Vähemmän on Enemmän kirja 20/xx

4.2 Jokainen on jotenkin älykäs

Kaikki ihmiset eivät ole varustettuja samoilla älynlahjoilla. Sinä et ehkä osaa tiedostaa vahvuuksiasi vaan keskityt asioihin, joista et hyödy. Nerokkuuden hyödyntäminen on helpompaa kuin aiemmin. Voit saada itsesi yleisön tietoon helpommin mm. Youtuben kautta. Tämä tarkoittaa mm. parhaille muusikoille ja muille esiintyjille helpompaa ja tuottoisampaa polkua. Kolikon kääntöpuolena on kilpailijamäärien lisääntyminen. Seuraavien kappaleiden tarkoituksena on selvittää sinulle miten vahvuusalueet tai älykkyydet voidaan jaoitella. Jaoittelu helpottaa asian ymmärtämistä. Älykkyyttä voidaan jaoitella monin eri tavoin. Käytän kirjassa Harwardin professori Howard Gardnerin seitsemää eri älykkyyden lajia. Ne antavat selkeän kuvan ihmisten älykkyyksistä. Voit olla monin tavoin älykäs. Eri älykkyydet eivät sulje pois toisiaan. Gardnerin älykkyydet ovat:

1. Loogis-matemaattinen
   
2. Kielellinen
   
3. Musikaalinen
   
4. Ruumiillinen
   
5. Avaruudellinen
   
6. Sosiaalinen
   
7. Itsensätunteminen
   

Loogis-matemaattisesti älykkäät ihmiset analysoivat ongelmia loogisesti, osaavat käyttää matematiikkaa ja tutkia tieteellisesti asioita. Tällaista älykkyyttä suositaan eniten muiden kustannuksella. Valitettavasti monet tällä osa-alueella lahjattomat laitetaan ratkaisemaan ongelmia joihin heillä ei älykkyys riitä. Varsinkin Suomessa insinöörejä koulutetaan liikaa.



Kielellinen älykkyys kuvaa kykyä ymmärtää sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä ja tuottaa niitä sujuvasti. Myös ulkomaisten kielten oppiminen helpottuu. Lakimiehet, puhujat, kirjailijat ja runoilijat ovat kielellisesti keskimäärin lahjakkaita. Tällainen nerous painottuu koulutuksessa Suomessa. Suomalainen tapa opettaa vieraita kieliä kieliopin kautta ei ehkä ole oikea, koska tärkein asia ulkomailla eli vieraan kielen puhuminen unohdetaan.



Musikaalinen älykkyys tarkoittaa sitä, että osaa esittää musiikkia joko soittaen tai laulaen ja ymmärtää kuinka laadukkaasti joku muu harjoittaa musikaalisuuttaan. Gardnerin mielestä tämä on kyseenalaisin älykkyyden ala, koska hänen mukaansa musikaalisuus on lähellä kielellistä neroutta.



Ruumiillinen älykkyys kuvaa kykyä käyttää ruumista tai sen osaa ratkaistakseen ongelmia. Ruumiillisesti lahjakkaita ovat tietyt huippu-urheilijat, kuten voimistelijat. Myös hyvät rakennusmiehet, kirurgit ja mekaanikot ovat ruumiillisesti lahjakkaita.



Avaruudellinen älykkyys tarkoittaa kykyä havaita ja manipuloida laajoja tai pienempiä tiloja. Laajojen tilojen hallitsijoit ovat mm. lentäjät ja lennonjohtajat. Pienempien muotojen hallitsijoita löytyy mm. kuvanveistäjistä, shakinpelaajista ja arkkitehdeistä.



Sosiaalisesti älykkäät kykenevät ymmärtämään muiden aikeita, motivaatioita, haluja ja ovat hyviä työskentelemään muiden ihmisten kanssa. Parhaita esimerkkejä ovat hyvät myyntimiehet, opettajat, sairaanhoitajat, poliitikot ja näyttelijät. Heidän rooliaan väheksytään usein yhteiskunnassa, vaikka ilman sosiaalisia taitoja olet avuton. Henkilökohtainen mielipiteeni suomalaisista on se, että emme ole sosiaalisesti lahjakkaita. Tämä voi osittain johtua siitä, että meidät opetetaan uskomaan siihen.



Hyvin itsensä tuntevat kykenevät ymmärtämään itseään, luoda itselleen parhaiten sopivia käyttäytymismalleja, ymmärtävät halunsa, pelkonsa ja kyvykkyytensä. He käyttävät edellämainittuja asioita hyväkseen säädelläkseen elämäänsä parhaaksi näkemällään tavalla. Tätä taitoa pidän tärkeimpänä.

Seitsemän älykkyyden määrittely ei ole ainut oikea tapa. Luokittelun täsmällisyyden miettimistä tärkeämpää on arvioida kuinka eri älykkyyden muodot kuvaavat sinua. Jos olet täystumpelo jonkin älykkyyden suhteen niin sinun kannattaa opetella parantamaan sitä. Siitä ei kovalla harjoittelullakaan tule vahvuuttasi. Se helpottaa paljon elämääsi, koska suurimmat ongelmasi pienenevät. Vain asiat, joissa olet oikeasti lahjakas voivat saada aikaiseksi suurimman tuotoksen pienimmällä panoksella. Älykkäät joutuvat tietysti harjoittelemaan. Hyväksi tuleminen vaatii heiltä vähemmän harjoittelua. Panosta asioihin, joissa olet älykkäin. Saat niistä suurimmat hyödyt. Kukaan ei ole älykäs kaikessa. Älä pyri kehittymään kaikissa asioissa hyväksi. Se vähentää kokonaishyötyjäsi ja teet turhaa työtä. Täystunarista keskinkertaisuudeksi kehittyminen on järkevää, koska silloin saa pienemmällä panostuksella suuren hyödyn.

Itsensätuntemiseen kannattaa panostaa aina. Ilman ymmärrystä itsestä ei tunne vahvuusalueitaan ja hakkaa päätänsä seinään tarpeettomasti. Tästä esimerkkeinä ovat Idolsiin pyrkitävät laulajat, jootka kuulostavat siltä kuin raapisivat ruuvimeisselillä metallipintaa. Kun joku tuomareista kertoo totuuden niin se jätetään uskomatta ja haukutaan ammattilaiset. Itsensätunteminen auttaa myös silloin, kun sinua kehutaan turhaan rakkaiden ihmisten toimesta. Turhat kehut voivat aiheuttaa suurta vahinkoa. Älä laiminlyö tämän taidon kehittämistä. Voit pitää sitä itsestäänselvyytenä, mutta se ei sitä kaikille ole.