keskiviikko 13. elokuuta 2014

Kirja-arvostelu, Erilainen ote omaan talouteen, vapaus, onni ja hyvä elämä, Pasi Havia, Ville Lappalainen ja Antti Rinta-Loppi

Ennen kuin alatte lukemaan tätä kirja-arvostelua niin on syytä mainita, että olen itse kirjoittamassa kirjoja jotka ovat hyvin lähellä tämän kirjan aihepiirejä. Tuon tämän asian siksi ilmi, että tulen enemmän keskittymään kritisointiin kuin kehumiseen. Monesti näkökulmat voivat olla hyvin lähellä tämän kirjan sisältöä, mutta täsmälleen samanlaisia ne eivät joka suhteessa ole. Tämän kirjan sisältö on lähempänä pelkästään rahasta kertovan toisen kirjan sisältöä kuin esikoiskirjani vähemmän on enemmän (työnimi). Esikoiskirjani sisältö tulee olemaan erilainen kuin tämän, vaikka henkisesti se sisältääkin samanlaisia sävyjä elämästä.

Tämä kritisointi ei tule olemaan pois kirjan hyvyydestä, koska tämä on hyvä kirja. Siitä faktasta en minäkään pääse mihinkään, vaikka ”kilpailijana” toivoisin pystyväni tekemään paremman opuksen helposti niin se ei tule olemaan helppoa. Kirjaa arvioidessa tulee aina miettiä sitä mikä on sen tarkoitus. Luettuani sen kertaalleen ja selattuani sen useaan kertaan olen tullut siihen johtopäätökseen, että sillä on kaksi tarkoitusta. Yksi on liikakulutuksen kritisoiminen ja toinen on opas henkilökohtaisen talouden parannukseen. Jotenkin minulle tulee mieleen sellainen asia, että kirja on tehty henkilökohtaisen taloudenhoidon oppaaksi, mutta sivutuotteena siitä on tullut myös hyvin vahvaa kulutuskritiikkiä tarjoava opus. Jos miettii näitä kahta tarkoitusta niin kulutuskritiikiksi kirja on erinomainen ja henkilökohtaiseen taloudenhoitoon hyvä.

Keskityn nyt enemmän sisältöön joka liittyy henkilökohtaisen taloudenhoitoon, koska kulutuskritiikkiä en pysty sen erinomaisuuden vuoksi oikeastaan kritisoimaan. Valitettavasti juuri vahva kritiikki sivutuotteena vie ehkä parhaan tehon kirjasta henkilökohtaisen taloudenhoidon näkökulmasta. Tämä kritiikki nimittäin saa lukijan voimaan pahoin sen jälkeen, kun hän on lukenut ensimmäisen puoliskon eli neljä ensimmäistä lukua. Kun ihminen alkaa voimaan pahoin, hänen on vaikea keskittyä ajattelemaan rationaalisesti. Tämän kirjan tarkoitus on kuitenkin saada lukija ajattelemaan rationaalisesti omaa kulustaan ja käyttämään rahoja järkevästi eikä se siinä ihan täysin onnistu juuri syyllistämisen vuoksi. Jälkimmäinen puolisko joka keskittyy rahojen sijoittamiseen on tosi hyvä, mutta ensimmäisen puoliskon jälkeen lukija ei ehkä pysty keskittymään loppukirjaan sen vaatimalla tavalla. Minun neuvoni kirjan ostaneelle onkin palata ennen kaikkea sen viimeiseen puoliskoon yhä uudelleen. Sen sijaan ensimmäisen puoliskon kuin kaikkien neljän ensimmäisen luvun käyminen läpi uudestaan.

Mennään sitten kirjan plussiin ja miinuksiin (ensimmäisenä plussat)

  • Kirja saa ihmisen ajattelemaan omaa talouttaan
  • Jatkuvan indeksisijoittamisen suosiminen
  • Muutamat erittäin hyvät ajattelumallit
  • Talouspornon hylkiminen
  • Raha-asioiden suhteen melkein kaikki tarvittava

Kirja saa varmasti ihmisen ajattelemaan omaa rahankäyttöään. Valitettavasti se saattaa samalla luoda enemmän syyllisyyttä kuin luoda ratkaisuja. Vaikutus kuhunkin ihmiseen tulee olemaan erilainen ja toiset saavat enemmän hyötyä kuin toiset tästä syystä johtuen. Koska minä olen vain yksi lukija niin kysyisin muiden lukijoiden mielipiteitä asiasta. Syyllistikö ensimmäisten kappaleiden lukeminen teitä omista valinnoistanne? Indeksisijoittamisen ja jatkuvan sellaisen suosiminen muiden kustannuksella on myös asia joka on tietysti omasta mielestäni hyvä asia. Tämä koskee suurinta osaa ihmisiä ja jos haluaa välillä tehdä sijoituksia yksittäisiin osakkeisiin niin mikään ei estä tekemästä sitä osalla ylimääräisistä rahoista.

Kirjassa on muutama erittäin hyvä ajattelumalli kuten jonkin ostoksen hinnan vertaaminen käytettyihin nettotyötunteihin. Muitakin hyviä malleja löytyy ja suosittelen ottamaan niistä oppia mikäli olette lukeneet tai aiotte lukea kirjan. Yksi asia mikä kirjasta selkeästi puuttuu on kuinka luoda hyviä rahankäyttötapoja. Kirjassa kyllä mainitaan, että niitä pitäisi luoda toistojen avulla, mutta toistot eivät onnistu vain sormia napsauttamalla kuten kirja esittää. Tämän lisäksi olisin kaivannut enemmän lukuja todisteiksi tiettyjen asioiden selventämiseksi. Esimerkiksi vertailu omistusasumisen ja vuokraamisen kustannuksista olisi ollut mielenkiintoinen. Vaikka tässä asiassa luvut heittelevätkin paljon niin jonkinlaisia lukuja olisin mielelläni nähnyt.

Miinuksia:

  • Ihmisten liika syyllistäminen (vaikutus todennäköisesti päinvastainen kuin haluttu)
  • Neuvot välillä yli-inhimillisiä
  • Lukuja, taulukoita ja graafeja olisi voinut olla enemmän
  • Noin 50 sivua liian pitkä sisältöönsä nähden

Olen käynyt jo paljon läpi ihmisten syyllistämisestä, joten ei siitä enempää. Kirjan jotkin neuvot olivat yli-inhmillisiä tai vajaita. Tästä yksi hyvä esimerkki on jo aikaisemmin mainitsemani tapojen muodostaminen ilman neuvoja kuinka se tehdään. Toinen hyvä esimerkki on se ettei työpaikkalounasta pidä syödä, koska se tuhlaa aikaa ja rahaa. Tämä neuvo on esitetty huonosti, koska siinä ei esimerkiksi mainita mahdollisuutta tuoda lounasta kotoa. Saatikka sitä, että puolen tunnin tauko työpäivän kuluessa parantaa työtehoa ja verensokerin ylläpitäminen pitää typerät päätökset (mahdollisesti kulutuksesta) loitolla. Toivottavasti mm. tästä asiasta saamme keskustelua aikaiseksi tämän kirja-arvostelun myötä.

Erityisesti graafeja ja taulukoita olisin kaivannut enemmän. Kirjan tekijät ovat keskittyneet enemmän tekstipohjaiseen ilmaisuun mikä tekee kirjasta huonommin luettavan ja pidemmän kuin mitä tarve vaatii. Esimerkiksi treidaamisen ja osakkeiden pitämisen prosenttierot olisi saatu paremmin esille yksinkertaisella taulukolla ja siitä luodulla graafilla. Myös korolle korkoa ilmiön esittäminen graafina olisi konkretisoinut asiaa paljon paremmin kuin pelkät lukuarvot. Kirjassa monet asiat on myös ilmaistu turhalla jaarittelulla. Kaikkea ilmaisua hieman lyhentämällä kirjasta olisi tullut paremmin luettava ja tiiviimpi paketti joka olisi ollut joitakin kymmeniä sivuja lyhyempi.

Kaiken kaikkiaan kirja on hyvä ja suosittelen sen lukemista kaikille. Jotta kirjan sisällöstä saa parhaiten hyödyn kehotan jokaista lukijaa aloittamaan luvusta 5 tilanteesi tänään. Toki voitte esipuheen ja ensimmäisen kappaleen ensin, mutta niiden jälkeen kannattaa hypätä lukuun 5. Tämä on vain allekirjoittaneen mielipide, joten tehkää miten haluatte.

Eipä mulla muuta,

-TT

2 kommenttia:

  1. Hyvä ja perusteellinen arvio!

    Itselläni oli vähän samanlaisia mietteitä plussista ja miinuksista, joskin nostin esiin miinuspuolena kohtuuttoman kritiikin omistusasumista kohtaan.

    http://laiskasijoittaja.blogspot.fi/2014/06/luettua-erilainen-ote-omaan-talouteen.html

    Tuo työpaikkalounas-esimerkki on hyvä nosto liian jyrkästä ajattelutavasta. Monelle työpaikkalounas on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen, taukoon ja usein myös terveelliseen ruokailuun. Itse syön useinmiten monipuolisen salaatti- ja keittolounaan, joka on ehdottomasti terveellisempi kuin keskimääräinen kotiruoka. Pointtini tässä siis, että on muitakin arvoja kuin raha ja sen säästäminen. Säästämistä kannattaakin tehdä sieltä mistä se on järkevintä tehdä ilman että tarvitse luopua itselle tärkeistä asioista. Työpaikkalounaasta en luovu! :)

    Ja kuten sanottua, kirja oli varsin hyvä opus ja suosittelisin sitä erityisesti taloudellisista asioista vähemmän perillä oleville.

    Odotan myös kiinnostuksella sinun kirjaasi! :)

    VastaaPoista
  2. Valitettavasti välillä jotkut meistä bloggaajista unohdamme ettei kaikki asiat ole aina itsestäänselvyyksiä ja siten korotamme itsemme ehkä liian korkealle jalustalle kuten tässä kirjassa on käynyt. Tämä ei tietystikään koske kaikkia kirjoittajia. Itse syyllistyn tähän samaan asiaan. Asioita tulee myös aina katsoa kokonaisuuksina eikä pelkästään yhdestä suppeasta näkökulmasta kuten työpaikkalounasesimerkissä ja siinä kuinka paljon siitä tulee takkiin rahallisesti, koska siitä on muitakin hyötyjä kuten jaksaminen.

    VastaaPoista