Vähemmän on Enemmän kirja 9/xx

Syvällisyys

Vähemmän on enemmän ajattelu on syvällistä ja siihen kuluu paljon aikaamme. Sen vuoksi meidän on muistettava, että tekemiseen käytetty aika vähenee ajatteluun käytetyn ajan kasvua enemmän. Meidän on kaivettava syvältä syitä asioille. Siihen kuluu enemmän aikaamme, koska usein keskitymme seurauksiin syiden sijaan. Riittävän syvältä kaivaminen on ainoa tapa päästä kokonaisuuden kannalta tärkeimpiin vähiin asioihin. Meidän on keskityttävä ajattelemaan riittävän hyvin, jotta huomamme asioiden tärkeyden. Meidän tulee varata tarpeeksi aikaa ja etsiä oma paikkamme, jossa pystymme kaivamaan pintaa syvemmältä.

Reflektiivisyys

Vähemmän on enemmän ajattelu vaatii reflektiivisyyttä ja kykyä nähdä sisimpäämme. Meidän tulee kerätä riittävästi tietoa siitä kuinka olemme asioihin reagoineet, jotta pystymme tähän. Tiedonkeräämisen hyty tulee siitä, että valehtelemme itsellemme. Lisätieto parantaa mahdollisuuksiamme havaita väärät ajattelu- ja käytösmallimme. Jotta voisimme nähdä sisällemme, tulee meidän kerätä tietoa tekemisistämme. Esimerkkinä voimme pitää sitä kuinka kuvittelin olevan tehokas internetin hyödyntäjä, kunnes aloin mittaamaan omaa ajankäyttöäni RescueTime-ohjelmalla. Nykymaailma on keskittynyt ensisijaisesti tekemiseen mikä ei jätä tilaa ajattelemiselle. Toisenlainen ajattelumalli eli keskittyminen muutamaan kallisarvoiseen näkemykseen toimii paljon tehokkaammin. On järkevämpää ajatella tarkkaan valittuja mahdollisuuksia ja panostaa niihin, joista 

saamme aikaan huipputuloksia tai hyviä tuloksia pienellä vaivalla.

Epätavallisuus

Vähemmän on enemmän ajattelu eroaa nykyajan maailmaa hallitsevista ajattelumalleista. Normaaliajattelu kerää ison kasan jätettä, johon on piilotetttu pari kultahippua. Epätavallinen ajattelumalli tarkoittaa sitä, että pidämme jätteen siellä missä se on ja keskitymme näkyvillä oleviin hippuihin. Meidän tehtävämme on selvittää miksi muut tekevät hommat väärin tai reilusti alle oman tasonsa. Tämän jälkeen meidän tulee kehittää vastakohtaisia toimintamalleja. Me etsimme poikkeuksia, joilla on suuret vaikutukset. Pieniä kultahippuja, jotka tuottavat suurimmat ja nautinnot löytyy jokaiselta elämänalueelta. Me olemme ainoat ihmiset, jotka voimme niitä löytää elämästämme. Poikkeuksien hyödyntäminen tuottaa suuremmat tulokset kuin voimme kuvitella. Meidän on itse löydettävä suurimmat ylijäämät, joita hyödyntää ja suurimmat alijäämät, joista päästä eroon.



Hedonistisuus

Meillä on vain yksi elämä, josta voimme nauttia. Meidän on tehtävä asioita, joista todella pidämme. Suurimmat saavutukset ovat yleensä korkean motivaation ja ilon sivutuotteita. Emme pääse niihin käsiksi mikäli emme nauti siitä mitä teemme. Emme voi toimia muiden mukaan vaan olemalla rehellisiä itsellemme. Yksi suurimmista murheista mitä ihmiset toteavat kuolinvuoteellaan ainakin Bronnie Waren kirjan ”viisi suurinta katumusta kuollessa” mukaan on ”Olisipa minulla riittänyt rohkeutta elää sen mukaan mikä minulle oli tärkeintä sen sijaan, että elin kuten muut minulta odottivat.” Suurin osa meistä viettää suurimman osan ajastaan heidän kanssa, joista he eivät erityisemmin pidä. He tekevät työtä, josta he eivät ole innoissaan vaan odottavat seuraavaa lomaa tai viikonloppua. Vapaa-aikamme kuluu myös usein tekiessämme asioita, joista emme nauti. Tämä toimii myös päinvastoin. Suurin osa meistä ei vietä aikaansa niiden seurassa, joista eniten pidämme. Me emme myöskään työskentele meitä eniten kiinnostavalla alalla. Seurauksena vietämme elämäämme saaden vähemmän nautintoja kuin mahdollisuutemme.

Hedonistisuus käsitetään lähinnä oman edun ja itsekkyyden ajamisena. Perimmäinen tarkoitus onkin sitä, mutta suurempaa kuvaa tarkastellessamme huomaamme tämän palvelevan ihmiskuntaa paremmin. Onnellisten ihmisten seuraa parantaa elämänlaatuamme. Hedonistisuus on enemmänkin välttämättömyys suuriin saavutuksiin ja muiden auttamiseen. Ne meistä, jotka tekevat asioita muiden tahdosta ovat keskimäärin onnettomampia kuin muut. Onnettomat ihmiset tekevät myös läheisensä onnettomiksi purkaessaan pahaa oloaan. Mikäli joku haluaa meidän elävän toisin kuin haluamme niin on kyse heidän itsekkyydestään. Mikäli elämäntyylimme ja valintamme eivät vahingoita muita niin heidän on itsekästä vaatia meitä muuttumaan vain siksi, että sopisimme paremmin heidän maailmankuvaan. Itsensä rakastaminen on itsestään välittämistä. Eikä vielä suoranaista itsekkyyttä. Pitäessämme huolta itsestämme, pystymme myös auttamaan muita, sen sijaan että energiamme kuluisivat ongelmiemme kanssa taistellessamme.

Ajattele toisin

Suurin osa ihmisistä on suurimman osan ajasta väärässä. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on myös syytä ajatella eri tavoin kuin muut lähes aina. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että meidän kannattaa olla aina eri mieltä kuin muut ihan viran vuoksi. Jokaisen kannattaa siis harkita sitä, koska ja minkä takia on eri mieltä. Se myös vaatii syiden etsimistä eikä vain pelkää perstuntumaa.

On paljon helpompaa seurata laumaa kuin poiketa siitä ja siksi lauman käytöksestä poikkeaminen on vaikeampaa. Laumasta poikkeamisen hyödyt ovat nykypäivänä paljon suuremmat kuin mitä ne olivat silloin, kun keskityimme lähinnä kävelemään savanneilla metsästämässä ja etsimässä ruokaa. Silloin lauman hylkääminen merkitsi todennäköisesti lyhyempää elinkaarta muihin verrattuna. Nykypäivänä asiat ovat päinvastoin. Nykyajan maailma on paljon monimutkaisempi paikka kuin mitä se oli aiemmin. Tämän takia itsestäänselvät asiat eivät enää ole automaattisesti parhaimpia vaihtoehtoja.

”Opiskele itsellesi hyvä tutkinto, hanki hyvä työpaikka, tee paljon työtä ahkerasti joka päivä vuodesta toiseen niin työnantaja palkitsee sinut paremmalla palkalla ja pääset viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä tulevaisuudessa.” Tämä ”itsestäänselvyys” on ehkä aikaisemmin pitänyt paikkansa, mutta se ei valitettavasti vastaa nykypäivää. Tästä hyvänä esimerkkinä on, kun juttelin viime viikonloppuna erään kaverini kanssa joka oli tehnyt pitkää päivää viimeiset viisitoista vuotta ja sai ilmoituksen siitä, että hänen pitää etsiä uusi työpaikka. Tämä tapahtui organisaatiouudistuksen takia. Hyvällä tuurilla hän tosin löytää uuden roolin samassa yrityksessä, mutta se ei ole varmaa.

Ihmiset ovat usein väärässä suurimman osan ajasta sen vuoksi etteivät he osaa esittää itselleen oikeita kysymyksiä. Toisin ajatteleminen vaatii niiden tekoa. Ilman oikeita kysymyksiä ei voi saada myöskään oikeita vastauksia. Oikeiden kysymysten teko ei ole niin hirveän monimutkainen asia kuin voisi kuvitella. Pitäisin suurempana ongelmana pikemminkin sitä ettei itseltään kysytä yhtikäs mitään. Itsekin elän suurimman osan elämästäni tekemättä kysymyksiä, mutta yritän pysähtyä tasaisin väliajoin niitä tekemään. On tietysti olemassa päätöksiä joiden tekemiseen ei kannata juuri aikaansa vaivata, mutta myös tavalliseen elämään liittyvien kysymysten suhteen voi noudattaa samoja periaatteita kuin isompien päätösten tekemiseen.

Yhtenä esimerkkinä voimme käyttää keskittymistä pieniin yksityiskohtiin miettimättä kokonaishyötyä. Tästä hyvänä esimerkkinä voimme käyttää nykypäivänä ah niin muodikasta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tavanomaisessa elämässä. Ihmiset esimerkiksi ostavat paikallisesti tuotettua lähiruokaa vähentääkseen aiheuttamiaan hiilidioksidipäästöjä. Tämä tietysti säästää ruoan kuljetuksessa aiheutuneita päästöjä, mutta ei ota huomioon Suomessa vallitsevaa hyvin lyhyttä ja satokautta joka tarkoittaa sitä ettei kokonaispäästöt pienen ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että lämpimämmissä maissa satokausia on useampia ja tuotteiden laivaaminen Suomeen aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin satokauden lyhyys. Lähiruokaa kannattaa tietysti ostaa maun vuoksi, mutta päästöttömyys on typerä syy.

Koska kirjoitukseni aihe on toisin ajatteleminen niin on syytä tehdä lisää siihen liittyviä kysymyksiä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

• Mitä muut ihmiset tekevät oikein ja mitä väärin?
• Onko muiden ihmisten muodostamat mielipiteet asioista x ja y järkeviä?
• Osakkeiden hinnat nousevat hirveää vauhtia ja kaikki tuntuvat niitä ostavan, kannattaako nyt ostaa vai myydä? (tämä pätee myös muiden hintaheilahteluista kärsivien asioiden ostoon)

Tällaisia kysymyksiä voi esittää itselleen rajoittamattomia määriä, mutta sekään ei riitä, jos ei ole valmis muuttamaan ajatteluaan. Muuttaessaan ajatteluaan on pakko myöntää itselleen, että on ollut väärässä. Mitä pidempään on toiminut väärällä tavalla sitä vaikeampaa ajattelunsa muuttaminen on. Tämän lisäksi on vaikeampaa muuttaa ajatteluaan silloin kun suurin osa ihmisen läheisistä on toiminut samoin. Ei ole helppoa kulkea omia polkujaan, mutta niiden kulkeminen on on kaiken vaivan arvoista. Ajattele toisin niin saat myös enemmän aikaan.

Tämmöistä tällä kertaa,

-TT

Ajatteleminen kilpailuetuna

Kiire!, kiire!, nopeammin! Nykyajan yhteiskuntaa kuvaa aika hyvin nuo edellämainitut sanat. Nykyaikaiset mediat vielä koko ajan kasvattavat vauhtia tiedonvälityksensä nopeudella ja elämä tuntuu etenevän siten ettei ehdi ollenkaan siihen keskittyä. Tämän kaiken kiireen ja tietopommituksen seurauksena suurin osa ihmisistä ei mieti mitä lukee tai kuinka ympäristön muuttuminen yhä nopeammin itseensä vaikuttaa. Kyse on enemminkin näennäisestä kontrollista ja keskittymisestä.

Tämän seurauksena ajatteleminen tulee entistä tärkeämmäksi. Siitä muodostuu ajattelevalle ihmiselle ilmiselvä kilpailuetu pidemmällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tästä tosin voi seurata se, että tulee jäätyä monessa mielessä ryhmädynamiikan ulkopuolelle. Toisaalta ihmissuhteetkin tuntuvat jäävän sivuraiteille. Olemmehan jo monta vuotta eläneet sosiaalisen median aikakautta, jossa parhaimmillaan chatataan vieressä istuvalle kaverille puhumisen sijaan. Monia sosiaalisen median ulkopuolella olevia pidetään outoina, vaikka heillä ihmiskontakteja on monesti jopa muita enemmän. Sosiaalinen media vähentää kykyämme ajatella, koska siinä olevat purskeet ovat paljon lyhyempiä kuin kasvollisessa kanssakäymisessä tai toisen kanssa vaikka puhelimessa puhuessamme. Tämä pätee myös netissä surffaamiseen. Itse olen monesti huomannut, että olenkin lukenut saman jutun jo aikaisemmin kun klikkaan jotain uutista. Tämä voi johtua osittain siitä, että lähes kaikki suomalaiset lehdet ottavat ulkomaan juttunsa enemmän tai vähemmän samoilta ulkomaalaisilta uutistoimistoilta. Todennäköisempää on kuitenkin se, että aivoni eivät rekisteröi kaikkia impulsseja yhtä hyvin kuin aiemmin.

Nykyajan trendi on se, että pitäisi koko ajan ehtiä tehdä enemmän samassa ajassa ja mielellään jatkuvasti lisätä käytettyjä tunteja. Tämä kehitys taas johtaa siihen, että tehdään paljon kaikkea mahdollisimman nopeasti kysymättä itseltä, että pitääkö tätä asiaa tehdä ollenkaan tai voisiko tämän asian hoitaa toisin ja paljon tehokkaammin tai mikä on haluttu lopputulos? Tehdään siis tekemisen vuoksi, vaikka on paljon tärkeämpää tehdä oikeita asioita kuin tehdä asioita oikein. On tärkeää kysyä itseltä oikeita kysymyksiä ja ainoastaan kyky ajatella tuottaa niitä. Paras tapa kehittää itseään on harjoitella tarkoituksenmukaisesti eli tietää mitä tekee ja tietääkseen mitä tekee on osattava vastata kysymykseen miksi tekee? Tarkoituksenmukaisuuden pitäisi olla pääroolissa elämän tärkeimmissä asioissa. Kun sinä olet esimerkiksi töissä niin kuinka usein kysyt itseltäsi noita edellämainittuja kysymyksiä? Kyseenalaistatko esimerkiksi pomosi tai kollegoidesi neuvoja ollenkaan vai tyydytkö vain saamaan vastauksen: näin tämä on aina tehty? Tätä kaikkea ei tarvitse välttämättä ajatella ääneen vaan sen voi tehdä myös silloin kun tulee hyvä hetki hieman hiljentyä eikä ole mitään tulipalokiirettä.

Mikäli aikaa hiljentyä ja keskittyä omiin ajatuksiin ei tule niin sitä on sitten tehtävä itse. Laita puhelin äänettömälle tai kokonaan kiinni. Mikäli olet konttorilla tai työpaikallasi niin pidä hetken tauko ja lähde vaikka ottamaan happea nopeasti ulos. Jos et ehdi tehdä tätä työpäiväsi aikana niin tee se illalla reilusti ennen nukkumaanmenoa. Laita kotona telkkari kiinni, hiljenny ja makaa vaikka sohvalla tai sängyssä ja käytä hetki aikaa ajattelemiseen. Käytännössä tämän hiljentymisen aikana ei saisi olla mitään häiriötekijöitä eikä kannata olla menossa nukkumaan heti sen jälkeen, koska aivot saattavat alkaa sauhuamaan ja silloin menevät yöunet. Ymmärrän kyllä, että varsinkin lapsiperheissä tämän ajan löytäminen itselleen voi olla vaikeaa. Tämän laatuajan hyödyt ovat kuitenkin sellaiset, että vaiva maksaa itsensä korkojen kera takaisin varsinkin pidemmällä aikavälillä. Lomilla ja viikonloppuina on syytä jättää kaikki häiriötekijät taakseen ainakin hetkeksi ja käyttää aikaa ajatteluun. Näinä aikoina, kun on helpointa päästä niistä eroon.

Luo itsellesi näistä hetkistä itsellesi tietoinen rutiini jota noudatat säännöllisesti. Vaikka sinusta saattaa tuntua siltä ettei aika riitä niin keskittymällä ajattelemiseen on helppo huomata sitä olevan riittävästi, koska tarpeeton sählääminen jää paljon vähemmälle. Aloita rutiinin luominen jo tänään. Tuloksia tulee suhteellisen nopeasti. Koska suurin osa ihmisistä ei käytä tätä tapaa niin siitä seuraa kilpailuetu niitä kohden jotka eivät niin tee.

Tällaista ajattelin tänään. Huomenna yritän saada sanaisen arkkuni auki koskien palautekyselyä.

-TT