Toimintakertomus2013

Vuodelta 2013 jäi hyvin ristiriitaiset tunteet, koska sijoitustulos on ollut tosi hyvä ja taas pääomien kerääminen epäonnistui pahasti. En kuitenkaan pidä sitä suurena yllätyksenä, koska terveystilanne rasitti niiden hankintaa ympäri vuoden. Bloggaamisessa oli hyvä draivi toukokuun loppuun, mutta sekin alkoi sitten tökkimään.

Käteisvarojen kehitys onnetonta

Jotta olisi helpompi selvittää kuinka heikosti kulunut vuosi meni on sitä syytä verrata vuoteen 2012 jolloin asiat menivät erinomaisesti. Allaolevassa diagrammissa olevat pylväät kuvaavat käteismäärien kasvua/laskua kuukausitasolla vuosilta 2012 ja 2013. 

Vaikka tuosta pylväsdiagrammista ei sitä suoraan näekään niin todetaan ylijäämän pienentyneen lähes neljä tonttua vuodesta. Tästä pienentymisestä puolet selittyy suoraan pakollisista sairaslomista ja terveydenhuoltokustannuksista. Nämä olivat käytännössä pakollisia ja nostivat selkeästi elämänlaatuani parempaan suuntaan, jos vertaa tilanteeseen vuoden 2012 lopussa. Tämän lisäksi vuonna 2012 saadut veronpalautukset ja vuoden 2013 maksetut verot tekevät noin tuhat Euroa eroa. Osittain tämä on tietysti kirjanpidollinen kysymys, mutta pidän saatuja veronpalautuksia saatuina vasta sitten kun ne tulevat tilille. Verot taas ovat kuluja sinä vuonna kun niitä maksetaan, koska ei voi olla varma niiden takaisinmaksusta valtion toimesta. Varsinkaan tulevina vuosina.

Vielä pitäisi siis löytää jostakin tuhannen Euron selitys, mutta ehkä suurimpana syynä voi pitää laiskottelua. Myös ruokaan käytetty rahamäärä kasvoi noin parisataa. Toinen samanlainen summa tulee yhtiövastikkeiden noususta. Se johtui sekä kulujen kallistumisesta että taloyhtiössä olleesta putkivahingosta joka pakotti maksamaan yhden ylimääräisen hoitovastikkeen. Tässähän näitä syitä käteisvarojen heikolle kasvulle. On siis helppo todeta, että tälle vuodelle varaa on parantaa, vaikka kuinka paljon. Toinen asia jota pitää ajatella on se kuinka mahdollisesti löytyy toinenkin merkittävä tulonlähde jota voi tehdä vähemmän terveenä. Hajautus tulonlähteidenkin suhteen on suotavaa. Vielä ei sijoitustulosta tule sitä vertaa, että sitä voisi mitenkään pitää merkittävänä.

Sijoitukset pärjäsivät hyvin

Niiden suhteen suurin yllätys oli se kuinka pörssikurssit vain nousivat viime vuonna. Omat sijoituksenihan olivat vieläkin suhteellisen pienet, mutta kuten olen monesti aikaisemmin maininnut niin on erittäin vaikeaa löytää mitään kohdetta rahoilleen. Tästä huolimatta onnistuin saamaan rahojani hieman parempaan käyttöön kuin kulumaan inflaation tahdissa. Suurin kertamälli iskeytyi Fortumiin ja lähes yhtä suuri Outoteciin. Aloitin myös kuukausisäästämisen Nordnetin kautta kehittyvien markkinoiden ETF:ään, mutta vielä tällä hetkellä niiden sijoitusten arvo on lähinnä ”pennejä”. Osakkeita myin ainoastaan kerran ja noin puolet PKC:n osakkeistani hieman vajaa tonnilla.

Kuvassa yläpuolella säästötavoitteen toteutuminen verrattuna minimitavoitteeseen (6%) ja hieman korkeampaan tavoitetasoon (8%).

Pörssikurssit nousivat selvästi, vaikka osakekohtaiset tulokset mitä todennäköisimmin laskivat edellisvuodesta yrityksissäni. Lopullinen vahvistus tälle saadaan tilnpäätösten julkaisemisen jälkeen helmikuussa. Tämä on allekirjoittaneelle selkeä pettymys ja siksi myinkin PKC:n osakkeitani. Sain niistä mielestäni erinomaisen korvauksen tuloksentekokykyyn nähden. Odotukset ovat tietysti nousseet, mutta mielestäni arvostustaso ei ole realistinen. Mitään suurempia yrityskauppojahan kyseinen PKC ei tehnyt, vaikka saikin aikaiseksi yhteistyösopimuksen kiinalaisen yrityksen kanssa.

Mitä taas tulee Fortumiin niin se sai vihdoinkin myytyä osansa Suomen sähkönsiirtoverkosta ja kauppahinta oli erinomainen. Koska kyseessä oli kuitenkin tuottoisa liiketoiminta niin vasta tulevaisuus kertoo oliko kauppa järkevä vai ei. Se riippuu siitä mihin kaupasta saadut rahat sijoitetaan tuottamaan. Fortumin Venäjän investoinnit eivät näytä tuottavan yhtä paljon kuin toivottiin, mutta sekin nähdään vasta tulevaisuudessa. Itse näen parhaana vaihtoehtona sijoittamista sekä velanmaksuun että mahdollisesti EONin Ruotsin ydinvoimalaosuuksiin. Osinkoja voi myös ottaa hieman lisää mikäli järkeviä investointikohteita ei löydy.

Outotecia ostin, koska oletan sen olevan tulevaisuudessa voittaja ja sen osakkeita sai turvamarginaalinkin laskien hyvään hintaan. Tänä vuonna se todennäköisesti kuitenkin laskee vieläkin edullisemmaksi ja silloin saatan sitä ostaa mikäli sen liiketoiminnassa ei tapahdu radikaaleja muutoksia. Tulosvaroitus tänä vuonna ei olisi mikään yllätys.

Terveystilanne parani

Terveys on ehkä tärkein yksittäinen asia meille ja se on silti helpoiten laiminlyöty. Tammikuussa tosiaan otin itseäni niskasta kiinni ja menin lekuriin näyttämään nilkkaani. Olin silloin lähes varma siitä, että tarvitsen leikkausta pitääkseni sen kunnossa. Onneksi selvisin fysioterapeutin avulla ja kuntouttamalla nilkkaani olen nyt viimeisen puoli vuotta ollut ilman kipuja. Kävin yksityisellä lääkäriasemalla sitä näyttämässä ja pidän tätä käytettyä rahasummaa parhaimpana sijoituksena viime vuonna tehdyistä. Pahimmassa tapauksessa joku julkisen terveydenhuollon puoskari olisi leikannut jalkani käyttökelvottomaksi ilman leikkaustarvetta. On tietysti todettava, että julkisestakin voi saada hyvää hoitoa kuten nenäleikkaukseni joka oli onnistunut. Silti olen sitä mieltä, että sinulle tärkeiden raajojen hoitoa ei kannata jättää julkisen terveydenhuollon varaan vaan miettiä yksityistä hoitoa sijoituksena omaan terveyteensä. Olen alkanut käyttämään enemmän yksityisiä terveyspalveluita ja aion myös alkaa tarkistuttamaan hampaani yksityisellä, koska silloin saan itse valita ajan enkä ole muiden armoilla. Hammastarkistuksissa on tarkoitus käydä kerran vuodessa jatkossa.

Bloggausvuosi kaksijakoinen

Bloggaamisen suhteen vuosi oli kaksijakoinen. Ensimmäiset viisi kuukautta olivat hyvinkin työteliäitä ja onnistuin kirjoittamaan paljon, vaikka minulla ei ollut mitään selkeää suunnitelmaa kuinka muodostaa kirjoittamisesta rutiini. Viimeiset kolme kuukautta olen saanut jonkinlaisen kirjoitusrutiinin aikaiseksi, vaikka kyse onkin ollut aika epäsäännöllisestä kirjoitusfrekvenssistä. Paras ja tuottoisin tapa minulle tuntuu olevan eräs kahvila, jossa on hieman hälyä. Se on kuitenkin suhteellisen rauhallinen paikka eikä siellä ole mitään suurempia häiriötekijöitä.

Vuodesta 2014 ja sen suunnitelmista tulee kirjoitus parin päivän päästä.

-TT

Terveys numero Uno, mutta onko se sitä oikeasti?

Kaikkihan pitävät omaa terveyttään itsestään selvästi aina tärkeimpänä asiana mitä omaan elämään tulee, mutta onko se sitä meille oikeasti? Hyvin harvat itseasiassa edes vaivaavat päätään kyseisellä asialla ennen kuin jotain tapahtuu joko itselle tai lähimmäisille. Itsekin olen aika lailla viime vuodet laiminlyönyt itseäni ja jättänyt terveyteni oman onnensa nojaan. Käytännössä terveydenhoidossa hyvin tärkeä ennaltaehkäisy ei vaadi kovin paljoa vaan siihen riittää terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta, vähäinen päihteiden käyttö, tärkeiden ihmissuhteiden ylläpito ja miellyttävän tekemisen riittävä määrä.

Ensimmäisenä jokaisen kannattaisi miettiä sitä tosiasiaa, että suurin osa täysikäisistä ihmisistä tekee ainakin kahdeksan tuntia päivässä töitä, jotta saisivat rahaa. Kuitenkin suurin osa tekee päivässä ehkä maksimissaan puoli tuntia terveytensä eteen yhtikäs mitään saatikka ajattelee kyseistä asiaa yhtään sen enempää. Kuitenkin terveenä pysyminen on ehdoton edellytys hyvään elämään ja sen takia meidän jokaisen tulisi miettiä sitä, että teemmekö tämän asian eteen riittävästi vai luotammeko vain hyvään tuuriin ja sitten ihmettelemme kuinka olemmekin yhtäkkiä kipeinä ja kroppamme alkaa leviämään käsiin ikää tullessa lisää. Aika huolettomasti tosin suurin osa nuorista voi elää vielä reilusti kolmannelle vuosikymmenelle ennen kuin mitään tapahtuu. En ole lääkäri tai edes alan spesialisti, mutta olen tässä viime vuosina ja varsinkin viimeisen kuukauden aikana joutunut enemmän miettimään näitä asioita, sillä omaa terveyttäni en ole oikeastaan juuri muuten hoitanut kuin liikkumalla runsaasti ja tämänkin asian olen tehnyt ihan muista syistä. Koska en ole mikään alan spesialisti niin en voi mennä tarkempiin yksityiskohtiin, joten keskityn lähinnä omaan tilanteeseeni ja kirjoitan asiasta lähinnä yleisellä tasolla.

Käytännössä itse ainakin jakaisin asian kahtia eli fyysiseen ja psyykkiseen, vaikka tiedostan myös sen tosiasian, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olen aina sen verran urheillut, että oikeastaan pienet säryt ovat kuuluneet asiaan enkä niistä ole ikinä viitsinyt stressata sen enempää vaan olen aina keskittynyt hoitamaan enemmän oireita kuin itse syitä. Tästä oireiden hoitamisesta on hyvänä esimerkkinä ollut se, että nilkkani ovat pyörähtäneet lukuisia kertoja ympäri enemmän tai vähemmän ja näiden seurauksena olenkin sitten keskittynyt lähinnä lepäämällä parantelemaan ja kun olen päässyt kuntoon niin olen kokeillut onneani uudestaan kunnes taas ollaan oltu siinä pisteessä jossa lepo maistuu. Kuten olen jo aikaisemmin maininnut niin viime elokuussa olin sen verran humalassa kaverini häissä, että onnistuin pyöräyttämään nilkkani pahasti minkä seurauksena olinkin tuntenut siinä kipua aina marraskuuhun saakka jonka jälkeen lähdin Saksaan. Tammikuun alussa meninkin sitten näyttämään nilkkaani lääkärille joka totesi ettei siinä ole murtumaa. Tämän seurauksena hän ohjasikin minut fysioterapeutille, jossa olen pari kertaa ehtinyt käymään. Käytännössä ”tuomio” oli sellainen, että koko alaruumiini navasta alaspäin on enemmän tai vähemmän laiminlyöty mikä johtaa erinäisiin vaivoihin. Näitä vaivoja ovat alaselän meneminen notkolle ja sitten erilaiset mahdolliset jalkavammat joista useasti vääntyvät nilkat ovat yksi vaihtoehto. Käytännössä tarkoitus on vahvistaa sekä jalkojen lihaksi että alaselkää ja syviä vatsalihaksia. Tämä tapahtuu erilaisilla joka päivä tehtävillä harjoitteilla joita ei kyllä kannata unohtaa, vaikka ei mitään kipua tuntisikaan, sillä se auttaa pitämään paikat kunnossa paremmin. Tämä alaruumiin toimimattomuus on mitä ilmeisimmin yleistä varsinkin niin sanotuilla konttorirotilla, jotka eivät liiku tarpeeksi työssä tai sen ulkopuolella. Monipuolinen liikunta varmasti auttaa pitämään kropan kunnossa, joten muistakaa kaikki pitää huolta siitä, sillä varsinkin vanhempana tästä huolenpidosta on paljon hyötyä. Tietysti lihakset ovat vain pieni osa-alue mitä tulee terveyteen, joten kannattaa ottaa monta muutakin asiaa huomioon.

Olen myös kärsinyt hyvin pitkään jatkuneesta yskästä joka oli seurausta mitä ilmeisimmin poskiontelontulehduksesta johon sain loppujen lopuksi antibioottikuurin. Olen aina karsastanut ”turhaa” lääkärissä ramppaamista, sillä monesti kyseiset paikat ovat tautipesäkkeitä johon kaikki sairaat tuovat omat tautinsa. Mitä tulee normaaliflunssiin niin on parempi sairastaa ne kotona mikäli ei tule mitään kovin korkeaa kuumetta tai muita vakavia oireita. Mikäli flunssa kestää hyvin pitkään niin sitten on parempi painua lekuriin, sillä tuskin sitä paranee vain lepäämällä. Kuitenkin olen pikkuhiljaa sen kannalla ettei läheskään kaikkia oireita kannata väheksyä vaan olisi syytä mennä mahdollisimman nopeasti hakemaan hoitoa. Nämä ovat kaikenlaiset rintakivut ja muut vastaavat. Koska en tiedä noista vakavista sairauksista juuri mitään on parempi olla vain mahdollisimman hiljaa. Kuitenkin pidän jossakin määrin huolestuttavana sitä kuinka paljon lääkkeitä varsinkin vanhukset ja muut seniorit saavat, sillä ovathan nekin aikamoista myrkkyä ja niiden turha käyttö saattaa johtaa myös aikamoiseen elämänlaadun laskuun. Tietysti jotkin lääkkeet kyllä pitävät hengissä ja ovat tarpeellisia, mutta oliskohan kuitenkin 10-15 erilaista jo hieman liikaa? Näistä määristä kun alkaa jo tulla kaikenlaisia sivuvaikutuksiakin. En kuitenkaan osaa sanoa sen tarkemmin, mutta perstuntumalla se on vähän turhan paljon. Blogia lukevat lääkärit voivat varmaan sivistää minua tässä asiassa ja kertoa mihin niitä eri lääkkeitä tarvitsee niin paljon?

Yksi hyvin tärkeä, mutta aika monilla unohtuva asia ovat hampaat joiden terveyttä ei niin hirveän paljoa ajatella, mutta joita olisi syytä hoitaa joka päivä. Itselläni meni viitisentoistavuotta hammaslääkärittä kunnes ensimmäisen kerran alkoi kunnolla sattua leukaperiin. Tämän seurauksena ”pääsin” ensimmäistä kertaa tutustumaan juurihoidon ihmeelliseen maailmaan mikä ei ollut miellyttävä kokemus. Tämän jälkeen olen vielä kerran käynyt paikkauttamassa hampaani mikä nyt ei oikeastaan tuntunut miltään. Suuhygienisti tosin ilmoitti tylysti, että leegot tippuvat vanhempana mikäli en niitä hoida paremmin. En tiedä kuinka tarkka arvio se oli, mutta kyllä se ainakin herätti pitämään niistä parempaa huolta. Suosittelen myös muillekin. Käykää tarkastuksissa säännöllisin väliajoin. Jos mennään juurihoitoon asti niin sitten leego onkin siinä kunnossa, että pahimmassa tapauksessa se pitää ottaa pois. Koska julkiselle puolelle on tarkastukseen hyvin pitkät jonot niin investointi hammastarkastukseen yksityiselle lekurille tulee ihan vähänkin pidemmällä tähtäimellä halvaksi.

Koska kirjoituksestani tuli sen verran pitkä niin en mene sitten tällä kertaa tohon psyykkiseen hyvinvointiin sen enempää kuin totean ettei terve ruumis auta mikäli mieli järkkyy. Pitäkäähän terveydestänne huolta, sillä siihen investoiminen on hyvin järkevää. Aika pintapuolisestihan tätä joutuu käsittelemään, sillä asia on sellainen joka vaatisi monta eri kirjoitusta ja enemmän asiantuntemusta kuin allekirjoittaneella on. Huomenna on vuorossa mediaton päivä, joten en kommentoi asioita enää tämän illan jälkeen ennen torstaita.

- TT