Mitä yhteistä on ämpäreillä, mikroaaltouuneilla ja bonus-korteilla?

Oikea vastaus ei tällä kertaa ole se, että näitä kaikkia saa samasta paikasta. Mehän olemme taas viime viikkoina saaneet lukea siitä kuinka ihmiset ovat jonottaneet tunteja saadakseen ämpäreitä ja mikroaaltouuneja ilmaiseksi tai olemattomaan Euron hintaan. Tarkoitus ei myöskään ole haukkua niitä ihmisiä jotka näitä ovat jonottaneet vaan miettiä mitä tämä kaikki oikeasti tarkoittaa. Jos joku ihmettelee miksi bonus-kortit ovat laitettu mukaan samaan pakettiin niin kerrottakoon, että asiakas maksaa AINA jollakin tavalla saamansa edut ja bonus-kortit edustavat tätä totuutta varmasti eniten.

Eli toisin sanoen mikään ei tule ilmaiseksi tässä maailmassa. Vaikka jokin asia saattaa olla nimellisesti ilmainen niin sitä se ei käytännössä ole. Olen itsekin odotellut pari tuntia juuri avattavan kaupan jonossa rinkkaa jonka ostamisessa säästin noin sata Euroa. Käytännössä kulutin aikaani tähän sadan Euron säästöön kolmisen tuntia kun lasketaan matkat jonottamaan. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että voimme laskea yhden tunnin olevan noin kolmenkymmenen Euron arvoinen tässä tapauksessa. Onko se paljon vai vähän on yksilöllinen asia. Minusta tämä ”diili” oli järkevän ja typerän käytöksen rajamailla. Yksi suuri syy siihen oli myös se, että ennen kauppaan lähtöä minulla ei käynyt mielessäkään se vaihtoehto, että joutuisin jonottamaan niin pitkään. Toisin sanoen minut yllätettiin housut kintuissa ja se oli minun oma vikani. Vielä jonottaessanikin mietin sitä kannattaako lähteä menemään kesken kaiken vai ei. Yksi iso syy tähän jonoon jäämiseen oli se, että minulla oli tarve saada ostettua rinkka ennen lähtöäni itä-Eurooppaan.

Kun me saamme joitakin etuja kuten ”ilmaista” kurssitusta tai muuta vastaavaa niin me maksamme jollakin tavalla. Niitä tapoja on monenlaisia kuten aikamme hukkaaminen jota pidän suurimpana kuluna mitä voi tulla. Käytettyä aikaa emme saa koskaan takaisin ja jonottaminen on ajantuhlausta pahimmillaan, koska harva meistä saa mitään hyötyä seistessään jonossa. Tämän lisäksi joskus jonottamillamme asioilla voi olla suurempiakin käyttökustannuksia ja ne tulisi myös ottaa huomioon. Esimerkiksi mikroaaltouunit ja rinkat vaativat tilaa varastointiin ja se tulisi ottaa mukaan mikäli haluaa miettiä jonottamisen todellisia kustannuksia. Joissakin tapauksissa ihmiset joutuvat myös laskemaan mukaan vaihtoehtoiskustannukset, koska jonottaminen voi olla työajasta pois. Tämän lisäksi me saatamme jonottaa sellaista tavaraa joka on meille vahingollista ihan vain sen takia, että sitä kutsutaan ilmaiseksi. Jos vielä mennään äärimmäisyyksiin niin jotkut voivat hamuta ilmaiseksi jotain sellaista josta ei edes pidä. Itselleni tällaista roskaa edustaa mm. erään virvoitusjuomayrityksen jakamaa ”kevytvaihtoehtoa” joka on pahaa kuin perkele ja olen sitä joskus kerran jonottanutkin, mutta toista kertaa tuskin teen saman virheen.

Mennään sitten kanta-asiakaskortteihin: s-mafian ja k-mafian kanta-asiakaskortit ovat ne yleisimmät käytössä olevat kortit. Nehän ovat tunnettuja siitä, että keskittämällä ostonsa juuri edellämainittujen ketjujen liikkeisiin saa niistä bonusta ehkä kerran kuussa tai vuodessa. Koska en omista kumpaakaan korttia niin en ole varma siitä kuinka usein niitä bonuksia tippuu. Tosiasiat ovat sellaisia, että asiakkaat maksavat ne kaikki bonuksensa kalliimpien ostoksien myötä todennäköisesti moneen kertaan. Kanta-asiakaskortit ovat hyvää liiketoimintaa yrityksille, koska ne saavat ihmiset keskittämään ostoksiaan tarpeettomasti samoihin liikkeisiin. Mitä enemmän asiakkaat kerääntyvät samoihin liikkeisiin sitä varmemmin niillä on varaa pidemmällä tähtäimellä nostaa hintojaan kilpailun vähentyessä. Vaikka markkinatalous on keskimäärin hyvä asia niin meidän on myös muistettava se tosiasia, että siinä pyritään aina monopoleihin, koska ne takaavat suurimmat voitot. S-mafia ja k-mafia edustavat tätä kehitystä pahimmillaan. Suomessa on jo sijaintinsa ja harvaanasutun pinta-alansa vuoksi vähän kilpailua eikä sen väheneminen ole missään nimessä hyväksi.

Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa ja ilmainen voi tulla vielä kalliimmaksi kannattaa pitää mielessä seuraavan kerran, kun lähtee jonottamaan jotakin. Näitä asioita kannattaa mielestäni välillä miettiä ennen kuin säntää muiden mukana jonoon. On tietysti inhimillistä välillä erehtyä, mutta virheiden toistaminen ei ole järkevää. Tässä vähän miettimistä sunnuntain ratoksi.

-TT