keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Säästötavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan sääntöjä

Periaatteessa olen aika lailla kaikenlaisia sääntöjä vastaan enkä usko kovin vahvaan sääntelyyn millään elämän osa-alueella. Tämä pätee myös säästämiseen, mutta se ettei tämä täysin päde itseeni ei tarkoita etteikö tarkemmista säännöistä voisi olla muille hyötyä. Itsellänikin toisaalta on jonkinlaiset säännöt ja niitä joissain määrin noudatankin. Tämä tosin tapahtuu aika lailla pitkällä aikavälillä. Alkuperäisenä tavoitteenanihan oli saavuttaa puoli miljoonaa Euroa nykyrahassa kolmessakymmenessä vuodessa ja tämä pätee edelleenkin. Myös vuosittaiset välitavoitteet olen kirjannut itselleni ylös. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pystyn myös nämä tavoitteet toteuttamaan, mutta matka on pitkä ja mitä tahansa voi tapahtua. Näiden tavoitteiden luomiseksi on kuitenkin hyvä luoda edes jonkinlaiset säännöt ja niitä varten voi muodostaa jonkinlaiset konseptin joka itselle parhaiten sopii. Tämä filosofia ei ole keksimäni vaan pätee jossain määrin myös muihinkin tavoitteisiin. Tässä kirjoituksessa käyn hieman tätä läpi ja mitä se omassa tapauksessani tarkoittaa.

Tarkka/mitattava:

Säästämisessä tätä siis mitataan rahassa. Itselläni se on keskimäärin 4000€ säästöä joka vuosi. Tämä sitten sijoitetaan ja tähtäimessä on 8%:n reaalituotto. Tämä tavoite on sellainen, että siihen on päästävä ellei tapahdu jotain terveystilanteessa kuten minulla meni koko tammikuun tulot ohi, koska en kipeää nilkkaani halunnut riskeerata ilman kuntoutusta. Tämän seurauksena näyttää siltä, että tämän vuoden jälkeen olen hieman jäljessä kokonaistavoitettani minkä seurauksena joudun sitten kirimään sitä tulevina vuosina, vaikka olin hieman edellä ennen tammikuuta. Jos mietitään sitten muita ihmisiä niin periaatteessa tavoitteiden määräaika voi olla mitä tahansa, mutta kovin lyhyeksi aikaa ei niitä kannata tehdä. Nämä tavoitteet voidaan myös jakaa pienempiin osiin eli esimerkiksi varataan ruokaan xxx-Euroa/kuukausi ja huveihin xxx-Euroa. Itse tosin suunnittelen tavoitteeni vuosittaisiksi ja pidän huolen, että pysyn niissä. Tätä tarkempiakin suunnitelmia voi tehdä, mutta se on hyvin yksilöllistä. Jotkut penninvenyttäjät voivat tehdä jopa viikoittaisia tavoitteita ja saada kiksit onnistumisesta, mutta en kuulu heihin.

Saavutettava:

Luotujen sääntöjen pitää olla mahdollisia saavuttaa. Ei ole mitään järkeä yrittää saada esimerkiksi säästötavoitettaan lähelle nettotuloja, koska käytännössä tavoite on silloin mahdoton saavutaa eikä se tuota kuin epäonnistumisen tunteen. Myös jonkinlainen joustavuus tavoitteiden määrittelyssä ei välttämättä ole pahaksi. Jos esimerkiksi jakaa huvibudjetin esimerkiksi matkailuun ja muihin huveihin kuten itse teen niin pääasia on se ettei näiden lopullinen summa ylitä koko huvibudjettia. Tällainen joustavuus ei välttämättä sovi kaikille, joten kukin harkitkoon omaa tilannettaan itse. Kuitenkin monille pieni joustavuus taas auttaa tavoitteiden toteuttamisessa ja sen takia ei kannata tehdä liian tarkkoja sääntöjä.

Oleellinen:

Tämä tarkoittaa vastausta kysymyksiin miksi. Tätä kysymystä kannattaa heijastaa omaan säästöfilosofiaansa. Itselläni esimerkiksi ruokamenoihin on varattu 250€ kuukaudessa. Tämä summa on saatu arvioimalla ruokamenojen osuutta kokonaismenoista. Tämä voi jossain määrin olla suurempi suhteellinen osuus kuin monilla muilla. Itselleni on kuitenkin jaksamisen vuoksi tärkeää syödä hyvin ja riittävästi, joten sen vuoksi olen valmis käyttämään ruokamenoihin enemmän kuin esimerkiksi nettiin tai puhelimeen suhteellisesti verrattuna muihin.

Kestoaika:

Tähän on varmastikin olemassa joku parempikin määritelmä kuin mitä itse käytän. Itselläni se on tuo kolmisenkymmentä vuotta päätavoitteessani, mutta myös lyhyempien ajanjaksojen käyttö kuten esimerkiksi kuukauden, vuoden, vuosikymmenen tai jonkin muun aikamääreen kestävä tavoite on varmasti hyvä olla olemassa. Välitavoitteiden merkitseminen tuottaa kyllä sitten pidemmälläkin aikavälillä sen edun, että pystyy arvioimaan onko pidemmän aikavälin tavoitteen saavuttaminen mahdollista vai ei. Joskus pidemmän aikavälin tavoitteita on vaan pakko muuttaa, kun tapahtuu jotakin hyvin odottamatonta.

Tässä sitä apua sitten noiden säästötavoitteiteiden luomista varten onkin jonkin verran eri speksejä joita voi joko käyttää hyväkseen tai olla käyttämättä. Tässäkään asiassa ei missään nimessä ole yhtä ainutta oikeaa tapaa vaan jokaisen kannattaa miettiä omalta kannaltaan parasta ratkaisua. Itselleni riittää aika väljät raamit, mutta joku paljon kurinalaisempi ihminen voi tykätä hyvinkin tarkoista määreistä. Itse olen enemmän suurten linjojen vetäjä ja se näkyy myös omassa budjetinteossa. Tiedän toisaalta niitäkin ihmisiä jotka tekevät hyvin tarkkoja suunnitelmia hyvin lyhyille tai pidemmille aikaväleille mallia käyn kerran kuukaudessa elokuvissa, alkoholiin saa mennä 100€/kk, jne. Näiden määrittelyiden tarkoitus on helpottaa päätöksentekoa ja ne sitä jonkin verran kyllä edesauttavatkin. Itse en esimerkiksi voi osallistau kavereiden tekemiin alppireissuihin jo sen takia, että ne ylittävät matkailubudjettini. Itselleni ei tosin skimbaus ole kovin tärkeä asia, joten en koe sitä menetykseksi, vaikka se jääkin väliin säätötavoitteideni vuoksi. Muita halvempia reissuja tosin teen mielelläni. Jokaisen on ennen kaikkea oltava uskollinen itselleen, sillä muiden mielipiteet eivät loppujen lopuksi minulle kuulu eikä teidänkään kannata niistä välittää.

Hyvää viikonjatkoa!

- TT

8 kommenttia:

  1. Minua kiinnostaisi tietää, että mitä aiot tehdä sillä puolella miljoonalla eurolla sitten kun olet jo melkein eläkeiän kynnyksellä? Eikö olisi mielekkäämpää säästää johonkin tiettyyn hankintaan jo aiemmin, tai vaikkapa käyttää hieman suuremman osan ansaituista rahoista elämästä nauttimiseen nyt nuorena kun on todennäköisempää, että on vielä terve jne. Arvostan toki tälläistäkin säästötavoitetta, mutta minusta elämästä pitäisi nauttia nyt eikä tähdä jonnekin todella pitkälle. Esim. Ruotsissahan asuntolainatkin ovat paljon pidempiaikaisia, koska siellä ihmiset sijoittavat huomattavasti enemmän tuloistaan matkusteluun, veneeseen, autoon, mökkiin jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Esim. Ruotsissahan asuntolainatkin ovat paljon pidempiaikaisia, koska siellä ihmiset sijoittavat huomattavasti enemmän tuloistaan matkusteluun, veneeseen, autoon, mökkiin jne."

      ...Niin tai joidenkin tutkimusten mukaan:
      Ruotsalainen Svensson hoitaa asuntolainansa ja omaisuutensa kartuttamisen suomalaista Virtasta fiksummin, kun hän maksaa hitaasti asuntolainaansa ja säästää osan tuloistaan tuottavaan SIJOITUSRAHASTOON.

      -ei siis käytä kulutukseen!

      http://www.kauppalehti.fi/omaraha/taklaako+ruotsalainen+suomalaisen+asuntosaastajan/201303372551

      Poista
  2. @Jallu. Se puoli miljoonaa menee parin vuosikymmenen elämiseen. Sitä rahaa kuule kuluu vanhana sairastaessa paljon enemmän kuin nuorena. Sen näen hyvin hoitaessani äitini laskujen maksamisen. En tiedä miten mä tän sanoisin, mutta sä et ehkä nyt ymmärrä koko mun elämäntapaa, koska et ole ikinä tajunnut sen olevan mahdollista. Mähän nimenomaan nautin tästä nuoruudestani, koska mulla on sitä vapaa-aikaa paljon enemmän kuin esimerkiksi sinulla joka olet 8-9 tuntia 5 päivää viikossa kiinni töissä. Tämä "ylimääräinen" vapaa-aika on korvaamatonta minulle ja arvostan sitä paljon enemmän kuin rahaa. Minulle vene, auto ja mökki ovat aivan toissijaisia asioita, joten en niitä tarvitse. Monet nautinnoista ovat ilmaisia kuten tuossa kevätauringossa kävely päivällä silloin, kun muut ovat normitöissä. Matkustelen ihan riittämiin mielestäni ja pienemmällä budjetilla. Itse pärjään monta viikkoa samoilla rahoilla matkustellessani kuin mikä menis viikossa esim. teidän alppireissulla. Ei mua haittaa muiden rahankäyttö mitenkään, joten toivotan hyviä reissuja jatkossakin sinne alpeille. En koe olevani mitenkään parempi ihminen kuin muut, vaikka tarvitsen rahaa vähemmän kuin monet. Jokainen elää itselleen uskollisesti ja omalla tyylillään. Tämä elämäntyyli on haastava peli jota pelaan vielä hyvin pitkään.

    Ruotsalaisiin on turha verrata, koska maa on paljon vauraampi kuin Suomi monista eri asioista johtuen kuten Rahaneuvoskin jo totesi. Ruotsin pörssi on viimeisen sadan vuoden aikana tuottanut eniten maailmassa, joten sijoittaminen on siellä paljon luonnollisempaa ja hyväksyttävämpää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hieno tavoite TT. Arvostan individuaalista elämäntapaasi. Pari huomiota:

      -itselläkin oli aikoinaan tulostavoitteita. Ne on ihan mukavia. Vuosikausia oli tunne, että ei perkele tästä tule tulosta, mutta pidin silti strategian ja 9 vuodessa olen saanut nostettua vuotuista osinkotuottoa 675 € => 5440 €. Alkupottina oli 14k€ ja tämän lisäksi olen lisännyt vuodessa noin 1500€ osinkojen lisäksi. pointtini on, että vuotuinen osinkotulo saattaa olla tavoitteena parempi kuin pörssikurssit. Olen erittäin tyytyväinen, että olin all in koko finanssikriisin ajan. Nyt tietää miltä tuntuu, kun markkina ottaa sijoittajalta luuloja pois.

      -ihmiset eivät noin yleisesti ottaen tule ymmärtämään elämäntapaasi. se johtuu kulttuuri jne. tiedät kyllä. Charles Bukowski puki sen hyvin sanoiksi:
      http://www.youtube.com/watch?v=iTFSNZARQ_4

      Poista
  3. @moniosaaja. No toi puoli miljoonaa ei varsinaisesti ollut se tavoite alunperin vaan tietyn tuottoprosentin tuoma summa tietyllä aikavälillä. Toisaalta osinkotulo on aika lailla riippuvainen pörssikursseista, joten tolla puolella miljoonalla puhutaan noin parinkymmenen tuhannen Euron vuotuisista osingoista joka on ihan hyvä summa.

    En usko ihmisten tajuavan ja se on ok. En minäkään aina ymmärrä mitä järkeä on hankkia sitä jatkuvaa stressiä ja työpaikan menetyksen peljoa mikä monilla seuraa "ylimääräisen" omaisuuden pitäessä omat pallit tukevasti kiinni lainoissa joita tuon omaisuuden ylläpitämiseen ja hankintaan vaaditaan.

    VastaaPoista
  4. Lisätään sen verran etten kuitenkaan elä millään tuilla vaan tienaan kyllä rahaa, mutta keskimääräistä vähemmän ja keskimääräistä lyhyemmmässä ajassa. "työni" ja joka on samalla myös harrastukseni tapahtuu yleensä iltaisin ja viikonloppuisin, joten sen takia minulla on päivisin yleensä aikaa.

    VastaaPoista
  5. Esitit TT hyviä kommentteja tuohon menetettyyn vapaa-aikaan, jota säännöllisessä työssä käyvät valitettavasti menettävät. Vapaa-aika on kyllä kullanarvoista, ja arvostan sitä. Varsinkin jos pystyy käyttämään lisääntyneen vapaa-ajan johonkin itselle mielekkääseen tekemiseen, ja parhaassa tapauksessa jos siitä vapaa-ajan "harrastuksesta" on vaikka jotain taloudellista etuakin. Oma kommenttini oli tarkoituksella hieman provosoiva, jotta saisimme aikaiseksi keskustelua. Jokainen siis saa elää omaa elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla! :)
    Jotain meidän suomalaisten olisi kyllä syytä oppia noista ruotsalaisista. Suomalaiset yleensä maksavat asuntolainaa kiukulla pois, miettimättä esim. noita yllä mainittuja sijoitusvaihtoehtoja. Näin tuosta samasta asiasta laskelmia myös pankkini lähettämässä propaganda-lehdssä, että voisi olla järkevää pistää osa lainalyhennyksistä kuitenkin johonkin sijoitukseen pitkälle tähtäimellä, kun ei nuo asuntojen hinnatkaan aina voi nousta. Toisaalta kuinka voin tietää, että pankin rahasto on tuottava, tai osake kannattava sijoituskohde? Itsekin kuulun tähän kiukulla lainaa lyhentävien joukkoon, mutta toisaalta nyt korot on matalalla ja lainakin jopa lyhenee. Olen myös miettinyt asuntosijoittaksi ryhtymistä, mutta siinä lähinnä hirvittää tuntuva lainamäärä.

    VastaaPoista
  6. @Jallu sijoittaminen kaikissa muodoissaan on tietysti suositeltavaa. Suosittelen tuohon asuntosijoittamiseen ryhtyessä kuitenkin laskemaan hyvin tarkkaan paljon se tulee maksamaan ja ottamaan sitä lainaa sopiva määrä. Mikä se sitten on niin on täysin yksilöllistä, joten yhtä oikeaa vastausta ei ole. Kannattaa kysyä joltakin asuntosijoittajalta apua, koska he yleensä tietävät tarkemmin mistä on kyse kuin ne joilla siitä ei ole kokemusta.

    VastaaPoista