Tällä kertaa luin Kauppalehteä vuodelta 2011 ja siinä mietittiin kuinka ratkaistaan Italian ja muiden välimeren maiden ongelmia. Vaikka tällä hetkellä Eurokriisi seilaa hyvin tyynessä tuulessa niin ensi viikonlopun Saksan vaalien jälkeen tullaankin sitten taas heräämään loppuvuonna todellisuuteen. Tämä tarkoittaa ainakin Kreikan auttamista ja todennäköisesti muidenkin maiden tilanne on huonompi kuin mitä julkisuudessa ollaan spekuloitu vähään aikaan. Tämä tarkoittaa myös Suomen niin sanottujen ”vakuuksien” todennäköistä laukeamista. Sitten saadaan taas katsella sisäpoliittista draamaa kuten jo aikaisemminkin. Tähän väliin on kuitenkin huomautettava, että Suomen ongelmat ovat kuitenkin enemmän kotikutoisia kuin Euromaille annettujen lainojen tappioista tulevia. Tämän takia mitään akuutimpaa hätää Suomella ei ole seuraavan vuoden aikana. Toisaalta, kun Suomen AAA-luokitus tippuu niin sitten velkaongelman kasvuvauhti kiihtyy ja silloin onkin paljon tekemistä.
Kun katsoo hallituksen julkistamaa rakenneuudistuspakettia niin huomaa helposti etteivät nämä toivotalkoot tuota kuin korkeintaan kosmeettisia tuloksia ja paska osuu jossain vaiheessa tuulettimeen sen verran pahasti ettei sen leviämistä sitten enää estetäkään. Todennäköisesti parin vuoden päästä mietitään vielä samalla tavalla oikeiden rakennemuutosten tekemistä, mutta paljon huonommassa taloudellisessa tilanteessa joudutaan sitten turvautumaan radikaalimpiin ratkaisuihin kuin mitä nyt toimiessa tarvittaisiin. Tämä jatkuva negatiivinen kierre ei lopu ennen kuin sen katkaisemiseksi oikeasti tehdään jotakin eikä odoteta sitä tulematonta talouskasvua. Yksi asia mikä kuitenkin näyttää hyvälle on tänä syksynä junailtu palkkaratkaisu joka parantaa suomalaisen työvoiman kilpailukykyä. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska myös yritysten pitää parantaa tuotteitaan saadakseen niitä myytyä.
Mitä sitten pitäisi erityisesti seurata, jotta tietäisi milloin se paska tuulettimessa alkaa levitä? Yksiselitteistä vastausta tähän ei tietystikään ole, mutta pitkät korot ovat yksi signaali jota pitää tarkastella. Näiden pienet muutokset eivät vielä itsessään ole mikään kovin vaikuttava signaali, koska myös korkomarkkinat tykkäävät heilua edestakaisin ja tietyllä vaihteluvälillä tämä ei kerro mistään.
Se mihin kannattaa kiinnittää huomiota on alkaako korkojen nousun
vauhti kiihtymään vai hidastumaan mikäli niiden vaihteluväli
kasvaa. Tämä muutosvauhdin kiihtyminen ei koske pelkästään
korkoja vaan velkaantumista ja montaa muuta eri ilmiötä. Se koskee
aika lailla kaikkia epälineaarisia järjestelmiä ja varsinkin niitä
joissa on jonkinlainen takaisinkytkentä eli toisin sanoen
järjestelmän edellinen muutos vahvistaa tai heikentää seuraavaa
tapahtumaa. Pari esimerkkiä tällaisesta järjestelmästä on
inflaation vaikutus pankkitilillä oleviin rahoihin tai osinkojen
uudelleen sijoittaminen. Nämä takaisinkytkennät ovat erityisesti
insinööreille tuttuja ja myös niiden katastrofaalisiin
vaikutuksiin ovat monet insinööritieteiden opiskelijat päässeet
tutustumaan. On tärkeää ymmärtää tällaisia ilmiöitä, koska
ne vaan tuppaavat nykyaikana olemaan toistumaan.
Ymmärrän hyvin miksi joku nyt saattaa kysyä miksi pitää aina manata näitä samoja asioita? On syytä olla aina hereillä ja pitää huoli siitä ettei ota liian pahasti turpiinsa. Takaiskuja tietysti tulee kaikille, mutta historian tunteminen voi auttaa meitä välttämään ne virheet joita muut ovat ennen meitä tehneet. Vaikka tietysti hyvin moni lukijoista ajattelee, että kyse on vain perstuntumasta ja liian negatiivisesta ajattelusta niin kyse on kuitenkin enemmän suhteellisen yksinkertaisesta matematiikasta josta ei sitten suurelle yleisölle uskalleta kertoa. Olen kuitenkin mielelläni tässä asiassa väärässä, koska mikäli asiat menevät niin kuin uumoilen niin se tuottaa hirveän määrän inhimillistä kärsimystä ja mikäli ihmiset joutuvat oikein ahtaalle voi tämä kärsimys vaikuttaa myös ihmisten turvallisuuteen.
Tässä tämä manausosio taas vähäksi aikaa.
-TT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti