3.1 Kriittinen ajattelu
Kriittisen ajattelun merkitys kasvaa tietomäärän lisääntyessä. Seurauksena on kriittisen ajattelun vaikeutuminen. Meidän ei kannata suoraan miettiä minkään kirjan tekstiä sellaisenaan. Ei edes tämän. Sen sijaan meidän tulee ajatella kuinka hyvin teksti pitää paikkansa. Toimimme vaiston varassa suurimman osan ajastamme. Se toimii useimmiten hyvin.Tärkeissä asioissa meidän pitää harkita enemmän. Kriittisen ajattelun rooli korostuu. Sen tiellä on paljon esteitä ja niiden vaikutus voi ylittää järkevien päätösten teon. Kritittinen ajattelu tarkoittaa asioiden tutkimista ja tarkkaa pohdintaamme niiden eri puolista. Tämä vaatii meiltä oikeiden kysymysten tekoa. Kriittinen ajattelu on nykypäivänä kilpailuetu. Monet nykyiset yliopistotutkinnot eivät tähän juuri kannusta. Mitä, miksi, miten, jne. ovat kysymyksiä, joita meidän pitäisi tehdä koko ajan ajatellaksemme kriittisesti.
Nykyajan stressin, työn kuormittavuuden ja tietomäärän kasvu vaikuttavat kykyymme ajatella aivoillamme kriittisesti. Kriittisen ajattelun parantamiseen kuuluvat tärkeysjärjestykset, työmuistimme hyötykäytön maksimointi ja tiedollinen joustavuus. Meillä on paljon huomioitavia asioita. Niiden tärkeysjärjestysten ratkaiseminen helpottaa meitä keskittymään olennaisuuksiin. Liian monta rautaa ollessa tulessa, hoituu hommat puoliteholla ja tuotoksetkin ovat puolittaisia. Joudumme koko ajan lisäämään työmuistimme käyttöä ja meidän tulee keskittyä paremmin häiriöistä huolimatta. Tiedollinen joustavuus tarkoittaa sitä, että pystymme muuttamaan käyttäytymismallejamme joustavasti tilanteen ja tosiasioiden mukaan.
Kriittinen ajattelu on muuttunut viime aikoina ja sen vaatimukset meitä kohtaan ovat kasvaneet. Tavat saada tietoa ovat muuttuneet. Sen vuoksi on hyvä miettiä kuinka ympäristömme vaikuttaa meihin. Nykyään propagandan ja omien hyötyjen tavoitteleminen vaikuttamalla muille syötettyyn tietoon lisääntyy jatkuvasti. Kuka tahansa voi julkaista omia mielipiteitään ja omia faktojaan. Lähdekritiikkimme tulee tiukentua. Meidän piitää ajatella entistä enemmän julkaisijan tarkoitusperiä. Googlaaminen ei aina tuo faktoja esille. Elämäntilanteemme muuttuvat nopeammin ja sopeutuminen uuteen tilanteeseen voi vaatia faktojen uutta pohdintaa, syrjäyttämällä vanhoja faktoja. Olennaisuuksien selvittäminen vaatii entistä enemmän ajattelultamme. Kriittisen ajattelumme hyväksikäyttäminen kärsii monista esteistä. Ne voivat aiheuttaa rationaaliseen ajatteluumme virheitä, jotka tuottavat vääriä johtopäätöksiä. Käyn esteistä läpi seuraavat:
- Liian suuri itseluottamus
- Omien ajatusten vahvistaminen niitä puoltavilla lähteillä
- Keskittyminen muiden virheisiin
- Auktoriteettiusko
- Lauman seuraaminen
Yksi yleisimmistä virheistämme on luonnollinen tapamme keskittyä omia näkemyksiämme puoltaviin lähteisiin sen sijaan, että yrittäisimme ajatella asioita toisista näkökulmista. Muiden syyllistäminen omista virheistämme ja keskittyminen muiden virheisiin peiliimme katsomisen sijaan. Auktoriteettiusko tarkoittaa ettemme kyseenalaista jonkun tahon faktoja, koska pidämme häntä erehtymättömänä. Tämä voi koske perheenjäseniämme, pomojamme ja poliitikkojamme. Myös ylpeytemme voi olla esteenä kriittiselle ajattelulle, koska meidän on vaikea myöntää ettemme tiedä kaikkia faktoja. Lauman seuraaminen voi myös johtaa vääristyneeseen ajatteluun. Voimme kehittää kriittistä ajatteluamme. Voimme kehittää aivokapasiteettiamme. Tapoja on monia. Jotkin niistä tuntuvat itsestäänselvyyksiltä. Siitä huolimatta me monesti unohdamme ne. Kapasiteettimme kehittäminen on suhteellisen helppoa. Kyseenalaistamalla oletuksemme ja tutkimalla tietoa monista näkökulmista saamme ajateltua kriittisemmin. Emme voi kuitenkaan tutkia liian monia näkökulmia, koska ajattelumme voi tätä myötä halvaantua liian moneen näkökulmaan.
Voimme tulkita asioita eri tavoin. Meidän ei tulisi hirttäytyä vain yhteen ja meille sopivaan tapaan käsitellä asiaa. Meidän tulee opetella ajattelemaan eri tavoin. Yksi tapa on tehdä asiat välillä normaalista poikkeavasti. Tämä auttaa meitä hahmottamaan eri näkökulmia. Meidän tulee aina ajatella olevamme myös väärässä. Meidän tulee kysyä itseltämme myös ”mitä emme tiedä?” Itsensä kehittäminen ja rehellisyys osaamisestamme auttavat myös parantamaan ajatteluamme.
Varatkaamme aikaa kriittisen ajatteluun, jotta pystymme reagoimaan yhä nopeampaan maailmaan. ”Kerran myönsin olevani vääräss, mutta silloinkin erehdyin” on Paavo Väyrysen joltain kopioima mietelause. Viisaimmatkin meistä ovat välillä väärässä. Mitä paremmin hyväksymme tämän tosiasian sitä paremmin kriittinen ajattelumme kehittyy. Senousee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi. Vaikka kriittinen ajattelu voi tuntua meistä kuorman lisäämiseltä niin se muuttuu tavaksi välttää turhia tekoja ja turhien asioiden ajattelua. Tämän seurauksena meille jää enemmän aikaa tulevaisuudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti