Puola perstuntumalta

Tämän kirjoituksen tarkoitus on avata lukijoilleni hieman minkälainen talous Puola perstuntumallani katsottuna on. En ala tähän mitään tilastotietoa tunkea vaan tehtyyn arvioon ovat vaikuttaneet kolmen viikon lomareissuni heinäkuussa ja aikaisemmat kokemukseni maasta.

Ensimmäisenä infoa siitä minkälaisia ihmisiä maassa asuu, koska ilman heitä kyseessä on vaan kohtalaisen kokoinen maapläntti hieman Suomesta etelään. Puola on ollut aina enemmän tai vähemmän osa itä-Eurooppaa, vaikka monet heistä puhuvatkin maasta joka sijaitsee keski-Euroopassa. Maantieteellinen sijainti voi sitä ollakin, mutta ihmisten luonteenpiirteet eivät kyllä tähän viittaa. Vaikka joku saattaakin hieman nousta takajaloilleen tästä niin on sanottava puolalaisten olevan hyvin monissa asioissa samanlaisia kuin suomalaiset. Molemmat ovat hieman melankolisia, monesti viinaan meneviä ja kysyvät yleensä ulkomaalaisilta, että miksi te tulette tänne kun ei täällä ole yhtään mitään? Tämä viimeinen kysymys on hyvin suosittu myös suomalaisten sanomana. Tämä kysymys kuulostaa monelle ulkomaalaiselle ihan helvetin tyhmältä, koska omasta kotimaastaan pitäisi olla ylpeä. Olen samaa mieltä, mutta perinteinen vaatimattomuus on joidenkin mielestä niin hemmetin kaunista. Melankolisuuden ja itsensä vähättelyn lisäksi puolalaiset ovat omien kokemusteni mukaan ahkeria, mutta oma-aloitteisuus ja asioiden organisointi eivät missään nimessä kuulu heidän hyveisiinsä. Jos yrität heidän kanssaan saada hoidettua tai vaikka yrität lähteä jonnekin tiettyyn aikaan niin silloin alkavat hommat yleensä tökkiä. Puolalaiset tarvitsevat jonkun käskemään itseään, jotta saavat asioita tehtyä. Tämä selittyy varmasti aika lailla maan historialla ja kommunistisen vallan alla ei omaehtoisuus ollut mahdollista. Vielä kansalaiset eivät ole päässeet tästä auktoriteettien pelosta eteenpäin ja uskon siihen menevän vielä vuosikymmeniä. Pidän puolalaisia kuitenkin hyvin sympaattisina ja vieraanvaraisina, vaikka tietysti joitakin rasistejakin maasta löytyy. He ovat kuitenkin hyvin pieni vähemmistö, vaikka ulkomailla monet omaavatkin puolalaisista toisen kuvan.

Puolaa pidän itseasiassa hyvinkin turvallisena maana, vaikka mitä ilmeisimmin varkaita ja muita pikkuroistoja maassa on enemmänkin. Siellä ei siis toisin sanoen kannata omaisuuttaan jättää vartioimatta. En tosin ole joutunut ryöstön kohteeksi itse enkä ole kovin monen muunkaan kärsineen tästä vitsauksesta. Vaikka ihmiset juovatkin suhteellisen reippaasti alkoholia niin hyvin harvat ovat kuitenkaan samanlaisessa räkäkännissä julkisilla paikoilla kuin suomalaiset rapajuopot. Tämä johtuu varmaan osittain jo mainitsemastani auktoriteetin pelosta joka juopoilla kohdistuu siellä poliiseihin. Toinen syy on nollatoleranssi julkijuopotteluun ja sen seurauksena on ainakin paikallisille kovat sakot. Tästä huolimatta ihan jumalattoman tarkkoja määräyksiä tai sääntöjä ei asian suhteen ole ja esimerkiksi poikkeaminen terassilta viereiselle puistonpenkille juomaan omaa tuoppiaan ei aiheuta minkäänlaisia toimenpiteitä poliisin tai ravintolahenkilökunnan toimesta. Aika lailla monet muutkin asiat ovat vähemmän säänneltyjä ja siten ihmisystävällisempiä kuin Suomessa. Mitä tulee byrokratian määrään niin olettaisin sen olevan aika lailla yhtä hankala asia kuin täällä kotimaassakin. Tästä en kovin tarkasti tajunnut kysellä, joten vastuu siirtyy kuulijalle.

Jos nyt sitten mennään selkeisiin talousasioihin niin suurin osa maan infrasta on vuosikymmeniä monia länsimaita jäljessä mitä tulee elämän perusedellytyksiin kuten vedensaantiin, sähköihin, asuntojen kuntoon ja moniin muihin asioihin. Käytännössä puolalaisten ja meidän kannalta tämä tarkoittaa Euroopan Unionille yhtä helvetin suurta rahareikää, jotta tästä maasta saadaan länsimaiden tasoinen infraltaan. Jonkinlainen hyvä alku tästä on saatu, koska isojen kaupunkien välille on rakennettu moottoriteitä ja ne ovat juuri tehtyjä. Hyvin monessa paikassa näkyy EU:n rahoituksesta todisteina olevia kylttejä jotka kertovat Euroopan Unionin osallistuneen erilaisten hankkeiden rahoittamiseen. Itse näkisin suomalaisille yrityksille parhaat mahdollisuudet tuottoihin nimenomaan juuri tämän perusinfran rakentamisessa. Jonkin verran suomalaisyrityksiä toki näkyy maassa, mutta uskon tulevaisuudessa bisneksen kasvavan paljon siellä. Maaseudulle mentäessä kyllä huomaa nopeasti ettei infra ole aina ihan täysin länsimaiden tasoa, mutta siellä missä allekirjoittanut oli käymässä oli suhteellisen hyvät oltavat. Kyseessä oli kuitenkin remontoitu kämppä, joten vertauskohtia ei niin paljon ollut. Hyvin harvat nuoret kuitenkin omistavat asuntoansa, koska ne maksavat tällä hetkellä ainakin kaverieni kommenttien mukaan aivan liikaa. Parempikuntoisessa kimppakämpässä vuokra vaihtelee 100-150 Euroa huoneelta eli kolmion saisi vajaalla viidellä sadalla Eurolla vuokralle. Tämä saattaa kuulostaa kohtuulliselta, mutta on huomioitava ihmisten tulotaso joka on kaiketi palttiarallaa kolmasosa Suomesta. Saa korjata tämän mahdollisen virhekäsityksen.

Puolassa on hyvin vähän Citymarketin tai Prisman kokoisia ostoshelvettejä. Ruoka on verrattain kallista ainakin paikallisille mikä oli ainakin allekirjoittaneelle yllätys. Jos esimerkiksi vertaa Saksaan niin Puolassa mennään samoissa hinnoissa, vaikka maa on paljon köyhempi. En valitettavasti oikein löytänyt hirveän hyviä vertailukohtaisia lukuja, koska saksalaislatoja (Lidl) ei juurikaan ollut. Carrefour toimi paljon useammin ruoanostopaikkanani. Yhden kerran kävin tosin Lidlissä, mutta se oli Poznanissa enkä jaksanut ruveta hintoja hirveästi laittamaan ylös. Sen verran tein kuitenkin hajatelmia ettei saksalaiskaupasta saanut Puolassa superhalvalla ruokaa. Normaalikaupoissa ei onneksi tarjottu lihaa marinadipaskassa vakuumipakattuna vaan sitä sai ihan oikealta lihatiskiltä itse palansa valiten. Ruokaa eivät suurketjut ole onneksi täysin pilanneet, vaikka siinä saksalaisessa taisi tosin olla lihaa myynnissä nimenomaan vakuumipakattuna. Onneksi kuitenkin ilman valmismarinadia.

Vaatteiden hintoja en hirveästi katsellut, joten niistä on paha sanoa juuri mitään. Puolassa tuontitavarat tuntuivat olevan kalliita paikallisille, mutta sen tarkempaa hintatarkkailua en tehnyt. Se mikä häiritsee matkailijoita on kaikkien lehtien, telkkariohjelmien ja monien muiden kulttuuritilaisuuksien näyttäminen ja järjestäminen ainoastaan Puolaksi. Toisaalta sisämarkkinat ovat riittävän isot tälle ilmiölle eikä maa ole kovin kansainvälinen, joten tarvetta muiden kielien käyttöön ei ole samalla tavalla kuin täällä. Toisaalta jonkin verran kuulutetaan mm. rautatieasemilla lontoon murteella, joten matkustaminen kyllä onnistuu ilman paikallisen kielen osaamistakin. Puolalaisten kielitaito ei ole kehuttava, mutta hyvin monet nuoret puhuvat nykyään Englantiakin. Venäjä on ollut toinen pakollinen kieli, joten ainakin sillä pärjää maassa vanhempien ihmisten kanssa ja itse olen kommunikoinut jopa saksaksi keski-ikäisten kanssa.

Jos nyt vielä mainitsisin, että ihmisten palveluhenkisyys maassa vaihtelee huomattavasti. Entisen Neuvostoliiton vaikutusvallan aikana kasvaneet ja eläneet eivät ole tainneet juurikaan hymyillä tai palvella eivätkä he tee sitä vieläkään, kun taas nuoremmat ovat taas pirteämpiä ja avuliaampia. Kaiken kaikkiaan uskon Puolan talouden kasvavan ainakin niin pitkään kunnes EU:n avustukset alkavat selkeästi vähenemään. En usko Puolasta tulevan suuryrityksiä maailmalle kovin montaa seuraavien vuosikymmenien aikana, koska vieläkin hyvin monet nuoret muuttavat pois maasta parempien mahdollisuuksien luo ulkomaille kuten he ovat jo pidempään tehneet. Maan suurin mahdollisin virhe olisi nyt liittyä Euroon, mutta he eivät sitä virhettä taida ainakaan ihan heti tehdä.

Ehkä tämä riittää Puolasta, lisäinfoa saa kysymällä mikäli osaan vastata.

-TT