
ole samanlaista läsnäolopakkoa kuten esimerkiksi poliiseilla tai
vartijoilla. Tämä ei tule mielestäni johtamaan elintason laskuun,
koska ihmiset tulevat tekemään asiat viisaammin lyhyemmillä
työajoilla. Tietysti joissakin maissa suhteellinen elintaso tulee
laskemaan, mutta tämä ei tule johtumaan lyhyemmistä työajoista
vaan pikemminkin siitä ettei tulevaan muutokseen sopeuduta yhtä
nopeasti kaikkialla. Vähemmän työajan viisaampi käyttö on myös
yksi tulevan kirjani kantavista teemoista. Siitä lisää joku toinen
kerta.
Tässä minun näkemykseni tähän
asiaan. Jos olette eri mieltä niin kommentoikaa ihmeessä.
-TT
Miten näet, että maiden välinen kilpailu vaikuttaa tähän? Jos Suomi ryhtyy lyhyempään päivään ja Ruotsi ei ,eikö Ruotsilla ole sitten kilpailuetu?
VastaaPoistaKuten yritin mainita niin tämä ei ihan kaikki aloja koske. Niillä aloilla joilla työpäivien lyhentäminen on mahdollista ei Ruotsille tule kilpailuetua lyhyempien päivien takia, koska ne ovat seurausta siitä, että asiat hoidetaan viisaammin. Lyhyemmässä ajassa pystytään tekemään samat asiat ja se tarkoittaa sitä, että kustannukset itseasiassa tämän myötä hieman pienenevät.
VastaaPoistaEn myöskään usko, että Suomessa tullaan olemaan edelläkävijöitä tässä asiassa. Tästä kertovat mm. juuri Kokoomuksen vaatimukset pidemmästä työviikosta. Todennäköisesti edelläkävijät tulevat joistain muista maista.
Hyvä kirjoitus! Täytyy sanoa, että olen kanssasi samaa mieltä. Todella vaikea on kuvitella tilannetta, jossa työviikkoa pidennettäisiin. Kuten sanoit teknologian kehitys on jo nyt johtanut työnmäärän vähentymiseen ja tulee näin tekemään myös jatkossa. Työnmäärä ei siis ainakaan tulevaisuudessa tule lisääntymään.
VastaaPoistaEhkäpä jossain vaiheessa koittaa jo tilanne, missä täytyy harkita työnjakamista, kun sitä ei vain riitä kaikille?
Kilpailuedun saavuttaminen on mahdollista ainoastaan aivotyön kautta ja tehokkuus aivan eri asia kuin pidemmät työpäivät.
Jossain vaiheessa työnjakaminen tulee tosiaan tarpeelliseksi. Mikä se hetki on niin siitä minulla ei ole tietoa. Tällä hetkellä näkisin tilanteen olevan enemmän se, että maapallon ollessa suljettu talous tulee elintaso joissakin paikoissa tippumaan ja sitä myötä monet köyhemmät pääsevät parantamaan elintasoaan. Tällä hetkellä ainakin kiinalaiset kuuluvat siihen joukkoon ja suomalaisten suhteellinen elintaso taas tippuu.
VastaaPoista