Talous ja poikkitieteellisyys

Kun olen seurannut kirjoitusteni lukijamääriä niin olen selkeästi huomannut, että rahaa ja taloutta suoraan käsittelevät kirjoitukseni saavat eniten lukijoita. Ilmeisesti blogini imago on enemmän talouspainotteinen kuin mitä olen halunnut. Kun puhumme rahasta ja taloudesta niin suurimmalle osalle ihmisistä se tarkoittaa nimenomaan rahankäyttöä ja kuinka sitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti tai kuinka sitä saadaan lisää. Tämä on aivan liian suppea näkemys mikäli joku niin ajattelee. Voin toki olla tässä väärässäkin, joten korjatkaa minun oletukseni ihmeessä. Putkinäköistä rahan ja talouden tuijottamista ja vain niiden ymmärtämistä voi verrata hyvän startin omaavaan sadanmetrin juoksijaan joka osaa kyllä lähteä telineistä, mutta parin ekan metrin jälkeen jää jo selkeästi muista.

Rahan ja talouden ymmärtämisen lisäksi pitää olla myös ymmärrystä muista asioista, jotka liittyvät enemmän tai vähemmän ihmisen suorituskykyyn ja sen rajoituksiin. Talouden lisäksi ihmisen tulisi ymmärtää monen muunkin tieteen lajin perustotuudet ja onnistua liittämään ne kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa talousasioilla on oma roolinsa. Näitä muita tieteenlajeja on mm. matematiikka, fysiikka, historia, biologia ja psykologia. Kaikkea ei tietystikään tarvitse ymmärtää, mutta tietyt ajattelumallit tulisi sisäistää mikäli haluaa ymmärtää asioita kokonaisvaltaisesti. Eri tieteenlajien tärkeimmmät perustotuudet eli niinsanotut ”isot ideat” ja kuinka ne liittyvät toisiinsa tulisi ymmärtää mikäli haluaa saavuttaa myös taloudellista menestystä elämässään. Toiset ihmiset osaavat käyttää monia eri asioita täysin intuitiivisesti ja toisten ihmisten taas täytyy pysähtyä miettimään tarkkaan. Käyn tässä kirjoituksessa lyhyesti läpi niitä eri tieteenlajien isoja ideoita, joita ihmisten pitäisi ymmärtää. Niitä on useita kymmeniä, joten tämä kirjoitus on vain lyhyt katsaus perusteisiin.

Matematiikka

Matematiikasta pitäisi pystyä jossain määrin ymmärtämään todennäköisyyksiä. Todennäköisyyksiä pitää jossain määrin pystyä arvioivamaan, kun tekee päätöksiä. Niitä ei tarvitse kuitenkaan osata laskea tarkalleen, koska jossain vaiheessa voi tehdä karkean virheen. On parempi olla niissä kutakuinkin oikeassa kuin täysin väärässä. Todennäköisyyksien lisäksi pitää ymmärtää jonkin verran mm. joukko-oppia, permutaatioita ja korkoa korolle -ilmiötä, jne.

Fysiikka

Fysiikasta on tärkeää ymmärtää ainakin voima ja vastavoima, kriittinen massa ja liikkeen jatkuvuuden laki. Jos esimerkiksi mietitään voimaa ja vastavoimaa niin pitää ymmärtää, että taloudellisessa päätöksenteossa järki ja tunteet voivat muodostaa voiman ja vastavoiman, kuten fysiikassa esimerkiksi painovoima ja ilmanvastus tippuvalla esineellä.

Historia

Historiasta opimme sen ettemme opi historiasta mitään. Vaikka historia ei toistakaan koskaan itseään täydellisesti niin entisillä ajoilla, nykyisyydellä ja tulevaisuudella tulee aina olemaan yhtäläisiä piirteitä. Ilman historiantuntemusta ihmiset tulevat toistamaan virheensä yhä uudelleen.

Biologia

Biologiasta pitää jokaisen ymmärtää ainakin evoluutio ja sen asettamat rajoitukset ihmisten suorituskykyyn. Nämä rajoitukset vaikuttavat mm. ihmisten suorituskykyyn työelämässä. Lisäksi tulisi ymmärtää levon ja ravinnon merkitykset.

Psykologia

Ihmisten psykologiaakin pitää jossain määrin pystyä ajattelemaan myös evoluution kannalta, mutta sillä on tietysti muitakin vaikutuksia. On jossain määrin makuasia pitäisikö psykologiaa miettiä erikseen vai osana biologiaa, mutta selvyyden vuoksi on parempi erotella ne. Kannustimet ovat ehkä tärkein termi joka jokaisen tulee psykologiasta ymmärtää. On parempi vedota ihmisten hyötyyn kuin heidän järkevyyteensä.

Esimerkki siitä kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen

Kuvittele seuraava tilanne: on aikakausi, jossa sinulla on salkussasi osake joka edustaa liiketoiminta-alaa joka on kuplassa. Tällöin mitä suuremmalla todennäköisyydellä myös hinta verrattuna osakkeidesi arvoon on revennyt mahdottomaksi. Tällöin käytetään matematiikkaa toteamaan esimerkiksi siten, että kuinka monta prosenttia tuloksen pitäisi kasvaa vuodessa tietyllä aikavälillä ja todetaan luku erittäin suureksi tai jopa täysin mahdottomaksi. Tämän jälkeen meidän täytyy ymmärtää, että seurauksena Fysiikan voima ja vastavoima eli järki joka sanoo myynnin olevan viisasta ja tunteet, jotka sanovat ettei kannata myydä käyvät taisteluaan. Mistä nämä tunteet ilmestyvät? Tunteisiin vaikuttaa montakin eri psykologista ilmiötä, mutta mennään nyt yhteen eli sosiaalisiin todisteisiin, jotka sanovat osakkeen olevan hirveän haluttuja ja niitä ostaessa hinta nousee jatkuvasti ihmisten rynnätessä kaupankäyntiin sosiaalisten todisteiden uskotellessa ettei niitä muuten saa sopivalla hinnalla. Jos taas mietitään mistä nämä tunteet tulevat niin puhutaan biologiasta. Ihminen on aikoinaan elänyt niukkuudessa ja monesti ravinto oli vähissä. Tästä johtuen aivomme reagoivat niukkuuteen haluamalla sitä asiaa jota ei ole paljoa saatavilla mikä johti yrityksen pörssikurssin nousuun tässä tapauksessa. Historiasta taas tiedämme sen, että kaikki kuplat puhkeavat jossain vaiheessa, joten tämänkin yrityksen pörssikurssi tulee jossain vaiheessa tippumaan. On siis parempi myydä, ennen kuin kupla puhkeaa. Koska emme osaa ajoittaa myyntiä on parempi tehdä se jo silloin, kun todennäköisyydet ovat selkeästi myymisen puolella.

Meidän tulee ymmärtää perustotuudet eri tieteenlajeista, jotta saamme elämästämme enemmän irti. Suosittelen jokaiselle ihmiselle oman ajattelunsa kehittämistä siten, että oppii ymmärtämään kokonaiskuvaa paremmin. Siihen ei esimerkiksi pelkkä taloustieteen osaaminen riitä. Paras opas mihin olen itse törmännyt on Warren Buffettin aisaparin Charlie Mungerin Poor Charlie´s Almanack. Tätä ei saa mistään halvalla ostettua, mutta se on jokaisen Euron arvoinen mitä siitä maksat. Omassa kirjassani on näitä asioita käyty jonkin verran läpi, mutta ei läheskään niin hyvin kuin tuossa Mungerin tekemässä. Itse yritän kehittää ajatteluani ja tekemistäni koko ajan kokonaisvaltaisemmaksi, mutta siihen vaaditaan vuosikymmeniä eikä siinä tule koskaan valmiiksi.

-TT

Suomen suhteelliset edut

Jokin aikaa sitten käsittelin näitä suhteellisia etuja yksilötasolla ja tavallaan samat periaatteet sitten sopivat myös maidenvälisiin kauppasuhteisiin ja menestymisen mahdollisuuksiin. On selvää ettei joka maassa kannata tuottaa aina kaikkea mahdollista omaan käyttöön vaan toisista maista kannattaa hyödyntää heidän vahvoja osaamisalueitaan. Suhteellisen edun käsite maiden välillä tarkoittaa sellaista kahden välistä kauppaa jossa maat vaihtavat vientituotteita.

Teorian kehitti David Ricardo joka totesi Englannin ja Portugalin välisen kaupan osalta sellaisen tosiasian, että Englannissa oli suhteellisesti hankalaa tuottaa viiniä verrattuna Portugaliin ja taas Englannissa oli myös vaikeaa tuottaa vaatteita. Kuitenkin taloudellisesti järkevämpää oli tuottaa Portugalissa viiniä ja viedä Englantiin ylimääräistä, koska Englannin tekstiilituotanto suhteessa Portugaliin oli ainoastaan hieman kalliimpaa oli maille järkevää hoitaa kahdenkeskinen kauppa siten, että Portugalista vietiin viiniä Englantiin ja Englannista tekstiilejä Portugaliin. Periaatteessa nämä samat suhteellisten etujen lait pätevät vieläkin, mutta niitä on vaikea havaita, koska nykypäivänä kauppa on globaalia toimintaa. Tämän takia ei maidenvälistä kauppaa kannata tehdä päittäin. Tämän vuoksi onkin sitten kysyttävä, että missä asioissa Suomella voi olla näitä suhteellisia etuja muihin maihin nähden ja se onkin sitten kohtalonkysymys tälle maalle. Näitä etuja tulisi hyödyntää maksimaalisesti, jotta pystymme ylläpitämään maamme nykyistä elintasoa edes jotenkuten.

Ennen meillä oli helpompaa jo siitäkin syystä, että maamme eli mm. paperiteollisuudesta johtuen maamme runsaista metsistä. Tämä suhteellinen etu hävisi kuitenkin siinä vaiheessa, kun globalisaation myötä ovat ne maat tulleet kauppaan mukaan, jossa puu kasvaa Suomea monta kertaa nopeammin. Maammehan oli myös 90-luvulla yksi kommunikaatioteknologian mahtimaita, mutta senkin liiketoiminnan suurimmat hyödyt alkavat olla menneitä. Tärkeämpää kuin haikailla menneitä on mielestäni miettiä mitkä suhteelliset hyödyt meillä vielä on olemassa ja kuinka voimme niitä hyödyntää. Jotkut kuvittelevat ettei meillä niitä enää ole ja faktat ovat sellaiset, että niiden hyödyntäminen on paljon vaikeampaa kuin aiemmin. Uskallan kuitenkin väittää ettei tietyt hyödyt joita aikaisemmin hyödynsimme ole vieläkään menneet. Harvat ihmiset edes kuitenkaan ajatettelevat. Niistä hieman lisää:

Muihin kieliin verrattuna sekasikiöinen ja vaikeaselkoinen Suomi etuasemassa matematiikan opiskelussa.

Uskokaa tai älkää, mutta Suomen kieli on yksi suhteellinen etumme verrattuna lähestulkoon kaikkiin muihin länsimaihin ja se johtuu siitä, että tietyt perusmatemaattiset laskutoimitukset ovat yksinkertaisempia kuin lähes kaikilla muilla länsimaisilla kielillä. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on paljon helpompaa oppia matematiikkaa kuin monissa muissa maissa. Tämä suhteellinen etu muuten näkyy erityisen hyvin Pisa-tutkimuksissa joissa Suomi on maailman huippua varsinkin matemaattisissa tehtävissä. Tulokset viimeisestä löytyvät ainakin täältä Tästä voi jokainen lukea tarkemmin Malcolm Gladwellin Outliers-kirjasta.

Valitettavasti nykymaailman tulevan ”valtiaan” Kiinan tai Aasian suhteen meillä ei ole tällaista etua. Tämä etumme tulee myös romahtamaan sitä mukaa, kun peruskouluumme tulee suhteellisesti lisää sellaisia oppilaita joiden äidinkielenä on jokin muu. Tämä ei ole ainut syy, mutta yksi suurimmista. Tämä suhteellinen etu muuten taipuu myös siten, että muut ottavat meitä kiinni opiskeluvuosien lisääntyessä ja sen takia teknilliset yliopistomme eivät ole maailman huippuluokkaa, vaikka meillä tällainen suhteellinen etu onkin matematiikan suhteen. Toinen syy on varmasti se, että huippulahjakkuuksia on väestöluvuiltaan rikkaammissa maissa Suomea enemmän ja se vaikuttaa myös tiedeyliopistojen tasoon.

Kylmä, pimeä ja kitukasvuinen ovat pakottaneet kehittämään innovaatioita ja kriisienhallintaa ja niin tulee käymään jatkossakin.

Pohjoisilla olosuhteilla on selkeä vaikutus siihen, että suomalaisten on pitänyt jo suuren tarpeen takia pitää huoli siitä, että ollaan kehitetty innovaatioita selviämään täällä karussa pohjolassa. Innovaatiothan nimittäin monesti syntyvät silkasta tarpeesta. Suomen maaperällä tämä tarve on ollut ja tulee aina olemaan suurempi kuin monissa muissa maissa. Myös pimeä ja sen aiheuttama melankolia ei voi olla vaikuttamatta luovaan ajatteluun kuten jo luovuutta käsittelevässä kirjoituksessani täällä totesin. Tämä näkyy jo tälläkin hetkellä erittäin hyvin uusien bisnesideoiden loistaessa maailmalla.

Kriisinhallintakykymme on myös ollut viimeisen vuosisadan aikana jokaisen huulilla ja siitä voisi hyvin saada aikaiseksi enemmänkin tuottavaa liiketoimintaa kuin mitä olemme harrastaneet. Suomalaisethan ovat joutuneet vuosituhansien aikana tappelemaan paskoja olosuhteita vastaan, joten olemme jo luontaiselta geeniperimältämmekin sitkeitä sissejä ja valmiita tekemään mitä tarve vaatii. Tämä on osoitettu viimeksi Thaimaan tsunamin iskiessä jolloin lähetimme vain kriisiapua emmekä paikalla itkeviä poliitikkoja kuten länsinaapurimme. Mainittakoon vielä sen verran, että vaikka nyt näyttää pahalle niin todellisen kriisin iskiessä uskon maamme selviävän pidemmällä aikavälillä vähintäänkin kohtuullisesti.

Mainittakoon vielä sen verran etteivät nämä suhteelliset etumme ole poistumassa meiltä ihan lähitulevaisuudessa, joten näissä asioissa on hyvät markkinaraot meille jatkossakin.

Unohdinko jotain vai olenko vain yksinkertaisesti pahasti väärässsä?

-TT

Historia toistaa itseään

Olin kesällä kaverini mökillä ”työleirillä” käymässä ja siellä saattaa aina välillä löytyä vanhoja lehtiä joita sitten saa lueskella ja miettiä miten maailma on muuttunut. Hyvin usein niitä lukiessaan kuitenkin huomaa ettei monet asiat ole menneet eteenpäin. Samoja ongelmia ratkotaan yhä uudelleen ja siitä voimmekin vetää sellaiset johtopäätökset, että historiasta opimme ainoastaan sen ettemme opi siitä mitään.

Tällä kertaa luin Kauppalehteä vuodelta 2011 ja siinä mietittiin kuinka ratkaistaan Italian ja muiden välimeren maiden ongelmia. Vaikka tällä hetkellä Eurokriisi seilaa hyvin tyynessä tuulessa niin ensi viikonlopun Saksan vaalien jälkeen tullaankin sitten taas heräämään loppuvuonna todellisuuteen. Tämä tarkoittaa ainakin Kreikan auttamista ja todennäköisesti muidenkin maiden tilanne on huonompi kuin mitä julkisuudessa ollaan spekuloitu vähään aikaan. Tämä tarkoittaa myös Suomen niin sanottujen ”vakuuksien” todennäköistä laukeamista. Sitten saadaan taas katsella sisäpoliittista draamaa kuten jo aikaisemminkin. Tähän väliin on kuitenkin huomautettava, että Suomen ongelmat ovat kuitenkin enemmän kotikutoisia kuin Euromaille annettujen lainojen tappioista tulevia. Tämän takia mitään akuutimpaa hätää Suomella ei ole seuraavan vuoden aikana. Toisaalta, kun Suomen AAA-luokitus tippuu niin sitten velkaongelman kasvuvauhti kiihtyy ja silloin onkin paljon tekemistä.

Kun katsoo hallituksen julkistamaa rakenneuudistuspakettia niin huomaa helposti etteivät nämä toivotalkoot tuota kuin korkeintaan kosmeettisia tuloksia ja paska osuu jossain vaiheessa tuulettimeen sen verran pahasti ettei sen leviämistä sitten enää estetäkään. Todennäköisesti parin vuoden päästä mietitään vielä samalla tavalla oikeiden rakennemuutosten tekemistä, mutta paljon huonommassa taloudellisessa tilanteessa joudutaan sitten turvautumaan radikaalimpiin ratkaisuihin kuin mitä nyt toimiessa tarvittaisiin. Tämä jatkuva negatiivinen kierre ei lopu ennen kuin sen katkaisemiseksi oikeasti tehdään jotakin eikä odoteta sitä tulematonta talouskasvua. Yksi asia mikä kuitenkin näyttää hyvälle on tänä syksynä junailtu palkkaratkaisu joka parantaa suomalaisen työvoiman kilpailukykyä. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska myös yritysten pitää parantaa tuotteitaan saadakseen niitä myytyä.

Mitä sitten pitäisi erityisesti seurata, jotta tietäisi milloin se paska tuulettimessa alkaa levitä? Yksiselitteistä vastausta tähän ei tietystikään ole, mutta pitkät korot ovat yksi signaali jota pitää tarkastella. Näiden pienet muutokset eivät vielä itsessään ole mikään kovin vaikuttava signaali, koska myös korkomarkkinat tykkäävät heilua edestakaisin ja tietyllä vaihteluvälillä tämä ei kerro mistään.

Se mihin kannattaa kiinnittää huomiota on alkaako korkojen nousun vauhti kiihtymään vai hidastumaan mikäli niiden vaihteluväli kasvaa. Tämä muutosvauhdin kiihtyminen ei koske pelkästään korkoja vaan velkaantumista ja montaa muuta eri ilmiötä. Se koskee aika lailla kaikkia epälineaarisia järjestelmiä ja varsinkin niitä joissa on jonkinlainen takaisinkytkentä eli toisin sanoen järjestelmän edellinen muutos vahvistaa tai heikentää seuraavaa tapahtumaa. Pari esimerkkiä tällaisesta järjestelmästä on inflaation vaikutus pankkitilillä oleviin rahoihin tai osinkojen uudelleen sijoittaminen. Nämä takaisinkytkennät ovat erityisesti insinööreille tuttuja ja myös niiden katastrofaalisiin vaikutuksiin ovat monet insinööritieteiden opiskelijat päässeet tutustumaan. On tärkeää ymmärtää tällaisia ilmiöitä, koska ne vaan tuppaavat nykyaikana olemaan toistumaan.

Ymmärrän hyvin miksi joku nyt saattaa kysyä miksi pitää aina manata näitä samoja asioita? On syytä olla aina hereillä ja pitää huoli siitä ettei ota liian pahasti turpiinsa. Takaiskuja tietysti tulee kaikille, mutta historian tunteminen voi auttaa meitä välttämään ne virheet joita muut ovat ennen meitä tehneet. Vaikka tietysti hyvin moni lukijoista ajattelee, että kyse on vain perstuntumasta ja liian negatiivisesta ajattelusta niin kyse on kuitenkin enemmän suhteellisen yksinkertaisesta matematiikasta josta ei sitten suurelle yleisölle uskalleta kertoa. Olen kuitenkin mielelläni tässä asiassa väärässä, koska mikäli asiat menevät niin kuin uumoilen niin se tuottaa hirveän määrän inhimillistä kärsimystä ja mikäli ihmiset joutuvat oikein ahtaalle voi tämä kärsimys vaikuttaa myös ihmisten turvallisuuteen.

Tässä tämä manausosio taas vähäksi aikaa.

-TT

Mungerin sijoitusviisauksia osa 1

Eli tällä kertaa tarkoitus olisi käydä hieman läpi harvemmin kuullun Warren Buffettin oikean käden Charlien Mungerin sijoitusviisauksia, sillä vaikka Buffett on se tunnetumpi Berkshiren menestyksen takana olevista henkilöistä voi myös mitä todennäköisimmin sanoa ettei Berkshirestä olisi tullut maailman suurinta sijoitusyritystä ilman Mungerin läsnäoloa. Jos ette tunne Mungeria niin wikipediasta saa varmaan riittävästi tietoa tai vastavuoroisesti suosittelisin googlaamaan Charlien Munger the art of stock picking. Mungerin perusteesit ovat suhteellisen selvät: Pitää hallita matematiikkaa hyvin. Tähän tosin riittää lukion matematiikan taso. Pitää ymmärtää ihmisen psykologiaa eli sitä miten ihminen ajattelee ja suurimman osan ajasta on parempi olla tekemättä yhtään mitään ja pitää ymmärtää myös kirjanpitoa. Näillä teeseillä pääsee jo hyvin pitkälle, vaikka on syytä muistaa etteivät nämä asiat sitten olekaan kovin yksinkertaisia. Ensimmäinen osa käsittelee näitä perusteesejä ja toinen sitten itse niin sanottua osakepoimintaa.

Matematiikan tärkeimmät peruskäsitteet Mungerin mielestä ovat korolle-korkoa-ilmiö, erilaisten jakaumien kuten normaalijakauman ymmärtäminen ja todennäköisyyksien ymmärtäminen. Varsinkin korolle korkoa ilmiö on tärkeä ymmärtää, koska myymällä osakkeitaan jatkuvasti joutuu maksamaan voitoistaan verot hyvin nopeasti mikä muuttaa sitten mahdollisia tuottoja hyvin paljon. Esimerkiksi purkkalan 35%:n myyntivoittoverolla 15%:n vuotuisella tuotolla kolmenkymmenen vuoden päästä ostosta kokonainen vuotuinen tuotto on 13.3%, kun taas joka vuosi vuotuiseksi tuotoksi tulee vain 9.975% verojen jälkeen. Esimerkiksi 1000$:n sijoitussumman tuotto on kolmessakymmenessä vuodessa kerran verot maksamalla noin 42350$ ja joka vuosi maksetuilla veroilla noin 15300$. Tämä laskutoimitus kertoo aika radilaalisti mitä tapahtuu korkoa korolle ilmiön myötä mikäli verot maksetaan joka vuosi. Kuitenkin on syytä muistaa ettei verojen välttelystä kannata tehdä itsetarkoitusta, sillä silloin tulee menettämään myös suuren kasan tuottoja. Tällaisia asioita on mahdoton hahmottaa ilman minkäänlaista matemaattista ymmärrystä ja sen takia se on niin tärkeää.

On myös tärkeää ymmärtää ihmisen ajattelua, jotta pystyy käsittämään sekä omien että muiden ihmisten päätöksentekoa. Ihmisille pitää pystyä kertomaan seuraavat asiat: kuka, mitä, missä, miksi ja milloin. Tämä varsinkin toimii hyvin ihmisten johtamisessa. Mitä taas tulee ihmisen ajattelukykyyn niin on huomioitava sen rajallisuus. Toisin sanoen ne jotka osaavat hyödyntää ihmisen päässä olevat oikopolut ajattelussa voivat huijata muita näkemään sellaista mitä ei ole tapahtunut. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat taikurit. Näitä oikopolkuja voi myös käyttää motivoimaan ihmisiä. Mungerin mielestä on myös selvää etteivät markkinat ole täysin tehokkaat vaan tehokkaiden markkinoiden teorian ovat luoneet ihmiset jotka itseasiassa ovat omalla mukavuusalueellaan nimenomaan juuri matemaattisten mallien luomisessa. Näillä mukavuusalueilla pysymisen seurauksena tämä epätäydellinen teoria on saanut laajan hyväksynnän mm. rahoitusteorian professoreiden keskuudessa johtuen juuri heidän matemaattisesta kyvykkyydestään. Käytännössä pitäisi pystyä ymmärtämään mitkä ovat asiat jotka todella pitävät yllä mielenkiintoa järkevästi ajateltuna ja mitkä ovat niitä malleja joita ihmiset eivät tiedosta ollenkaan.

Suuruuden ekonomia on myös tärkeä ymmärtää ja tämäkin on tavallaan psykologiaa. Talouden voi käsittää myös ekosysteeminä. Suuruus luo yritykselle monia etuja: materiaalien hankinta on keskimäärin halvempaa, markkinointi on myös mahdollista laajemmalle yleisölle. Kuluttajatuotteissa on hyvin tärkeää sosiaalisen hyväksynnän hakeminen eli ihminen on aika harvoin eri mieltä kuin suuri yleisö. Tämä taas johtaa brändien tärkeyteen josta parhaan esimerkkinä Berkshirellä on Coca Cola. Suurten yritysten suurin ongelma on byrokratian kasvu. Tämä johtaa yrityksen muutoksen tyhmäksi ja korruptoituneeksi linnakkeeksi joka ei saa mitään aikaan. Parhaimmillaan suuren yrityksen johtoon tulee itseään täynnä oleva korruptoitunut turhake joka ei kestä totuuden kuulemista jonka seurauksena alaiset nuolevat tämän persettä mikä johtaa sitten tämän pomon typeriin toimiin. Nämä seikat ovat suuri ongelma isoille yrityksille.

Teknologia on ollut aina Mungerille ja Buffettille parhaimmillaan hyvin vaikea ymmärtää, mutta loppujen lopuksi sekin asia on suhteellisen yksinkertainen. Hyvin monet tekevät hänen mielestään virheen siinä etteivät he ymmärrä ajatella sitä kaksivaiheisella mallilla vaan suurin osa lähinnä miettii kuinka paljon yritys säästää jonkin uuden teknologian myötä. Kuitenkaan tämä ei riitä, sillä täytyy myös miettiä sitä jääkö tästä uudesta teknologiasta viivan alle mitään? Pahimmassa tapauksessa hyöty menee ainoastaan asiakkaalle. Näin kävi itse Berkshiren tekstiilitehtaalle joka olisi halunnut tehdä investointeja uusiin teknologioihin, mutta Buffett tajusi ettei niistä olisi jäänyt viivan alle mitään. Teknologia on siitä haastava ala, että on hyvin vaikeaa ymmärtää sitä mitkä yritykset tuottavat tuota tulosta viivan alle vuosikymmenien ajan kuten esimerkiksi Intel ja Microsoft ovat tehneet. Tämän takia Berkshire on välttänyt sijoituksia uusiin teknologioihin.

Tässä ensimmäinen osa ja toinen tulee myös tämän viikon aikana.

-TT