Ennen kuin alatte lukemaan tätä
kirja-arvostelua niin on syytä mainita, että olen itse
kirjoittamassa kirjoja jotka ovat hyvin lähellä tämän kirjan
aihepiirejä. Tuon tämän asian siksi ilmi, että tulen enemmän
keskittymään kritisointiin kuin kehumiseen. Monesti näkökulmat
voivat olla hyvin lähellä tämän kirjan sisältöä, mutta
täsmälleen samanlaisia ne eivät joka suhteessa ole. Tämän kirjan
sisältö on lähempänä pelkästään rahasta kertovan toisen
kirjan sisältöä kuin esikoiskirjani vähemmän on enemmän
(työnimi). Esikoiskirjani sisältö tulee olemaan erilainen kuin
tämän, vaikka henkisesti se sisältääkin samanlaisia sävyjä
elämästä.
Tämä kritisointi ei tule olemaan pois
kirjan hyvyydestä, koska tämä on hyvä kirja. Siitä faktasta en
minäkään pääse mihinkään, vaikka ”kilpailijana” toivoisin
pystyväni tekemään paremman opuksen helposti niin se ei tule
olemaan helppoa. Kirjaa arvioidessa tulee aina miettiä sitä mikä
on sen tarkoitus. Luettuani sen kertaalleen ja selattuani sen useaan
kertaan olen tullut siihen johtopäätökseen, että sillä on kaksi
tarkoitusta. Yksi on liikakulutuksen kritisoiminen ja toinen on opas
henkilökohtaisen talouden parannukseen. Jotenkin minulle tulee
mieleen sellainen asia, että kirja on tehty henkilökohtaisen
taloudenhoidon oppaaksi, mutta sivutuotteena siitä on tullut myös
hyvin vahvaa kulutuskritiikkiä tarjoava opus. Jos miettii näitä
kahta tarkoitusta niin kulutuskritiikiksi kirja on erinomainen ja
henkilökohtaiseen taloudenhoitoon hyvä.
Keskityn nyt enemmän sisältöön joka
liittyy henkilökohtaisen taloudenhoitoon, koska kulutuskritiikkiä
en pysty sen erinomaisuuden vuoksi oikeastaan kritisoimaan.
Valitettavasti juuri vahva kritiikki sivutuotteena vie ehkä parhaan
tehon kirjasta henkilökohtaisen taloudenhoidon näkökulmasta. Tämä
kritiikki nimittäin saa lukijan voimaan pahoin sen jälkeen, kun hän
on lukenut ensimmäisen puoliskon eli neljä ensimmäistä lukua. Kun
ihminen alkaa voimaan pahoin, hänen on vaikea keskittyä
ajattelemaan rationaalisesti. Tämän kirjan tarkoitus on kuitenkin
saada lukija ajattelemaan rationaalisesti omaa kulustaan ja
käyttämään rahoja järkevästi eikä se siinä ihan täysin
onnistu juuri syyllistämisen vuoksi. Jälkimmäinen puolisko joka
keskittyy rahojen sijoittamiseen on tosi hyvä, mutta ensimmäisen
puoliskon jälkeen lukija ei ehkä pysty keskittymään loppukirjaan
sen vaatimalla tavalla. Minun neuvoni kirjan ostaneelle onkin palata
ennen kaikkea sen viimeiseen puoliskoon yhä uudelleen. Sen sijaan
ensimmäisen puoliskon kuin kaikkien neljän ensimmäisen luvun
käyminen läpi uudestaan.
Mennään sitten kirjan plussiin ja
miinuksiin (ensimmäisenä plussat)
- Kirja saa ihmisen ajattelemaan omaa talouttaan
- Jatkuvan indeksisijoittamisen suosiminen
- Muutamat erittäin hyvät ajattelumallit
- Talouspornon hylkiminen
- Raha-asioiden suhteen melkein kaikki tarvittava
Kirja saa varmasti ihmisen ajattelemaan
omaa rahankäyttöään. Valitettavasti se saattaa samalla luoda
enemmän syyllisyyttä kuin luoda ratkaisuja. Vaikutus kuhunkin
ihmiseen tulee olemaan erilainen ja toiset saavat enemmän hyötyä
kuin toiset tästä syystä johtuen. Koska minä olen vain yksi
lukija niin kysyisin muiden lukijoiden mielipiteitä asiasta.
Syyllistikö ensimmäisten kappaleiden lukeminen teitä omista
valinnoistanne? Indeksisijoittamisen ja jatkuvan sellaisen suosiminen
muiden kustannuksella on myös asia joka on tietysti omasta
mielestäni hyvä asia. Tämä koskee suurinta osaa ihmisiä ja jos
haluaa välillä tehdä sijoituksia yksittäisiin osakkeisiin niin
mikään ei estä tekemästä sitä osalla ylimääräisistä
rahoista.
Kirjassa on muutama erittäin hyvä
ajattelumalli kuten jonkin ostoksen hinnan vertaaminen käytettyihin
nettotyötunteihin. Muitakin hyviä malleja löytyy ja suosittelen
ottamaan niistä oppia mikäli olette lukeneet tai aiotte lukea
kirjan. Yksi asia mikä kirjasta selkeästi puuttuu on kuinka luoda
hyviä rahankäyttötapoja. Kirjassa kyllä mainitaan, että niitä
pitäisi luoda toistojen avulla, mutta toistot eivät onnistu vain
sormia napsauttamalla kuten kirja esittää. Tämän lisäksi olisin
kaivannut enemmän lukuja todisteiksi tiettyjen asioiden
selventämiseksi. Esimerkiksi vertailu omistusasumisen ja
vuokraamisen kustannuksista olisi ollut mielenkiintoinen. Vaikka
tässä asiassa luvut heittelevätkin paljon niin jonkinlaisia lukuja
olisin mielelläni nähnyt.
Miinuksia:
- Ihmisten liika syyllistäminen (vaikutus todennäköisesti päinvastainen kuin haluttu)
- Neuvot välillä yli-inhimillisiä
- Lukuja, taulukoita ja graafeja olisi voinut olla enemmän
- Noin 50 sivua liian pitkä sisältöönsä nähden
Olen käynyt jo paljon läpi ihmisten
syyllistämisestä, joten ei siitä enempää. Kirjan jotkin neuvot
olivat yli-inhmillisiä tai vajaita. Tästä yksi hyvä esimerkki on
jo aikaisemmin mainitsemani tapojen muodostaminen ilman neuvoja
kuinka se tehdään. Toinen hyvä esimerkki on se ettei
työpaikkalounasta pidä syödä, koska se tuhlaa aikaa ja rahaa.
Tämä neuvo on esitetty huonosti, koska siinä ei esimerkiksi
mainita mahdollisuutta tuoda lounasta kotoa. Saatikka sitä, että
puolen tunnin tauko työpäivän kuluessa parantaa työtehoa ja
verensokerin ylläpitäminen pitää typerät päätökset
(mahdollisesti kulutuksesta) loitolla. Toivottavasti mm. tästä
asiasta saamme keskustelua aikaiseksi tämän kirja-arvostelun myötä.
Erityisesti graafeja ja taulukoita
olisin kaivannut enemmän. Kirjan tekijät ovat keskittyneet enemmän
tekstipohjaiseen ilmaisuun mikä tekee kirjasta huonommin luettavan
ja pidemmän kuin mitä tarve vaatii. Esimerkiksi treidaamisen ja
osakkeiden pitämisen prosenttierot olisi saatu paremmin esille
yksinkertaisella taulukolla ja siitä luodulla graafilla. Myös
korolle korkoa ilmiön esittäminen graafina olisi konkretisoinut
asiaa paljon paremmin kuin pelkät lukuarvot. Kirjassa monet asiat on
myös ilmaistu turhalla jaarittelulla. Kaikkea ilmaisua hieman
lyhentämällä kirjasta olisi tullut paremmin luettava ja tiiviimpi
paketti joka olisi ollut joitakin kymmeniä sivuja lyhyempi.
Kaiken kaikkiaan kirja on hyvä ja
suosittelen sen lukemista kaikille. Jotta kirjan sisällöstä saa
parhaiten hyödyn kehotan jokaista lukijaa aloittamaan luvusta 5
tilanteesi tänään. Toki voitte esipuheen ja ensimmäisen kappaleen
ensin, mutta niiden jälkeen kannattaa hypätä lukuun 5. Tämä on
vain allekirjoittaneen mielipide, joten tehkää miten haluatte.
Eipä mulla muuta,
-TT
Hyvä ja perusteellinen arvio!
VastaaPoistaItselläni oli vähän samanlaisia mietteitä plussista ja miinuksista, joskin nostin esiin miinuspuolena kohtuuttoman kritiikin omistusasumista kohtaan.
http://laiskasijoittaja.blogspot.fi/2014/06/luettua-erilainen-ote-omaan-talouteen.html
Tuo työpaikkalounas-esimerkki on hyvä nosto liian jyrkästä ajattelutavasta. Monelle työpaikkalounas on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen, taukoon ja usein myös terveelliseen ruokailuun. Itse syön useinmiten monipuolisen salaatti- ja keittolounaan, joka on ehdottomasti terveellisempi kuin keskimääräinen kotiruoka. Pointtini tässä siis, että on muitakin arvoja kuin raha ja sen säästäminen. Säästämistä kannattaakin tehdä sieltä mistä se on järkevintä tehdä ilman että tarvitse luopua itselle tärkeistä asioista. Työpaikkalounaasta en luovu! :)
Ja kuten sanottua, kirja oli varsin hyvä opus ja suosittelisin sitä erityisesti taloudellisista asioista vähemmän perillä oleville.
Odotan myös kiinnostuksella sinun kirjaasi! :)
Valitettavasti välillä jotkut meistä bloggaajista unohdamme ettei kaikki asiat ole aina itsestäänselvyyksiä ja siten korotamme itsemme ehkä liian korkealle jalustalle kuten tässä kirjassa on käynyt. Tämä ei tietystikään koske kaikkia kirjoittajia. Itse syyllistyn tähän samaan asiaan. Asioita tulee myös aina katsoa kokonaisuuksina eikä pelkästään yhdestä suppeasta näkökulmasta kuten työpaikkalounasesimerkissä ja siinä kuinka paljon siitä tulee takkiin rahallisesti, koska siitä on muitakin hyötyjä kuten jaksaminen.
VastaaPoista