Viime päivät olemme saaneet lukea
joka tuutista ruoan hinnanalennuksista. Asia ainakin herättää
minussa tunteita, tyytyväisyydestä epäuskoisuuteen. Olen tietysti
iloinen, että hinnat laskevat jonkin verran, mutta suuriin
riemunkiljahduksiin en silti tämän kehityksen myötä ryhtyisi.
Suurin syy tähän on se, että asiaa tarkemmin ajatellessa huomaa
ettei hinnanalennukset ole niin iso asia kuin rummutetaan.
Hintoja lasketaan kauppojen, ei
asiakkaiden vuoksi
Surkuhupaisinta tässä asiassa on
edelleen se kuinka S- ja K-mafioiden ja sen saksalaisen vaihtoehdon
puhuvat päät puhuvat roskaa sen minkä ehtivät. Kun nämä puhuvat
päät kertovat, että ”haluamme tarjota asiakkaillemme edullista
ruokaa” tulee se kääntää todelliseen muotoonsa: ”Me haluamme
maksimoida voittomme ja sen takia joudumme laskemaan ruoan hintaa,
koska muutkin ovat niin tehneet ja koska asiakkaamme ovat muuttuneet
hintatietoisemmiksi.” Kaikki puheet hinnanlaskusta asiakkaiden
hyvinvoinnin vuoksi on niin suurta valetta ettei voi muuta kuin
ihailla sitä tapaa kuinka nämä puhuvat päät pystyvät
valehtelemaan niin, että korvat heiluu. En silti lähde
moralisoimaan tätä valehtelua, koska liikeyritysten perimmäinen
tarkoitus on tehdä omistajilleen niin paljon voittoa kuin
mahdollista tiettyjen rajoitusten, kuten erilaisten lakien
muodostaessa reunaehdot toiminnalle. Markkinataloudessa muut toimijat
asiakkaiden kanssa pitävät huolen siitä ettei yksittäinen toimija
pysty nyhtämään asiakkailta kohtuuttomasti rahaa. Markkinatalous
on alkanut toimimaan suomalaisessa vähittäiskaupassa vasta viime
vuosina. Se ei vieläkään muuten toimi hyvin.
Halvennettujen hintojen lähtötasot
korkeita
Kun alamme hieman innostumaan
alentuneista ruokien hinnoista, tulee meidän muistaa miltä tasolta
olemme lähteneet. Suomessa ruokakauppa on ollut lukuunottamatta ihan
viimeisiä vuosia käytännössä täysin kahden isomman toimijan
hallussa. Toki pienempiäkin toimijoita on ollut, mutta niillä ei
ole juuri ollut merkitystä elintarvikkeiden hintoihin. Käytännössä
S- ja K-mafiat ovat saaneet nyhtää suomalaisten kuluttajien
selkänahkaa pitkän ajan. Edes Lidlin tulo ei ole juuri vaikuttanut
hintoihin ennen viimeisiä vuosia. Tästä hyvä esimerkki siitä
oli, kun ruoan maailmanmarkkinahinnat laskivat niin hinnat eivät
laskeneet tippaakaan vaan nousivat. Käytännössä nykyiset
hinnanalennukset ovat vasta askel kohti sitä tilannetta, jolloin
elintarvikkeita myyvät yritykset alkavat tehdä kohtuullisia
voittoja ilman kuluttajien riistämistä. Näitä nykyisiäkin
hinnanalennuksia voi vielä pitää lähinnä kosmeettisina, koska ne
koskevat vain pientä osaa kunkin kaupan koko valikoimasta.
Esimerkiksi Prisman alentaessa parinsadan eri tuotteen hintoja, jää
jäljelle vielä tuhannet tuotteet joiden hintaa ei laskettu. Meidän
on syytä muistaa, että vieläkin hinnat ovat liian korkealla
lähinnä siitä syystä ettei markkinatalous vieläkään toimi
hyvin kuluttajan hyväksi. Ei siis pidä kovin paljon juhlia tätä
asiaa, koska asiakkaita riistetään vieläkin liikaa.
Elintarvikemyynti on
kiinteistöbisnestä
Lopuksi on ehkä syytä miettiä sitä,
että puhuttaessa elintarvikkeiden myynnistä ei puhuta
liiketoiminnasta joka on eniten riippuvainen hinnoista vaan
liiketilojen paikoista. Liiketilojen paikat määräytyvät ennen
kaikkea kaavoituksen kautta. Suomessa tämä on tarkoittanut sitä,
että paikallisilla virkamiehillä on eniten mahdollisuuksia
vaikuttaa siihen missä mikäkin kauppaketju tuotteensa myy. Vasta
viime vuosina on työ- ja elinkeinoministeriö parantanut myös
Lidlin mahdollisuuksia saada hyviä kauppapaikkoja siirtämällä
Alkoja Lidlin kauppojen yhteyteen. Tätä ennen ne ovat menneet
lähinnä S- ja K-kauppojen kylkeen. Tämä on parantanut sekä
Lidlin että kuluttajien asemaa. Paras tapa laskea ruoan hintaa on
itseasiassa kilpailevien kauppojen sijoittaminen mahdollisimman
lähelle toisiaan. Itse olen huomannut tämän omassa elämässäni,
koska nykyään kaupassa käydessäni S-marketti ja Lidl ovat lähes
vierekkäin. Tämä pakottaa pitämään molemmissa hinnat paremmin
kurissa.
Jotta markkinatalous toimisi vielä
paremmin pitäisi meidän jotenkin saada houkuteltua vielä ainakin
yksi kauppaketju lisää Suomeen. Se mikä kansainvälinen yritys
olisi kyseessä on minulle loppujen lopuksi ihan samantekevää.
Tulevaisuudessa voi käydä niin, että elintarvikkeiden verkkokauppa
yleistyy ja silloin vanhat säännöt eivät enää päde.
Kiinteistöbisnes muuttuu toimitusketjujen taisteluksi. Tästä
asiasta minulla ei tosin ole kuin hämärä kuva, joten en voi siitä
oikeastaan enempää sanoa. Kehitys ei varmaan ole hirveän nopeaa,
mutta pidän todennäköisyyttä korkeana sen suhteen, että näin
tulee tapahtumaan. Tässä nopeat ajatukseni elintarvikkeiden
hinnoista.
-TT
Niinpä... Hirmuinen haloo alennetuista hinnoista, mutta kun tavalliseen tapaani Prismassa käväsin ruokaostoksilla, niin eipä minun koriini tietään löytänyt yksikään tuote josta hintaa olisi alennettu.
VastaaPoistaItse kiinnitän paljon huomiota siihen mitä syön, eli pyrin ostamaan mahdollisimman vähän jalostettuja ja terveellisiä tuotteita, jotka ovat mieluiten tuotettu suomessa. En syö esimerkiksi jauhelihaa ollenkaan, marinoiduista lihoista puhumattakaan. Vaikka ostan "laadukkaita" lihatuotteita, niin tästäkin huolimatta suurin menoeräni ruokakaupassa kohdistuu kuitenkin kasviksiin ja hedelmiin. Tälläisissä tuotteissa en minkäänlaisia alennuksia huomannut. Ainut alennettu tuote minkä olisi voinut ostaa oli Valion Oltrermanni, mutta sekin jäi hyllyyn (kesällä Putin-juustot eivät jääneet =D ).
En ole asiaan paremmin perehtynyt, mutta päällisin puolin olen usein ihmetellyt, miksi Osuuskaupan hinnat ovat niin korkeita ja heillä on hirveä hinku laajentua. Pörssiyrityksellä sen ymmärrän, mutta eikö osuuskunnan perimmäinen "liike-idea" ja toiminnan tarkoitus ole hieman erilainen, kuin markkinaosuuden ja voiton maksimointi? S-ryhmän toiminnassa olisi varmasti paljon tehostamisen paikkoja, joilla voitaisiin alentaa hintoja (en tarkoita työntekijöiden oikeuksien ja palkkojen polkemista!).
Ilmeisesti jostain syystä S-ryhmä ei toimi, kuten osuuskunta. Syytä tähän en oikeastaan tiedä, mutta S-ryhmän toimet kertovat enemmän kuin mikään markkinointipuhe. Tekeminen kertoo aina kaiken. Poliitikot ja yritysjohtajat suoltavat molemmat aika lailla ympäripyöreätä huttua. Tämä johtuu siitä, että tietääkseni molemmat käy läpi samanlaisen esiintymiskoulutuksen.
PoistaItsekin kiinnitin huomiota, että ennallaan tuntui olevan hedelmät ja vihannekset. Teollisesti tuotettuja taitaa koskea heidän alensa. Onhan sillekin ostajansa, mutta mieluummin ostan oikeampaa tavaraa. Taitaa ostoskorin hinta pysyä melko ennallaan.
PoistaTT: Mielenkiinnolla odotan täällä päin hintavaikutuksia kun on uusi iso Prisma rakenteilla. Sen jälkeen on CM-Lidl-Prisma ketju noin 150m sisällä.