Ramirent-analyysi

Nyt on pitkästä aikaa vuorossa yritysanalyysi, sillä hyvin pitkään ollaan viime aikoina menty ilman tätä puolta blogissa. Ramirentin analysoiminen oli monissa määrin hankalaa osakkeen syklisyyden vuoksi.

Ramirent on konevuokraamisen yleistoimija jonka suurin yksittäinen asiakasryhmä on rakennusala. Tämän lisäksi asiakaskuntaan kuuluu asennusliikkeitä, telakoita, teollisuuslaitoksia, kunnan ja valtion viranomaisia sekä yksittäisiä kotitalouksia. Vuokrattavien laitteidensa lisäksi konserni tarjoaa myös näihin liittyviä suunnittelu-, asennus-, kuljetus- ja neuvontapalveluja

Liikevaihdon kehitys vuodesta 2002 lähtien. (Milj. €)

2002, 102

2003, 172

2004, 316

2005, 389

2006, 497

2007, 634

2008, 703

2009, 502

2010, 531

2011, 650

Liikevaihdon keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut vuodesta 2002 lähtien noin 20.4% prosenttia mikä on ollut uskomattoman nopeaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä ettei enää nykypäivänä ole mahdollista olettaa kehityksen jatkuvan samalla tavalla mietti sitä sitten millä tahansa matematiikalla. Mainittakoon vielä sen verran, että liikevaihdon kasvu vuoden 2012 kolmella ensimmäisellä kvartaalilla on ollut hieman vajaa 12.3% mitä pidän kyllä aivan liian nopeana kehityksenä edes keskipitkällä aikavälillä. Oma arvioni on jotain 4-8%:n välillä.

Konsernin liiketoiminta jakautui maantieteellisesti vuonna 2011 (2010) seuraavalla tavalla:

Ruotsi 27.8% (26,8%)

Suomi 23.6% (25.3%)

Norja 22.2% (21.1%)

Europe Central 11.3% (12.3%)

Europe East 8,5% (7.9%)

Tanska 6.7% (6.6%)

Kaiken kaikkiaan on huomattava ettei parin viime vuoden aikana ole oikeastaan suurempia muutoksia tapahtunut. Pitemmällä aikavälillä erityisesti itä-Euroopan osuuden arvioisin nousevan eniten. Sitä milloin itä-Eurooppa muuttuu merkittäväksi yrityksen kannalta en osaa tarkemmin sanoa. Ramirenthan perusti yhteisyrityksen kilpailijansa Cramon kanssa Venäjän ja Ukrainan markkinoille vähän aikaa sitten.

Osakekohtaisen tuloksen kehitys:

2002, 0.17€

2003, 0.18€

2004, 0.15€

2005, 0.34€

2006, 0.73€

2007, 1.02€

2008, 0.31€

2009, 0.04€

2010, 0.13€

2011, 0.41€

AVG, 0.35€

En välttämättä huomioisi supersyklin huipulla saatua tulosta mukaan ollenkaan tuohon keskiarvoon, joten ilman sitä keskiarvo on 0.27€. Tuohon supersyklin huipulla tehtyyn osakekohtaiseen tulokseen on vielä pitkä matka, joten rohkenen epäillä ettei sitä saavuteta ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen. Yrityksen osakekohtaisen tuloksen keskimääräinen kasvu on ollut 9.2%, joten kasvuun on panostettu selkeästi enemmän kuin tuloksen tekemiseen. Tätä en välttämättä pidä kestävänä kehityksenä, joten odotettavissa on mahdollisesti yritystoiminnan tehostamista, jotta kasvu saataisiin tasapainoon tuloksenteon kanssa.

Osinkohistoria:

2002, 0.06€

2003, 0.03€

2004, 0.06€

2005, 0.15€

2006, 0.30€

2007, 0.50€

2008, 0.00€

2009, 0.10€

2010, 0.25€

2011, 0.28€

AVG, 0.17€

Vuosittainen osingonkasvu on ollut Ramirentilla 16.7% mikä on ollut selkeästi suurempi kuin tuloksen. En tiedä voiko tätä erotusta enää pitää kestävällä tasolla, vaikka omavaraisuusaste on viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman noussutkin noin kolmestakymmenestä prosentista noin neljäänkymmeneen. Tällä hetkellä en juurikaan näe osingonmaksussa kasvuvaraa, joten saa nähdä mihin suuntaan kehitys tapahtuu lähivuosina.

Lyhyt SWOT-analyysi Ramirentista

Strengths:

Yksi yrityksen vahvuuksista on se, että sen liikevaihto tulee aika tasaisesti eri maista, jos vertaa esimerkiksi lähimpään kilpailijaan Cramoon jonka liikevaihdosta yli 40% tulee Ruotsista. Myös eri valuutta-alueille hajaantunut liikevaihto pitää huomioida vahvuutena, sillä valuuttakurssimuutokset voivat olla suuria lähivuosina. Myös oman pääoman tuotto on ainakin viime vuodet ollut korkeampi kuin Cramolla. Rahoitusasema on myös selkeästi vahvempi kuin pahimmalla kilpailijallaan, joten siinä mielessä yrityksellä menee ihan hyvin. Vahvuutena pidän myös sitä, että hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä hyvin monilla on ollut pitkä historia yrityksessä mikä osoittaa pitkäjänteistä suhtautumista liiketoiminnan kehittämisessä.

Weaknesses:

Pidän heikkoutena sitä ettei yrityksen sisäpiiristä löydy yhtään suurta kasvollista omistajaa jolla olisi hyvin merkittävä omistusosuus yrityksestä. Riippuvaisuus pohjoismaiden talouskehityksestä on heikkous, mutta tätä varten yritys panostaakin muihin markkinoihin.

Opportunities:

Mahdollisuudet yrityskauppoihin ovat suhteellisen hyvät, sillä monet eri markkinat ovat vielä sen verran sirpaloituneita ettei niiden tekeminen ole kovin vaikeata Ramirentin ollessa selvästi suurempi kuin monet ostokohteet. Venäjän ja muun itä-Euroopan markkinoilla näkisin parhaimmat mahdollisuudet liikevaihdon ja tuloksen kasvattamiseen.

Threats:

Suurimpana uhkana pidän markkinoiden sulamista Suomessa ja Ruotsissa, sillä nämä maat muodostavat yli puolet liikevaihdosta. Käytännössä tämä markkinoiden sulaminen voisi tapahtua molemman maan vientiyritysten hyytyessä mikä taas ainakin Ruotsin kohdalla tarkoittaisi maailmantalouden menemistä persiilleen. Jonkinlaisena uhkana piensijoittajille voidaan myös pitää yrityksen päätymistä suurimman omistajan ruotsalaisen Nordstjernanin hallintaan, sillä kun on jo vajaa 30% yhtiöstä. Tämäkin tilanne tosin vaatisi jyrkkää kurssilaskua mikä ei ole kovin todennäköistä.

Johtoporras:

Täytyy kyllä sanoa, että ainakin allekirjoittaneelle yrityksen johtoporras on aikamoinen mysteeri mikä ei yhtään helpota suhtautumista yrityksen mahdollisuuksiin pärjätä jatkossakin. Kuitenkin heistä hyvin suuri osa on osallistunut yrityksen pitkäjänteiseen kehittämiseen mikä on tietysti selkeä plussa. Muuta tässä ei sitten oikein voi sanoakaan, joten täytynee ottaa lisää selvää. Tämä on myös niin selvä puute analyysissa, että mikäli jollakin on parempaa tietoa niin kertokaa ihmeessä.

Ramirent VS Cramo 1-9/12

Markkina-arvo 760 Milj VS 391 Milj

Liikevaihto 520 Milj VS 504 Milj

Liiketulos/EBIT 64,8Milj VS 47.1 Milj

Rahavirta 37.3Milj VS 24.5 Milj

Nettovelka 256 Milj VS 387 Milj

ROE 18.6% VS 7.0%

Omavaraisuus 41.9% VS 45.8%

Näiden kilpailijoiden tunnusluvuista voi päätellä aika pitkälti syyn siihen miksi Ramirent on huolimatta suunnilleen yhtä suuresta liikevaihdosta selkeästi arvokkaampi yritys. Ramirentilla on noin 50% suurempi rahavirta ja selkeästi pienempi nettovelka. En ole kuitenkaan hirveän varma siitä onko puolet suurempi markkina-arvo Cramoon verrattuna kuitenkaan aivan täysin perusteltua. Aika tietysti näyttää mihin suuntaan yritykset ovat menossa.

Loppusanat:

Rakennuskoneiden vuokrausyrityksiä on kaksi Helsingin pörssissä ja lähtökohtaisesti pidän Ramirentia parempana vaihtoehtona lähinnä pienemmän velkamääränsä ja oman pääoman tuottonsa vuoksi. Kuitenkin on huomioitava, että Cramo on liikevaihdoltaan aika tarkkaan yhtä suuri kuin Ramirent ja markkina-arvoltaan kuitenkin puolet pienempi. Tällä hetkellä en sijoittaisi kumpaankaan, mutta pidän Cramoa hieman halvempana, jos vertaa suorituskykyyn ja rahoitusasemaan. Käytännössä Ramirentin pitäisi siis menettää markkina-arvostaan enemmän kuin Cramon, jotta siihen olisi perusteltua sijoittaa mikäli tälle alalle rahojaan laittaisi. Oma arvioni osakkeen oikeasta arvosta on viisi Euroa, joten nykyisen pörssikurssin pitäisi laskea noin 30% siihen nähden. Turvamarginaalin laittaisin 20%:n, joten osakkeen pörssikurssin tippuessa hieman yli neljään Euroon voisi aloittaa yritykseen sijoittamisen. Tämä on tietysti hyvin konservatiivinen arvio, jos vertaa pörssikurssiin joka vaatisi noin 40%:n laskun, jotta siihen voisi sijoittaa.

Hyvää viikon jatkoa!

- TT

vapaus epäonnistua

Tämä Timo Soinin kommentti "freedom to fail" siitä, että epäonnistuminen on sallittua ei kuvaa pelkästään pankkien mahdollisia konkursseja vaan se tuli meidän jokaisen ottaa ohjenuoraksemme jokapäiväisessä elämässämme, sillä me kaikki epäonnistumme hyvin usein eikä niistä mokista kannata kuitenkaan tehdä suurta johtopäätöstä epäonnistumisesta ja alkaa ruveta pelkäämään virheitä vaan pikemminkin kannattaisi miettiä mitä mokasta voi oppia.

Valitettavasti virheiden välttäminen alkaa meillä Suomessa jo hyvin aikaisin, sillä aika monesti pieniä lapsiakin varjellaan kaikenlaisilta pieniltä kommelluksilta mitkä monesti johtuvat uteliaisuudesta. Tämä virheiden välttely on myös hyvin nähtävissä koulutuksessa jo ihan nuoremmasta iästä lähtien, sillä virheistä rokotetaan ja muistutetaan kohtuuttomasti ja kollektiivisesti joko vanhempien tai muiden lasten taholta. Tämän jatkumon seurauksena ihmiset eivät monesti sitten uskalla ottaa pieniäkään riskejä mikä johtaa siihen ettei uskalleta tehdä yhtään mitään. Tämä taas johtaa täydelliseen päätöksentekokyvyn halvaantumiseen, vaikka tiedetään ettei ilman minkäänlaisia muutoksia päästä minnekään. Tämä on valitettavasti meille nyt käytännössä jokapäiväistä kauraa, sillä mitään tarpeellisia ja radikaaleja päätöksiä ei ole tulossa vaan kilpailukyky rapautuu ja ihmiset jäävät työttömiksi yksityisellä sektorilla koko ajan kiihtyvällä vauhdilla.

Vaikka olenkin sitä mieltä että vähemmän on enemmän niin ihmiset voisivat suojautua tältä kaikelta paskalta joka on tulossa ilman heittäytymistä yhden kortin varaan, sillä kun se homma menee vituiksi niin siinä on sitten ihmettelemistä. Tämä yhden kortin varaan heittäytyminen ei tarkoita pelkästään yhtä työpaikkaa vaan sitä pitää ajatella hieman laajemmin. Olisi hyvin olennaista järjestellä oma elämänsä sellaiseksi, jotta olisi kykyä reagoida joustavammin muuttuvaan maailmaan, jossa mikään ei enää ole itsestään selvää. Tämä tarkoittaa sitä ettei kannata luottaa siihen ettei mitään sellaista tule tapahtumaan johon ei ole varaa. Esimerkiksi kyse on työpaikan menettämisestä juuri sellaisella alalla, josta on hyvin vaikea siirtyä enää muihin hommiin. Tähän voi varautua kouluttamalla itseään osaajaksi myös joihinkin muihin hommiin. Tämä on täysin mahdollista, mutta se tietysti vaatii jonkin verran duunia. Tämä on myös mahdollista sen vuoksi ettei meillä kenelläkään ole vain yhdenlaista lahjakkuutta vaan todennäköisemmin monia.

Valtioidenkin kilpailukyvyn kanssa kannattaa muistaa ettei yhteen vientisektoriin panostaminen tuota pidemmällä aikavälillä tuloja ulkomailta ja munien laittaminen samaan koriin on suuri virhe. Mikäli taas vientiponnisteluja on pistetty useammalla teollisuuenalalle voidaan siis yhdessä epäonnistua vaikka täydellisesti eikä silti ole luvassa mitään kauheaa katastrofia. Tästä esimerkkinä voidaan käyttää rakasta kotimaatamme Suomea jonka teollisuus on pystynyt uudistumaan niin paperiteollisuuden kuin IT-yritysten romahtamisen jälkeen ja nykyään pystymme kilpailemaan suhteellisen hyvin monilla muillakin teollisuuden aloilla. Kilpailukykymme kehitys on menossa väärään suuntaan ja tämä virhe taas johtuu siitä, että kaikki munat on laitettu yhteen koriin joka on heitetty betonipainon kanssa veteen eli maailmantalouden kasvuun luottavat poliitikkomme eivät todellakaan osaa varautua siihen ettei tätä kasvua ole oikeastaan tulossa hyvin pitkään aikaan mikä tulee viemään maamme konkurssiin vielä tämän vuosikymmenen aika ilman radikaaleja muutoksia. Tämä konkurssi johtuu julkisen sektorin rahoittamisesta velkarahalla joka voisi vielä toimiakin mikäli talouskasvua olisi luvassa, mutta kun sitä ei tule niin varsinkin julkisen sektorin työntekijät ja tulonsiirroista riippuvaiset tulevat eniten kärsimään ja ne jotka ovat ottaneet liian suuret lainat. Heillä ei nimittäin ole monilla mahdollisuutta epäonnistua työpaikkojen pitämisessä, sillä siitä saattaa uhata henkilökohtainen konkurssi.

Minulla olisi teille yksi pieni pyyntö: Miettikää hetki itseksenne onko jokin elämänne iso asia jäänyt tekemättä vain epäonnistumisen pelon vuoksi? Mikäli on niin miettikää olisiko sitä kuitenkin vielä varaa kokeilla, sillä epäonnistumisestakin yleensä aina oppii jotain. Flunssa painaa päälle ja laivareissu odottaa, joten jäi vähän lyhyeksi tämä pohdinta. Viikonloppuna julkaisen mitä todennäköisimmin TT:n listan ja vertaan sitä Balancen listaan, kun vuosi on mennyt vertailun aloittamisesta. Palataan asiaan.

-TT

10 mielenkiintoisinta Helsingin pörssin yritystä

Elikkäs tällä kertaa esitän mielestäni kymmenen kiinnostavinta mahdollista sijoituskohdetta Helsingin pörssistä. Lukuun ottamatta kolmea ensimmäistä ne eivät ole missään järjestyksessä vaan ne on kirjoitettu lähinnä sen mukaan mitkä tulivat ensimmäisinä mieleen. Huomauttaisin sen verran ettei kyseisellä järjestyksellä ole mitään tekemistä juuri nykyisten pörssikurssien kanssa vaan lähinnä näen ne mielenkiintoisimpina erinäköisistä syistä joista mainitsen jokaisen kohdalla erikseen. Kaikki näistä yrityksistä ovat kuitenkin laadukkaita, joten se on varmasti mielestäni tärkein kriteeri tälle listalle valituista. En seuraa juurikaan muiden pörssien yksittäisiä yrityksiä, joten siksi nämä kaikki ovat kotipörssistämme. Tämä taas johtuu siitä, että pidän suhteellisena etuna kotipörssiin sijoittamista allekirjoittaneelle verrattuna moniin ulkomaisiin pörssipelureihin enkä näe tarvetta sijoittaa ulkomaille johtuen niistä pienistä rahoista joita allekirjoittanut sijoittaa.

Nokian Renkaat

Venäjä, Venäjä, Venäjä. Tämä erään ministerimme kuuluisa lausahdus on suurin yksittäinen syy yrityksen laadun lisäksi jonka takia kannattaa laittaa rahansa juuri Nokian Renkaisiin. Venäjällä on kasvupotentiaali vieläkin huima ja tällä hetkellä NR:n suhteellinen etu tuottaa huipputulosta rengasmarkkinoilla varsinkin juuri Venäjällä, jossa huipputuottavat tehtaat painavat tai ainakin painoivat kolmea vuoroa ennen uusien rengaslinjojen avaamista.

Kone

Kaupungistumisen megatrendi tekee Koneesta yrityksen laadun lisäksi erittäin mielenkiintoisen sijoituskohteen. Kaikista yrityksistä juuri Konetta on vaikein saada sopivaan hintaan, joten siihen sijoittamista saattaa joutua odottamaan vuosia pahimmillaan. Kone on myös länsimaisista hissifirmoista se joka pärjää parhaiten Aasiassa ja sieltä tulee suurin kasvu yritykselle.

Sampo

Sampon vahvuus on johtoryhmä, jossa Stadigh ja ”Nalle” Wahlroos loistavat. Kaikista parasta yrityksessä on kuitenkin toimiala, sillä vakuutusten perusmatematiikka on sellainen, että ainoastaan typerykset voivat tehdä vakuutusyhtiöstä tappiollisen pidemmällä tähtäimellä. Vakuutusyhtiöt kun ovat parhaiten perillä juuri todennäköisyyksistä mitä tulee vahinkoihin ja tarvittaessa niillä on varaa nostaa hintojaan mikäli ne menevät tappiolle. Toinen asia mikä kiinnostaa on Nordea-omistus ja seuraavat suuret liikkeet sen suhteen. Nordea puuttuu tältä listala juuri tuon Sampon omistuksen takia, sillä en näe mitään järkeä omistaa sitä suoraan.

Fortum

Fortum on kiinnostava pohjoismaiden pysyvän kilpailuedun vuoksi. Tämä johtuu vesi- ja ydinvoimaomistuksista. Myös Venäjän markkinoiden kehitys kiinnostaa, vaikka suurta vaikutusta ei vielä yrityksen tulokseen niillä olekaan. Fortumia pidän myös turvallisena paikkana rahoille mikäli tulee todellisia ongelmia rahamarkkinoille.

Outotec

Yhä suuremmissa määrin metalliesiintymien hyväksikäyttäminen tulee haasteellisemmaksi ja Outotecin isommat ratkaisut tuottavat lisäarvoa asiakkaille varsin tehokkaasti. Outotec kiinnostaa myös kaivosteollisuuden megatrendin vuoksi. En tosin ole varma kuinka kauan se vielä avittaa yritystä eteenpäin.

Vacon

Vaconin taajuusmuuttajat säästävät energiaa mikä tulee myös koko ajan tärkeämmäksi maapallon resurssien vähenemisen vuoksi. Käytännössä aika harvat maapallomme sähkömoottorit ovat vielä kytkettyinä taajuusmuuttajiin, joten koko markkinoiden kasvu tulee jatkumaan vielä pitkään. Vacon kiinnostaa myös osittain siksi, että eräs kaverini jonka omaisuus mahtuu reppuun oli Kiinassa töissä yrityksessä. Olen myös osittain ”alan” miehiä, joten aika monet muutkin tuttuni puuhailevat samojen juttujen parissa mikä tietysti kiinnostaa.

Okmetic

Tämä piikiekkojen tuottaja antoi juuri tänään negatiivisen tulosvaroituksen. Kuitenkin on huomioitava ettei tämä yritys edelleenkään ole lähelläkään tappioiden tekemistä, joten suurempaa huolta ei omistajilla vielä ole. Kolmenkymmenen miljoonan investoinnit uuteen tehtaaseen ovat aikataulussa ja edelleen etenemässä, joten kannattaa katsoa eteenpäin. Yrityksen pitkän aikavälin painopistealue anturikiekot ovat edelleen hyvässä vauhdissa ja yritys kasvaa tällä osa-alueella nopeammin kuin markkinat. Anturikiekkojen käyttö on vasta alkutaipaleella, joten näiden kysyntä tulee mitä ilmeisimmin kasvamaan vielä pidemmän aikaa mikä sataa suoraan Okmeticin laariin.

PKC Group

Puolen miljardin voitollisen liikevaihdon ostaminen noin 125 miljoonalla Eurolla on ollut mielestäni varsin onnistunut kauppa mikä lisää mielenkiintoa yritykseen. Tämä kauppa on myös parantanut yrityksen tulosta selkeästi. Tämä räätälöityjä johdinratkaisuja tuottava yritys on hyvässä vauhdissa, joten suurempaa hätää ei yrityksen velkaantumisesta yrityskaupasta johtuen tällä hetkellä ole. Pitkät toimitussopimukset myös takaavat asiakkaat suhteellien pitkällä aikavälillä.

Konecranes

Konecranesia pidän hyvin johdettuna yrityksenä joka omalla alallaan on varmasti yksi maailman parhaimmista. Lundmarkin muuttaminen singaporeen ainakin vuodeksi on myös mielenkiintoinen juttu. Aasian kasvu tukee myös tätä yritystä. Myös yrityksen työntekijöiden palkitseminen omilla osakkeilla on mielenkiintoinen tapa motivoida työntekijöitä. Ennustan tämän tavan palkita parantavan tehokkuutta yrityksessä.

Wärtsilä

Wärtsilä on viimeisin yritys tällä listalla ja ensimmäiset yhdeksän olivatkin helppoja löytää, mutta kymmenes nyt olisi voinut olla joku muukin. Wärtsilä on hyvä esimerkki yrityksestä joka nostaa energiatehokkuutta omilla ratkaisuillaan oli sitten kyse laivan moottoreista tai voimaloista. Näen yrityksen tällä hetkellä kuitenkin kalliina, joten suosittele siihenkään sijoittamista.

Muita mielenkiintoisia Helsingin pörssin yrityksiä joita tulee ensimmäisenä mieleen ovat YIT, Metso ja Affecto jotka voisivat olla myös Wärtsilän tilalla tuolla kymmenen listalla. Muitakin yrityksiä seuraan kuten TT:n listasta voi katsoa, mutta nämä ovat tällä hetkellä mielenkiintoisimmat. Ja sitten vielä yleinen huomautus ettei tämä sisällä ostosuosituksia vaan on ainoastaan allekirjoittaneen mielipide. Mikäli haluatte niin voitte listata omat mielenkiinnon kohteenne kommentteihin niin yritän sitten antaa jonkinlaisen mielipiteen niistä mikäli ne ovat kotipörssistämme. Ulkomaisista yrityksistä en tunne kuin lähinnä suuryrityksiä.