Vähemmän on Enemmän kirja 23/xx

4.4 Työ

Työ voi olla siunauksesi tai painajaisesi. Älä vaihda työtäsi mikäli sinusta tuntuu joka aamu hienolta päästä töihin. Keskity nauttimaan siitä. Rakkautesi työhön voi tuottaa sinulle ongelmia mikäli et lepää riittävästi. Tämän luvun neuvoilla voit saada hienostakin työstä enemmän, vähemmässä ajassa. Mikäli työsi tuntuu lähinnä velvollisuudelta, tulee sinun harkita siitä irtautumista tai työajan merkittävää vähentämistä. Et voi suoraan heittäytyä tyhjän päälle. Etsi ensin miellyttävämpi sivutyö, jota teet pienen määrän viikossa ja kokeile olisiko siitä päätyöksesi.

 

4.4.1 Suhteellinen hyöty tärkeämpi kuin absoluuttinen

Tässä tapauksessa kyse on työhön käytettävän ja siitä saatavan hyödyn suhde. Yleisimmin hyötyä mitataan rahassa. Huomioi muitakin asioita, kuten mielekkyyttä. Sitä on vaikea mitata, koska se on yksilöllistä. Keräät suurimman hyödyn työllistämällä itsesi. Muille työtä tehdessä suurin osa ajastasi menee tuottamalla suurin hyöty jollekin väliportaalle tai yrityksen omistajille. Suhteellinen hyöty vähenee Suomessa verottajan ottaessa suuremman osan palkasta, kun lisäät työaikaasi. Sinun on tuotettava enemmän kuin työnantajasi maksaa palkkaa ja työllistämisen sivukuluja. Mikäli näin ei ole, on sinun vakuutettava ainakin työnantajasi panoksestasi.
Pieni osa työntekijöistä tuottaa suurimman hyödyn. Kehitä itsesi korvaamattomaksi mikäli haluat säilyttää työpaikkasi epävarmassa taloustilanteessa. Sinun on ehkä vaikeaa sisäistää asia. Se voi kostautua työpaikkasi menettämisenä. Työnantajat voivat myös valita väärin lähtevät työntekijat. Älä tuudittaudu omaan korvaamattomuuteesi. Erinomaisuutesi voi olla muille käsite, jota he eivät tunnista.

Yksi tapa parantaa suhteellista hyötyä on työhön käytetyn ajan lyhentäminen etätöillä. Ne parantavat suhteellista tuloasi kahdella mekanismilla. Ensimmäinen on työmatkaan käytetyn ajan väheneminen. Toinen on mahdollisuus tehokkuuden kasvattamiseen. Mitä kauemmin työmatkasi kestää ja mitä enemmän se maksaa sitä enemmän suhteellinen tulosi nousee. Usein matkakulut eivät vaikuta paljoa, koska voit vähentää niitä verotuksessa. Työnantaja korvaa harvoin työmatkaan hukkaamasi ajan, joten sen väheneminen on olennainen osa etätöiden hyödyistä. Työmatkoihin käytetyn ajan vähenemisestä kerrotaan lisää rahasta kertovassa luvussa. 
 
Työsi ollessa riippuvainen paikasta, et voi tehdä etätöitä. Etätöiden lisääminen on hyvä mahdollisuus tietotyöläiselle. He voivat usein hoitaa työnsä saapumatta työpaikalle. Jotkin työnantajat hyödyntävät tätä mahdollisuutta, mutta Suomessa se on vielä aika vähäistä. Etätyöt ovat usein neuvottelukysymys. Niistä sopiminen voi vaatia koeaikaa. Käytä koeaika tehokkaasti, koska työantajat eivät ehkä usko sen hyötyihin. Harjoittele etätöiden tekemistä monta kertaa ennen koeaikaa, jotta pystyt tuottamaan hyviä tuloksia. Muista lisäksi sanoa pomollesi, että hän voi lopettaa koeajan milloin tahansa mikäli hän niin haluaa. Pomollesi ei juuri jää syitä kieltäytyä koeajasta. 
 
Älä jätä sijaa epäonnistumiselle, koska voit joutua odottamaan pitkään toista koeaikaa. Olet paremmassa neuvotteluasemassa hyvin tulosten jälkeen, kun alat keskustella etätöiden jatkosta. Suorita etätyösi ilman häiriöitä. Hoida tarpeelliset asiat tehokkaasti. Työnantajasi pitää hyötyä etätöistä normaalityötäsi enemmän. Laskutoimitukset etätöiden hyödyistä löytyvät rahasta kertovasta luvusta.
 
Etätöiden hyödyt työtehossa näkyvät parhaiten mahdollisuutena keskittyä tärkeimpiin tehtäviin ilman keskeytyksiä. Ne voivat tuottaa tarkkuutta vaativissa työtehtävissä pakollisen uudelleenkeskittymisen joka voi kestää peräti 45 minuuttia. Tämä johtuu aivojesi uudelleenohjelmoinnista joka ei tapahdu heti. Kesto riippuu työtehtävien vaativuudesta ja keskeytyksen laadusta. Etsi paikka, jossa keskeytyksiä ei tule. Suurimmalle osalle oma koti ei sovi.

Keskity etätöissä tärkeimpien tehtävien tekoon. Turhat keskeytykset voivat viedä joidenkin tutkimusten mukaan jopa neljänneksen työpäivästä. Keskeytysten eliminointi voi vähentää jopa kaksi tuntia työpäivästäsi. Sinun tulee itse löytää paikka, jossa keskeytyksiä ei tule. Tämä ei suurimmalle osalle ihmisistä ole oma koti, koska siellä on häiriötekijöitä, jotka ovat itseaiheutettuja.
Toinen mekanismi, joka parantaa etätöiden teon tehokkuutta on mahdollisuus valita työtehtävänsä, tehden ne parhaana mahdollisena ajankohtana. Voit karsia turhat työt pois päättäessäsi itse. Vältyt etätöissä helpommin turhilta kokouksilta. Etätöitä tehdessä sinun ei tarvitse keskittyä muiden tarjoamiin vähemmän hyödyllisiin työtehtäviin, kun olet tehokkaimmillasi. Tämä pätee erityisesti muilta käskyjä saaviin.

Kolmas mekanismi on se, että voit valita itse kuinka ja missä teet työsi. Monilla työpaikoilla on vakiintuneita tapoja, joita on käytetty iät ja ajat, vaikka ne ovat tehottomia. Kaikki työtavat eivät sovi kaikille. Pääset etätöissä valitsemaan itse työtapasi. Se missä teet työsi ei ole samantekevää. Sinullakin on oma paikaksi, jossa työsi sujuu parhaiten. Kokeile monia paikkoja ja tee omat johtopäätöksesi.

Etätöiden suurin haitta voi olla suurempi vastuu. Se ei ehkä sovi sinulle. Etätöiden teko vaatii enemmän. Kaikkia ei ole luotu ottamaan vastuuta työskentelystään pitkiä ajanjaksoja. Lisäksi etätyö voi vähentää ulkoisista tekijöistä saatuja vaikutteita, jotka ovat hyödyllisiä luovilla aloilla. Toisaalta etätyön lisäämä vapaa-aika parantaa mahdollisuuksia hakea vaikutuksia muualta.
Yrittäjälle suhteellinen hyöty on eri asia, koska hän maksaa voitoistaan suhteellisesti yhtä paljon voittojen lisääntyessä. Yrittäjä joutuu myös huomioimaan työntekijöistä tulevat kustannukset. Jokaisen tulee luoda enemmän tuottoja, kuin mitä hän kuluttaa yrityksen resursseja. Suomessa rahasumma on noin kaksinkertainen palkkaan verrattuna. Palkkaamisen kynnys on suurempi kuin monissa muissa maissa.

Vaikka suurimman osan työntekijöistä pitäisi tuottaa lisäarvoa kustannuksiinsa nähden niin asia ei ole näin. Pieni osa työntekijöistä tuottaa suurimman lisäarvon. Pidä huoli siitä, että työnantajasi tietää tuottamasi lisäarvon. Älä odota mainetta ja kunniaa. Pidä huoli siitä, että muut näkevät arvosi. Yrittäjänä joudut myös miettimään tuovatko asiakkaat enemmän tuottoja kuin mitä he tuhlaavat resurssejasi. Vähemmän on enemmän periaatteen mukaan pieni osa asiakkaista tuottaa suurimmat voitot ja tappiot. Tämä pätee myös yksittäisiin tuotteisiin ja palveluihin. Esimerkiksi Applen Iphonet tuottavat yli puolet liikevaihdosta ja vielä suuremman osan voitoista.

Työ ja ROI

Työtä voi ajatella osaamisensa ja aikansa vuokraamisena työnantajalle. Keskimäärin voidaan ajatella siten, että mitä enemmän osaa ja tekee töitä niin sitä enemmän siitä maksetaan. Nämä kun lasketaan yhteen niin saadaan sitten summa mikä tulee tästä itsensä vuokraamisesta. Kyseessä on silloin absoluuttinen tuotto jota monet haluavat. Itse olen kuitenkin suhteellisen tuoton maksimoinnin kannalla mikä silloin tarkoittaa käytännössä tuntipalkkaa. Tämä ei tietystikään tarkoita hyvin eksaktia suhteellista hyötyä, koska monesti työnteossa on myös muita etuja kuin raha ja niiden laskeminen on hyvin vaikeaa. Yksinkertaistamisen vuoksi en kuitenkaan tässä kirjoituksessa tule näitä käsittelemään.

Teoriassa maksimaalinen suhteellinen tuotto ROI perustuu omaan osaamiseen ja sen arvoon työnmaksajalle. Tämä ei kuitenkaan pidä täydellisesti paikkaansa vaan se perustuu monesti tuotokseen jonka maksaja luulee saavansa. Sen tarkemmin asiaan menemättä on hyvä muistaa ettei työnantajan kannata maksaa mitään niille jotka eivät tuota kustannuksiaan enemmän. Tämä summa on vähintään kaksinkertainen verrattuna maksettuihin palkkoihin. Todellisuudessa paljon suurempi. Otetaan esimerkiksi, vaikka joku ns. asiantuntija-statuksella toimiva jolle maksetaan 30€:n tuntipalkkaa. Mikäli tätä osaamista vuokrataan jollekin muulle niin siitä pyydetään vähintään 100€:a. Mikäli satut kuulumaan tähän ryhmään niin on järkevää harkita vakavasti sen miettimistä kuinka saada tuo yli 100€:a omalle tilille. Periaatteessa kaikkien näiden kannattaisi perustaa oma firma. Kuitenkin faktaa on se, että suurin osa työntekijöistä maksaa enemmän kuin mitä he taloon tuovat ja harvemmat tekevät talolle paljon enemmän rahaa kuin mitä muut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita suuripalkkaisten johtajien tulojen puolustelua vaan on heti huomattava, että monet heistä ovat itseasiassa vain hyvin neuvottelevia tunareita joiden pitäisi maksaa saadakseen työskennellä yrityksessä. Joku hitsari-Reiska voi yhtä hyvin tehdä monikymmenkertaiset rahat työnantajalleen eikä tajua pyytää kunnon palkkaa.

Työnantajan hyväksikäytön lisäksi monien työntekijöiden ROI:ta vähentää hyvin tehokkaasti verokarhu ja sitä ei missään nimessä voi unohtaa laskuista. Seuraavat Eurosummat kertovat paljonko tietystä kuukausipalkasta jää tekijälle käteen, kun oletetaan hänen olevan Helsingissä asuva ei-kirkollisverovelvollinen ja veroihin luetaan mukaan vielä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut:

1000€/kk 902.50€/kk (veroja 9.75%)

2000€/kk 1595€/kk (veroja 20.25%)

3000€/kk 2182.5€ (veroja 27.25%)

4000€/kk 2730€/kk (veroja 31.75%)

5000€/kk 3262.5€/kk (veroja 34.75%)

6000€/kk 3795€/kk (veroja 36.75%)

7000€/kk 4252.5€/kk (veroja 39.25%)

8000€/kk 4700€/kk (veroja 41.25%)

9000€/kk 5152.5€/kk (veroja 42.75%)

10000€/kk 5625€/kk (veroja 43.75%)

Verohallinnon laskuri antoi aikaisemmin mainitut tulokset ja olin ennen tätä kuvitellut progression olevan suurempi kuin todellisuudessa. Mielenkiintoista huomata tällainen seikka, koska se hieman sekoittaa konseptia josta ajattelin kirjoittaa, mutta ei voi mitään kun matematiikka kertoo totuuden paremmin kuin perstuntuma. Verottaja ei mielestäni ota kovin paljoa lisää siltä joka tienaa 10000/kk verrattuna puolet pienempään tienestiin, joten keskituloiset kustantavat tämän verohelvetin tavalla tai toisella. Hyvin pienituloinen on itseasiassa hyvin edullisessa asemassa muihin verrattuna. Otetaanpa sitten muutama laskutoimitus verojen vaikutuksesta siten, että oletetaan kuukaudessa olevan keskimäärin 20 työpäivää ja jokaisena tehdään töitä 8h ja matkaan menee 1h/päivä. Tällöin saadaan 180h/kk. Otetaan tästä muutama esimerkki ROI:sta eli suhteellisesta tulosta:

2000€/kk 8.86€/h

4000€/kk 15.17€/h

6000€/kk 21.08€/h

10000€/kk 31.25€/h

Näistä tuloksista näkee hyvin, että mikäli suhteellisen pienituloinen (2000€/kk) tuplaa, triplaa tai viisinkertaistaa palkkansa (kaksi viimeistä eivät todennäköisiä) niin ROI nousee 71%, 138%, tai 253%:ia.

Työpaikkansa vieressä asuvat säästävät ajassa 12.5% mikä tarkoittaa siis myös ROI:n nousua samalla prosentilla. Toisin sanoen omiin tuloihin nähden voi maksaa asumisestaan tuon verran enemmän ja silti ROI pysyy samana teoriassa. Tämä ei kuitenkaan pidä suoraan paikkaansa, koska silloin todennäköisesti maksaa työmatkastaan myös vähemmän. Tämän vaikutus vaihtelee kuitenkin ja sen laskeminen jää johonkin toiseen hetkeen. Tällä hetkellä emme ole vielä saaneet kovin suuria eroa suhteellisiin tuottoihin, mutta jatketaan laskutoimituksia.

Verrataan seuraavaksi kolmipäiväistä työviikkoa tekevää ja sen mukaan palkkaa saavaa työntekijää jonka palkka on 3000€/kk ja täysipäiväistä työntekijää jonka palkka on 5000€/kk jonka työmatka on tunnin päivässä ja jatketaan kahdeksan tunnin työpäivällä ja kahdenkymmenen päivän kuukausittaisella työmäärällä:

Saadaan ROI:t seuraaville:

3000€/kk: 20.21€/h

5000€/kk: 18.13€/h

Eli prosenteissa 3000€/kk tienaavan ROI on 11.5% korkeampi. Vieläkään ei siis saada kovin suuria eroja, mutta mietitäänpä sitten mitä etätyöt parhaimmillaan tarkoittavat: Oletetaan normaalin kahdeksan tunnin työpäivää tekevän voivan hoitaa kahtena päivänä viikossa etänä työnsä. Etätyöt vähentävät sosiaalista kanssakäymistä ja turhia häiriötekijöitä mikä johtaa vähempään ajankäyttöön mikä tarkoittaa ROI:n kasvamista tuntimäärien vähentymisestä johtuen. Katsotaan mitä tästä syntyy ja lasketaan pari etäpäivää/vko: Normaali työviikko tekee 180h/kk tunnin päivittäisellä matkaamisella.

a) kahdeksan tunnin työpäivä muuttuu kuudeksi tunniksi: 156h/kk

b) kahdeksan tunnin työpäivä muuttuu neljäksi tunniksi: 140h/kk

Koska palkan oletetaan pysyvän samana voidaan ROI:n muutos laskea suoraan työtunneista eli tapauksessa

a) ROI on 13.3% pienempi normaalilla työviikolla

b) ROI on 22.2% pienempi normaalilla työviikolla.

Paras tapa nostaa omaa suhteellista työnteosta saatua tuottoa on hoitaa työnsä etänä ja mahdollisimman tehokkaasti ainakin parina päivänä viikossa. Tämä saattaa kuitenkin työpaikasta riippuen olla joko hyvin haastavaa tai mahdotonta. Tämän lisäksi on asuinpaikalla ja sen seurauksena työmatkaan käytetyllä ajalla oma roolinsa. Parhain tapa nostaa suhteellista tuottoa on kerätä työnsä tulokset itse ilman välikäsiä. Tämä vaatii kuitenkin erityisesti osaamista ja sitä ei läheskään kaikilla ole. Osaaminen ja sen osaava markkinointi ovat parhaat tavat nostaa ROI:ta. Tämä mahdollistaa paremman neuvotteluvaran myös etätöiden suhteen niillä aloilla joilla niitä voi tehdä.

Tästä taisi tulla hieman sekava kirjoitus johtuen monista sekalaisista laskelmista. Toivottavasti niistä on muille hyötyä. Jos ei niin kävi tämä ainakin minulle hyvästä harjoituksesta. Mikäli laskut ovat väärin niin korjatkaa ihmeessä!

Ensi viikon alussa minua odottaa nokkani korjaus, joten ennen sitä tulee varmaan vielä yksi kirjoitus ja sitten pidän ehkä viikon lomaa riippuen siitä kuinka paljon nenääni särkee ja kuinka pitkään tuon operaation jälkeen.

-TT