Periaatteessa olen aika lailla
kaikenlaisia sääntöjä vastaan enkä usko kovin vahvaan sääntelyyn
millään elämän osa-alueella. Tämä pätee myös säästämiseen,
mutta se ettei tämä täysin päde itseeni ei tarkoita etteikö
tarkemmista säännöistä voisi olla muille hyötyä. Itsellänikin
toisaalta on jonkinlaiset säännöt ja niitä joissain määrin
noudatankin. Tämä tosin tapahtuu aika lailla pitkällä
aikavälillä. Alkuperäisenä tavoitteenanihan oli saavuttaa puoli
miljoonaa Euroa nykyrahassa kolmessakymmenessä vuodessa ja tämä
pätee edelleenkin. Myös vuosittaiset välitavoitteet olen kirjannut
itselleni ylös. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pystyn
myös nämä tavoitteet toteuttamaan, mutta matka on pitkä ja mitä
tahansa voi tapahtua. Näiden tavoitteiden luomiseksi on kuitenkin
hyvä luoda edes jonkinlaiset säännöt ja niitä varten voi
muodostaa jonkinlaiset konseptin joka itselle parhaiten sopii. Tämä
filosofia ei ole keksimäni vaan pätee jossain määrin myös
muihinkin tavoitteisiin. Tässä kirjoituksessa käyn hieman tätä
läpi ja mitä se omassa tapauksessani tarkoittaa.
Tarkka/mitattava:
Säästämisessä
tätä siis mitataan rahassa. Itselläni se on keskimäärin 4000€
säästöä joka vuosi. Tämä sitten sijoitetaan ja tähtäimessä
on 8%:n reaalituotto. Tämä tavoite on sellainen, että siihen on
päästävä ellei tapahdu jotain terveystilanteessa kuten minulla
meni koko tammikuun tulot ohi, koska en kipeää nilkkaani halunnut
riskeerata ilman kuntoutusta. Tämän seurauksena näyttää siltä,
että tämän vuoden jälkeen olen hieman jäljessä
kokonaistavoitettani minkä seurauksena joudun sitten kirimään sitä
tulevina vuosina, vaikka olin hieman edellä ennen tammikuuta. Jos
mietitään sitten muita ihmisiä niin periaatteessa tavoitteiden
määräaika voi olla mitä tahansa, mutta kovin lyhyeksi aikaa ei
niitä kannata tehdä. Nämä tavoitteet voidaan myös jakaa
pienempiin osiin eli esimerkiksi varataan ruokaan xxx-Euroa/kuukausi
ja huveihin xxx-Euroa. Itse tosin suunnittelen tavoitteeni
vuosittaisiksi ja pidän huolen, että pysyn niissä. Tätä
tarkempiakin suunnitelmia voi tehdä, mutta se on hyvin yksilöllistä.
Jotkut penninvenyttäjät voivat tehdä jopa viikoittaisia
tavoitteita ja saada kiksit onnistumisesta, mutta en kuulu heihin.
Saavutettava:
Luotujen sääntöjen
pitää olla mahdollisia saavuttaa. Ei ole mitään järkeä yrittää
saada esimerkiksi säästötavoitettaan lähelle nettotuloja, koska
käytännössä tavoite on silloin mahdoton saavutaa eikä se tuota
kuin epäonnistumisen tunteen. Myös jonkinlainen joustavuus
tavoitteiden määrittelyssä ei välttämättä ole pahaksi. Jos
esimerkiksi jakaa huvibudjetin esimerkiksi matkailuun ja muihin
huveihin kuten itse teen niin pääasia on se ettei näiden
lopullinen summa ylitä koko huvibudjettia. Tällainen joustavuus ei
välttämättä sovi kaikille, joten kukin harkitkoon omaa
tilannettaan itse. Kuitenkin monille pieni joustavuus taas auttaa
tavoitteiden toteuttamisessa ja sen takia ei kannata tehdä liian
tarkkoja sääntöjä.
Oleellinen:
Tämä tarkoittaa
vastausta kysymyksiin miksi. Tätä kysymystä kannattaa heijastaa
omaan säästöfilosofiaansa. Itselläni esimerkiksi ruokamenoihin on
varattu 250€ kuukaudessa. Tämä summa on saatu arvioimalla
ruokamenojen osuutta kokonaismenoista. Tämä voi jossain määrin
olla suurempi suhteellinen osuus kuin monilla muilla. Itselleni on
kuitenkin jaksamisen vuoksi tärkeää syödä hyvin ja riittävästi,
joten sen vuoksi olen valmis käyttämään ruokamenoihin enemmän
kuin esimerkiksi nettiin tai puhelimeen suhteellisesti verrattuna
muihin.
Kestoaika:
Tähän on
varmastikin olemassa joku parempikin määritelmä kuin mitä itse
käytän. Itselläni se on tuo kolmisenkymmentä vuotta
päätavoitteessani, mutta myös lyhyempien ajanjaksojen käyttö
kuten esimerkiksi kuukauden, vuoden, vuosikymmenen tai jonkin muun
aikamääreen kestävä tavoite on varmasti hyvä olla olemassa.
Välitavoitteiden merkitseminen tuottaa kyllä sitten pidemmälläkin
aikavälillä sen edun, että pystyy arvioimaan onko pidemmän
aikavälin tavoitteen saavuttaminen mahdollista vai ei. Joskus
pidemmän aikavälin tavoitteita on vaan pakko muuttaa, kun tapahtuu
jotakin hyvin odottamatonta.
Tässä sitä apua
sitten noiden säästötavoitteiteiden luomista varten onkin jonkin
verran eri speksejä joita voi joko käyttää hyväkseen tai olla
käyttämättä. Tässäkään asiassa ei missään nimessä ole yhtä
ainutta oikeaa tapaa vaan jokaisen kannattaa miettiä omalta
kannaltaan parasta ratkaisua. Itselleni riittää aika väljät
raamit, mutta joku paljon kurinalaisempi ihminen voi tykätä
hyvinkin tarkoista määreistä. Itse olen enemmän suurten linjojen
vetäjä ja se näkyy myös omassa budjetinteossa. Tiedän toisaalta
niitäkin ihmisiä jotka tekevät hyvin tarkkoja suunnitelmia hyvin
lyhyille tai pidemmille aikaväleille mallia käyn kerran kuukaudessa
elokuvissa, alkoholiin saa mennä 100€/kk, jne. Näiden
määrittelyiden tarkoitus on helpottaa päätöksentekoa ja ne sitä
jonkin verran kyllä edesauttavatkin. Itse en esimerkiksi voi
osallistau kavereiden tekemiin alppireissuihin jo sen takia, että ne
ylittävät matkailubudjettini. Itselleni ei tosin skimbaus ole kovin
tärkeä asia, joten en koe sitä menetykseksi, vaikka se jääkin
väliin säätötavoitteideni vuoksi. Muita halvempia reissuja tosin
teen mielelläni. Jokaisen on ennen kaikkea oltava uskollinen
itselleen, sillä muiden mielipiteet eivät loppujen lopuksi minulle
kuulu eikä teidänkään kannata niistä välittää.
Hyvää
viikonjatkoa!
- TT
