Säästötavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan sääntöjä

Periaatteessa olen aika lailla kaikenlaisia sääntöjä vastaan enkä usko kovin vahvaan sääntelyyn millään elämän osa-alueella. Tämä pätee myös säästämiseen, mutta se ettei tämä täysin päde itseeni ei tarkoita etteikö tarkemmista säännöistä voisi olla muille hyötyä. Itsellänikin toisaalta on jonkinlaiset säännöt ja niitä joissain määrin noudatankin. Tämä tosin tapahtuu aika lailla pitkällä aikavälillä. Alkuperäisenä tavoitteenanihan oli saavuttaa puoli miljoonaa Euroa nykyrahassa kolmessakymmenessä vuodessa ja tämä pätee edelleenkin. Myös vuosittaiset välitavoitteet olen kirjannut itselleni ylös. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pystyn myös nämä tavoitteet toteuttamaan, mutta matka on pitkä ja mitä tahansa voi tapahtua. Näiden tavoitteiden luomiseksi on kuitenkin hyvä luoda edes jonkinlaiset säännöt ja niitä varten voi muodostaa jonkinlaiset konseptin joka itselle parhaiten sopii. Tämä filosofia ei ole keksimäni vaan pätee jossain määrin myös muihinkin tavoitteisiin. Tässä kirjoituksessa käyn hieman tätä läpi ja mitä se omassa tapauksessani tarkoittaa.

Tarkka/mitattava:

Säästämisessä tätä siis mitataan rahassa. Itselläni se on keskimäärin 4000€ säästöä joka vuosi. Tämä sitten sijoitetaan ja tähtäimessä on 8%:n reaalituotto. Tämä tavoite on sellainen, että siihen on päästävä ellei tapahdu jotain terveystilanteessa kuten minulla meni koko tammikuun tulot ohi, koska en kipeää nilkkaani halunnut riskeerata ilman kuntoutusta. Tämän seurauksena näyttää siltä, että tämän vuoden jälkeen olen hieman jäljessä kokonaistavoitettani minkä seurauksena joudun sitten kirimään sitä tulevina vuosina, vaikka olin hieman edellä ennen tammikuuta. Jos mietitään sitten muita ihmisiä niin periaatteessa tavoitteiden määräaika voi olla mitä tahansa, mutta kovin lyhyeksi aikaa ei niitä kannata tehdä. Nämä tavoitteet voidaan myös jakaa pienempiin osiin eli esimerkiksi varataan ruokaan xxx-Euroa/kuukausi ja huveihin xxx-Euroa. Itse tosin suunnittelen tavoitteeni vuosittaisiksi ja pidän huolen, että pysyn niissä. Tätä tarkempiakin suunnitelmia voi tehdä, mutta se on hyvin yksilöllistä. Jotkut penninvenyttäjät voivat tehdä jopa viikoittaisia tavoitteita ja saada kiksit onnistumisesta, mutta en kuulu heihin.

Saavutettava:

Luotujen sääntöjen pitää olla mahdollisia saavuttaa. Ei ole mitään järkeä yrittää saada esimerkiksi säästötavoitettaan lähelle nettotuloja, koska käytännössä tavoite on silloin mahdoton saavutaa eikä se tuota kuin epäonnistumisen tunteen. Myös jonkinlainen joustavuus tavoitteiden määrittelyssä ei välttämättä ole pahaksi. Jos esimerkiksi jakaa huvibudjetin esimerkiksi matkailuun ja muihin huveihin kuten itse teen niin pääasia on se ettei näiden lopullinen summa ylitä koko huvibudjettia. Tällainen joustavuus ei välttämättä sovi kaikille, joten kukin harkitkoon omaa tilannettaan itse. Kuitenkin monille pieni joustavuus taas auttaa tavoitteiden toteuttamisessa ja sen takia ei kannata tehdä liian tarkkoja sääntöjä.

Oleellinen:

Tämä tarkoittaa vastausta kysymyksiin miksi. Tätä kysymystä kannattaa heijastaa omaan säästöfilosofiaansa. Itselläni esimerkiksi ruokamenoihin on varattu 250€ kuukaudessa. Tämä summa on saatu arvioimalla ruokamenojen osuutta kokonaismenoista. Tämä voi jossain määrin olla suurempi suhteellinen osuus kuin monilla muilla. Itselleni on kuitenkin jaksamisen vuoksi tärkeää syödä hyvin ja riittävästi, joten sen vuoksi olen valmis käyttämään ruokamenoihin enemmän kuin esimerkiksi nettiin tai puhelimeen suhteellisesti verrattuna muihin.

Kestoaika:

Tähän on varmastikin olemassa joku parempikin määritelmä kuin mitä itse käytän. Itselläni se on tuo kolmisenkymmentä vuotta päätavoitteessani, mutta myös lyhyempien ajanjaksojen käyttö kuten esimerkiksi kuukauden, vuoden, vuosikymmenen tai jonkin muun aikamääreen kestävä tavoite on varmasti hyvä olla olemassa. Välitavoitteiden merkitseminen tuottaa kyllä sitten pidemmälläkin aikavälillä sen edun, että pystyy arvioimaan onko pidemmän aikavälin tavoitteen saavuttaminen mahdollista vai ei. Joskus pidemmän aikavälin tavoitteita on vaan pakko muuttaa, kun tapahtuu jotakin hyvin odottamatonta.

Tässä sitä apua sitten noiden säästötavoitteiteiden luomista varten onkin jonkin verran eri speksejä joita voi joko käyttää hyväkseen tai olla käyttämättä. Tässäkään asiassa ei missään nimessä ole yhtä ainutta oikeaa tapaa vaan jokaisen kannattaa miettiä omalta kannaltaan parasta ratkaisua. Itselleni riittää aika väljät raamit, mutta joku paljon kurinalaisempi ihminen voi tykätä hyvinkin tarkoista määreistä. Itse olen enemmän suurten linjojen vetäjä ja se näkyy myös omassa budjetinteossa. Tiedän toisaalta niitäkin ihmisiä jotka tekevät hyvin tarkkoja suunnitelmia hyvin lyhyille tai pidemmille aikaväleille mallia käyn kerran kuukaudessa elokuvissa, alkoholiin saa mennä 100€/kk, jne. Näiden määrittelyiden tarkoitus on helpottaa päätöksentekoa ja ne sitä jonkin verran kyllä edesauttavatkin. Itse en esimerkiksi voi osallistau kavereiden tekemiin alppireissuihin jo sen takia, että ne ylittävät matkailubudjettini. Itselleni ei tosin skimbaus ole kovin tärkeä asia, joten en koe sitä menetykseksi, vaikka se jääkin väliin säätötavoitteideni vuoksi. Muita halvempia reissuja tosin teen mielelläni. Jokaisen on ennen kaikkea oltava uskollinen itselleen, sillä muiden mielipiteet eivät loppujen lopuksi minulle kuulu eikä teidänkään kannata niistä välittää.

Hyvää viikonjatkoa!

- TT