tiistai 18. syyskuuta 2012

Globalisaatio, uhka vai mahdollisuus

Kyseessä on tietysti kompa, sillä se on molempia kuten suurin osa ihmisistä varmasti ymmärtääkin. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus käydä asiaa läpi, mutta suhteellisen suppeasti johtuen asian laajuudesta. Globalisaatio on tosiasia jota ei kannata yrittääkään kieltää vaan se täytyy hyväksyä ja siihen täytyy jokaisen sopeutua, sillä se koskettaa meitä kaikkia halusimme sitä tai emme.

Kaiken kaikkiaan globalisaatio ideaalitilanteessa johtaisi meidän kaikkien hyvinvointiin, mutta valitettavasti ihmisluonnon tuntien kyseessä on pelkkä utopia. Tätä utopiaa kuvaa talousnobelisti Stiglitz hyvin kirjassaan making globalization work. Ottaen huomioon kyseisen herran toimineen jonkin kv-laitoksen työryhmässä meidän kotoisan muumimammamme kanssa ei ole mikään ihme ettei tässä kirjassa kuvailtua maailmankuvaa pystytä ikimaailmassa toteuttamaan. Hän ehdottaa maailmanhallintoa, jossa kaikilla kansoilla olisi yhtä suuri rooli maapallomme hyvinvoinnissa mikä on todennäköisyydeltään samaa luokkaa kuin Jeesuksen toinen tuleminen. Vaikea siis uskoa koko hommaan, kun en usko niihin edellisiinkään ihmeisiin. Tämä maailmanhallinto toimisi lähestulkoon yhtä hyvin kuin Eurostoliittokin mikäli sellainen joskus perustettaisiin.

Itse näkisin kuitenkin globalisaation hyvin toisin ja ennen kaikkea siinä on kyse kilpailun koventumisessa asiassa kuin asiassa mikä tarkoittaa käytännössä sitä ettei nykymaailmassa pärjää enää hirttäytymällä vanhoihin sääntöihin tai entiseen erinomaisuuteen vaan ennen kaikkea muuttamalla tapaa jolla maailmanmenoa nykypäivänä katsoo itse kukin. Tällainen maailma näkyy eniten liike-elämässä missä kilpailu on hyvin raakaa eikä pääomat juurikaan omaa isänmaata vaan menevät sinne mistä saa suurimman tuloksen panostukselleen. Hirttäytymällä entiseen erinomaisuuteen ja kilpailukykyyn ay-liikkeen tavoin voidaan vain todeta teollisuuden työpaikkojen siirtyvän pois Suomesta kiihtyvällä tahdilla. Tämä ei tietystikään ole ainut syy vaan poliitikkomme taitavat vielä paremmin omiin muroihin pissaamisen. Viimeisin esimerkki tässä on Hassin erityisesti lobbaama rikkidirektiivi mikä käytännössä saattaa johtaa tuhansien työpaikkojen siirtymiseen muihin maihin. Myös kaikki poliitikkojemme päätökset nostaa veroja lisäävät ay-liikkeen intoa vaatia kovempia palkkoja joihin meillä ei varsinkaan julkisella sektorilla ole edes varaa. Globalisaatio siis toisin sanoen nykypäivänä ennen kaikkea vähentää työpaikkoja täällä Suomessa mikäli jatkamme samaa rataa emmekä sopeudu muuttuvaan maailmaan. Varsinkin vientiyrityksemme ja heidän omistajansa ovat ennen kaikkea hyötyneet globalisaatiosta uusina asiakkaina ympäri maailmaa. Myös pääomille on saatavissa parempaa tuottoa ulkomailta. Näin pienellä ja syrjäisellä maalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua tähän uuteen tilanteeseen mikä tulee pidemmällä aikavälillä johtamaan rakenteiden uudistamiseen pakon edessä mikäli emme sitä aikaisemmin suostu tekemään.

Yksilötasolla on tietysti globalisaatiota pakko pitää jossakin määrin hyvinkin suurena uhkana, sillä keskimäärinen suhteellinen elintasomme tulee jatkossa vain laskemaan kilpailukykymme laskiessa jatkossakin. Tämä tapahtuu aika monella tapaa, mutta suurin ongelma on työttömyyden kasvu joka tulee jatkumaan, sillä tuo supistuva yksityinen sektori on kuitenkin se osa talouttamme joka maksaa julkisen sektorin ylläpidon. Toinen ongelma on hallituksen tapa sopeutua nykyiseen kehitykseen mikä lisää tavallisten ihmisten elinkustannuksia huomattavasti. Tämä on tapahtunut tähän asti lähinnä kulutukseen kohdistuvien verojen nostamisena, mutta ilman rakennemuutosta kaikkitietävä koneistomme ulosmittaa kyllä kaiken ylimääräisen ihmisten omaisuuden pakkoveroina niiltä jotka eivät pysty sitä siirtämään ulkomaille turvaan. Tämä omaisuuden siirtäminen on varmasti helpottunut globalisaation myötä. Aika monet ihmiset tosin pystyvät säästämään aika paljon rahaa kuluttamalla rahansa joko ulkomailla tai tilaamalla tavaroita Internjetin kautta halvemmalla. Suurin hyöty globalisaatiosta yksilötasolla on kuitenkin niiden saatavilla jotka ovat OIKEASTI lahjakkaita siinä mitä tykkäävät tehdä. Nopea tiedonsiirto ympäri maailmaa mahdollistaa oman lahjakkuuden markkinoinnin monelle miljardille ihmiselle netin kautta. Tietysti kilpailijoiden määrän myötä tämä on vain entistä vaikeampaa ja se vaatii myös markkinointiosaamista jota pitää löytyä siltä talentilta joka itseään myy, sillä aika harvoin kukaan pystyy siitä muille maksamaan.

Globalisaatio myös mahdollistaa maastamuuton lähes kaikille mikäli alkavat nuo kotimaamme verot ahdistamaan. Jos joku väittää ettei ole mahdollista muuttaa maailmalle parempiin töihin niin se johtuu ainoastaan itse henkilön halusta jäädä kotimaahan. Mielestäni on aivan turhaa alkaa sitten siinä tapauksessa vinkumaan, kun koneisto tekee kaiken niin vaikeaksi ja epätasa-arvoiseksi. Uskallan väittää suurimman osan näistä valittajista olevan wanna be kapitalisteja, jotka eivät pärjäisikään siinä kovassa kilpailussa jota monilla eri aloilla Suomen ulkopuolella tai kansainvälisessä bisneksessä on. Ei muuta kuin muuttamaan mikäli siltä tuntuu. Itse pidän yksilötasolla globalisaatiossa parhaana etuna sitä ettei maan rajat ole enää kovin suuri este siirtyä jonnekin muualle vaikka lomailemaan mikäli kokee sen mielekkääksi. Itse ainakin tykkään tavata ihmisiä muista maista matkoillani ja heiltä voi yleensä aina jotain oppia.

Ja näin pienenä loppukaneettina voin todeta Suomen suurimman edun suomalaisille olevan kuitenkin loppujen lopuksi helvetin hyvin toimivan infran. Tämän puutteesta nimittäin monet ihmiset oikeasti kärsivät ympäri maailmaa. Tästä sain tänä aamuna hyvän muistutuksen huomatessani veden tulon olleen katkaistuna taloyhtiöstä ja jouduin lähtevään jönssille 15 minuutin kävelymatkan päähän kodistani. Tämä on monille ihmisille arkipäivää ja itse kärsin tästä ehkä kerran vuosikymmenessä.

Pää pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä sekä hyvää loppuviikkoa!

- TT

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti