tiistai 5. maaliskuuta 2013

TT:n listasta


Elikkäs kuten TT:n listan julkaistessa lupasin niin on ehkä taas aika selittää miten se yleensä muodostuu tai miten sitä pitäisi tulkita. Myös jonkinlaista kritiikkiä on varmaan hyvä esittää sen suhteen eli yrittää ymmärtää joitakin mahdollisia ongelmakohtia mitä yleensä tulee tällaisiin listauksiin.

Perusasiat siis on varmaan syytä käydä ensin läpi. TT:n lista sisältää ainoastaa numeerista analyysia joka pohjautuu erilaisiin osakkeiden tunnuslukuihin. Periaatteessa pistemäärät voivat teoreettisesti liikkua -3.0:sta 3.0:llaan. -3.0:n ollessa minimipisteet. Kuitenkaan tähän lukemaan ei vielä olla koskaan päästy enkä usko niin ikinä pääsevän käymäänkään. Tällä hetkellä viimeisellä listalla olevat yritykset ovat saaneet -2.0 pistettä ja se taitaa muistaakseni olla huonoin pistemäärä ikinä. Tämä niin sanottu tunnuslukuanalyysi sisältää erilaisia osakekohtaisia lukuja jotka on kirjattu monen vuoden ajalta tai sitten joissain tapauksissa ihan viime kvartaalilta. Näistä tärkeimpiä ovat osakekohtaisen tuloksen muutokset kvartaalikohtaisesti, oman pääoman tuotto, liikevaihdon muutos, PEG-luku useamman vuoden tulosmuutoksilla laskettuna ja turvamarginaali. Näiden lisäksi tähän analyysiin kuuluvat osingot, yrityksen taloudellinen tilanne ja markkina-arvo. Lisäksi on muutama muukin asia joita ei tarvitse erikseen mainita. Jokaisella tunnusluvulla on oma painoarvonsa, mutta niitä en käy sen tarkemmin läpi vaan pysyköön ne salaisuutena. Kaiken kaikkiaan nämä tunnusluvut sitten muodostavat yhteistuloksen joka kertoo sitten TODENNÄKÖISYYDEN sille, että yritys on hyvä sijoitus pidemmällä aikavälillä. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että listan kärkipään yrityksillä on paremmat mahdollisuudet muodostua hyväksi sijoitukseksi pidemmällä aikavälillä mikä tarkoittaa useita vuosia eikä seuraavaa puolta vuotta. Tämä asia on hyvin tärkeää hahmottaa, jotta ymmärtää ettei pelkkä tunnuslukuanalyysi ole riittävä syy tehdä sijoituksia. Tämän lisäksi on hyvä tehdä myös laadullisia johtopäätöksiä yrityksistä. Näistä laadullisista asioista tulee heti ensimmäisenä mieleen yrityksen johdon pätevyys. Tämän lisäksi myös liiketoiminnan laatu on hyvin tärkeä asia. Toiset toimialat saattavat olla selkesti parempia kuin toiset. Esimerkkinä huonommasta toimialasta voidaan käsittää paperintuotanto joka kärsii selkeästä ylikapasiteetista jota on hyvin vaikea purkaa. Vastakkaisena esimerkkinä voidaan pitää Konetta jonka liiketoimintaa tukee kaupungistumisen megatrendi joka ei ihan heti tule pysähtymään. On tietysti huomattava, että vaikka tunnuslukuanalyysi ei näihin kaikkiin laadullisiin ominaisuuksiin pureudu niin kertoo se kuitenkin aika paljon yrityksen laadusta. Jotta tämä nyt tulisi selväksi varmasti kaikille niin lista on vain apuväline ja se on syytä aina muistaa.

Yleisin kritiikki mihin törmään tällaisten listojen kanssa on se, että tunnuslukuanalyysi keskittyy vain jo tapahtuneen arviointiin eikä kerro mitään tulevaisuudesta. Tämän vuoksi sitten monet ovatkin sitä mieltä ettei tästä koko prosessista ole mitään hyötyä mikäli ei esimerkiksi käytetä minkäänlaisia tulosennusteita. Ymmärrän tämän ongelman, mutta kylmä fakta nyt vain tuppaa olemaan, että esimerkiksi hyvin monet analyytikkojenkin ennusteista ovat kuitenkin ainoastaan valistuneita arvauksia enkä lähtisi niihin kyllä sen tarkemmin luottamaan tällaista listaa tehdessäni. Maailma on niin monimutkainen paikka ettei mikään ole varmaa eikä kukaan pysty asioita ennustamaan juuri kovin pitkälle eteenpäin. Yleensä tästä seuraakin sitten ainoastaan jälkiviisauksia enkä niitä lähtisi juurikaan tuijottamaan. Koska käytän nimenomaan pidemmän aikavälin tunnuslukuja kertovat ne mielestäni aika hyvin miten yritys ja liiketoiminta on pärjännyt pidemmällä aikavälillä ja kuinkä nämä ovat muutokseen sopeutuneet. Kun aloitin kehittämään tätä järjestelmää keskityin hyvin suppeasti lyhyempään aikaväliin mikä sitten näkyikin sitten listan ennustuskyvyssä. Voi tietysti olla, että tulevaisuus tulee opettamaan minun olevan väärässä jatkossakin eikä sekään ole poissuljettu vaihtoehto. Tämä taas johtuu siitä ettei nykyinen menetelmä ole ollut käytössä paria vuotta kauempaa, joten on hyvin vaikea tehdä vielä suurempia johtopäätöksiä siitä kuinka hyvin tätä listaa hyväksikäyttäen olisi pärjännyt. Tällä hetkellä kuitenkin vertailu esimerkiksi omhex capped indeksiin verrattuna olisi mennyt hyvin, mutta en ole vertaillut vielä kovin pitkää aikaväliä, joten se ei kerro vielä riittävästi varsinkaan, kun lista ei suoraan kerro milloin johonkin yritykseen olisi viisainta sijoittaa. Nämä vertailut tulisi ottaa viihteenä, sillä en usko yhdenkään listojen tekijän sijoittavan pelkästään oman listansa mukaan. Varmasti tekijät kuitenkin hyödyntävät listojaan jossakin muodossa ja niin teen itsekin. En muuten sitten missään nimessä suosittele kenenkään tekevän pelkästään TT:n listan tai jonkun muun listan perusteella sijoituksia vaan suosittelen jokaiselle tarkkaa perehtymistä sijoituskohteisiinsa tai mikäli tämä ei kiinnosta niin antavan jollekin muulle rahansa sijoitettavaksi. Tätä jälkimmäistä en tosin suosittele.

Toinen yleinen kritiikki on listan muuttuminen tihein väliajoin mikä ainakin teoriassa tarkoittaa kaupankäynnin lisääntymistä ja kulujen kasvua. Itse taas näen listan vain apuvälineenä, joten se yksistään ei siis lisää kaupankäyntikuluja. Pidän listaa hyvin hyödyllisenä apuvälineenä, sillä sitä käyttämällä voi säästää hyvin suuren määrän omaa aikaa ja henkistä pääomaa jättämällä listan huonoja pisteitä saavat yritykset kokonaan analysoimatta. Käytännössä lista myös vähentää jossakin määrin myös turhan informaation määrää, koska siihen on ympätty monta tunnuslukua yhteen, joten yksittäisten lukujen analysoiminen myös vähenee ainakin hieman. Tämä edesauttaa järkevien päätösten tekoa, koska ihmisellä on kuitenkin hyvin rajallinen kyky omaksua tietoa. Toisaalta listan päivitys tapahtuu sen verran harvoin ettei aina voi katsoa sitä. Tämän vuoksi analysoin myös tämän listan lisäksi yrityksiä ja niitä analyyseja olette myös te lukijat voineet tuijotella. En tosin juurikaan jaksa häntäpään yrityksiä katsella tarkemmin paitsi joskus ihan silkasta mielenkiinnosta jonkun tietyn yrityksen suhteen. Jos haluaa itse hoitaa sijoituksensa niin sitten on kyllä myös pakko nähdä vaivaa asian eteen. Se ei ole sen monimutkaisempaa. Pelkkien listojen lukeminen ei riitä vaan oman järjen käyttö on kuitenkin se tärkein asia.

Muita listoja löytyy mm. seuraavista linkeistä:


 Eiköhän tässä ollut kaikki tällä kertaa,

- TT

2 kommenttia:

  1. Olet oikeassa. (Olen sitä mieltä, että kaikkia tunnuslukuja ei tarvitsee tietääkään tai edes välittää niistä. Jätän usein suosiolla pois esim. henkilökunnan määrän ja kaiken muun epäoleellisen ja pureudun vain tärkeimpiin.)

    Kiitos selvennyksestä vaikka tuo kävikin jo aikaisemminkin selväksi.


    Ilman sijoitus kohteeseenkin perehtymistä voi pärjätä useimpia sijoitusrahastoja paremmin koska ne syövät yllätävän paljon tuotoista erinäisinä kuluina.

    Mutta minua viisaaman miehen sanoin voisin sanoa
    Että mitä paremmin tunne sijoitus kohteesin sen todennäköisemmin teet parempia sijoituksia. (Tämä ei kuitenkaan takaa menetystäsi, mutta vähentää luultavimmin tappioitasi.)

    Vanha viisaus on osta haluavalla ja myy kalliilla pitää paikansa, mutta kukaan ei tule sanomaan sinulle ovatko osakkeet halpoja vai kalliita.

    Suojamarkinaali on paras keino suojautua tappioilta.
    Suojamarkinaali ei kuitenkaan takaa, että tekisit voittoa jos aliarvotus jatkuu mutta se takaa ettet tee tappiota ja usesti ne yritykset joilla on hyvä suojamarkinaali ovat myös hyviä sijotuksia.
    Kun markkinat huomaavat hyvän kohteen joka on halpa sillä on tapana hinnoitelultaan korjautua.

    Huomioitavaa on kuitenkin jos yritys on antanut virheellisiä tietoja.
    Näitä yli lyöntejä on havaittu jossa on tehty tilinpäätökseen tuloksen kaunisteluja.
    (Voi johtaa siihen, että yritys kaatuu vaikka tilinpäätösten mukaan olisi tehnyt voittoa kokoajan.)

    VastaaPoista
  2. @Miska. Noista virheellisten tietojen antamisista sen verran, että muistaakseni joku on kirjoittanut jostakin menetelmästä millä niitä voi yrittää hahmottaa, mutta en muista sen tarkemmin. Pitäisin tätä kuitenkin aika marginaalisena ongelmana Suomessa, mutta onhan se toki mahdollista. Tämänkään takia ei kannata laittaa kaikkia munia yhteen koriin, vaikka se kori olisikin houkuttelevan näköinen. Ja sen verran myös muillekin lukijoille, että joskus huomenna iltapäivällä tulee seuraava kirjoitus.

    VastaaPoista