Talous ja poikkitieteellisyys

Kun olen seurannut kirjoitusteni lukijamääriä niin olen selkeästi huomannut, että rahaa ja taloutta suoraan käsittelevät kirjoitukseni saavat eniten lukijoita. Ilmeisesti blogini imago on enemmän talouspainotteinen kuin mitä olen halunnut. Kun puhumme rahasta ja taloudesta niin suurimmalle osalle ihmisistä se tarkoittaa nimenomaan rahankäyttöä ja kuinka sitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti tai kuinka sitä saadaan lisää. Tämä on aivan liian suppea näkemys mikäli joku niin ajattelee. Voin toki olla tässä väärässäkin, joten korjatkaa minun oletukseni ihmeessä. Putkinäköistä rahan ja talouden tuijottamista ja vain niiden ymmärtämistä voi verrata hyvän startin omaavaan sadanmetrin juoksijaan joka osaa kyllä lähteä telineistä, mutta parin ekan metrin jälkeen jää jo selkeästi muista.

Rahan ja talouden ymmärtämisen lisäksi pitää olla myös ymmärrystä muista asioista, jotka liittyvät enemmän tai vähemmän ihmisen suorituskykyyn ja sen rajoituksiin. Talouden lisäksi ihmisen tulisi ymmärtää monen muunkin tieteen lajin perustotuudet ja onnistua liittämään ne kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa talousasioilla on oma roolinsa. Näitä muita tieteenlajeja on mm. matematiikka, fysiikka, historia, biologia ja psykologia. Kaikkea ei tietystikään tarvitse ymmärtää, mutta tietyt ajattelumallit tulisi sisäistää mikäli haluaa ymmärtää asioita kokonaisvaltaisesti. Eri tieteenlajien tärkeimmmät perustotuudet eli niinsanotut ”isot ideat” ja kuinka ne liittyvät toisiinsa tulisi ymmärtää mikäli haluaa saavuttaa myös taloudellista menestystä elämässään. Toiset ihmiset osaavat käyttää monia eri asioita täysin intuitiivisesti ja toisten ihmisten taas täytyy pysähtyä miettimään tarkkaan. Käyn tässä kirjoituksessa lyhyesti läpi niitä eri tieteenlajien isoja ideoita, joita ihmisten pitäisi ymmärtää. Niitä on useita kymmeniä, joten tämä kirjoitus on vain lyhyt katsaus perusteisiin.

Matematiikka

Matematiikasta pitäisi pystyä jossain määrin ymmärtämään todennäköisyyksiä. Todennäköisyyksiä pitää jossain määrin pystyä arvioivamaan, kun tekee päätöksiä. Niitä ei tarvitse kuitenkaan osata laskea tarkalleen, koska jossain vaiheessa voi tehdä karkean virheen. On parempi olla niissä kutakuinkin oikeassa kuin täysin väärässä. Todennäköisyyksien lisäksi pitää ymmärtää jonkin verran mm. joukko-oppia, permutaatioita ja korkoa korolle -ilmiötä, jne.

Fysiikka

Fysiikasta on tärkeää ymmärtää ainakin voima ja vastavoima, kriittinen massa ja liikkeen jatkuvuuden laki. Jos esimerkiksi mietitään voimaa ja vastavoimaa niin pitää ymmärtää, että taloudellisessa päätöksenteossa järki ja tunteet voivat muodostaa voiman ja vastavoiman, kuten fysiikassa esimerkiksi painovoima ja ilmanvastus tippuvalla esineellä.

Historia

Historiasta opimme sen ettemme opi historiasta mitään. Vaikka historia ei toistakaan koskaan itseään täydellisesti niin entisillä ajoilla, nykyisyydellä ja tulevaisuudella tulee aina olemaan yhtäläisiä piirteitä. Ilman historiantuntemusta ihmiset tulevat toistamaan virheensä yhä uudelleen.

Biologia

Biologiasta pitää jokaisen ymmärtää ainakin evoluutio ja sen asettamat rajoitukset ihmisten suorituskykyyn. Nämä rajoitukset vaikuttavat mm. ihmisten suorituskykyyn työelämässä. Lisäksi tulisi ymmärtää levon ja ravinnon merkitykset.

Psykologia

Ihmisten psykologiaakin pitää jossain määrin pystyä ajattelemaan myös evoluution kannalta, mutta sillä on tietysti muitakin vaikutuksia. On jossain määrin makuasia pitäisikö psykologiaa miettiä erikseen vai osana biologiaa, mutta selvyyden vuoksi on parempi erotella ne. Kannustimet ovat ehkä tärkein termi joka jokaisen tulee psykologiasta ymmärtää. On parempi vedota ihmisten hyötyyn kuin heidän järkevyyteensä.

Esimerkki siitä kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen

Kuvittele seuraava tilanne: on aikakausi, jossa sinulla on salkussasi osake joka edustaa liiketoiminta-alaa joka on kuplassa. Tällöin mitä suuremmalla todennäköisyydellä myös hinta verrattuna osakkeidesi arvoon on revennyt mahdottomaksi. Tällöin käytetään matematiikkaa toteamaan esimerkiksi siten, että kuinka monta prosenttia tuloksen pitäisi kasvaa vuodessa tietyllä aikavälillä ja todetaan luku erittäin suureksi tai jopa täysin mahdottomaksi. Tämän jälkeen meidän täytyy ymmärtää, että seurauksena Fysiikan voima ja vastavoima eli järki joka sanoo myynnin olevan viisasta ja tunteet, jotka sanovat ettei kannata myydä käyvät taisteluaan. Mistä nämä tunteet ilmestyvät? Tunteisiin vaikuttaa montakin eri psykologista ilmiötä, mutta mennään nyt yhteen eli sosiaalisiin todisteisiin, jotka sanovat osakkeen olevan hirveän haluttuja ja niitä ostaessa hinta nousee jatkuvasti ihmisten rynnätessä kaupankäyntiin sosiaalisten todisteiden uskotellessa ettei niitä muuten saa sopivalla hinnalla. Jos taas mietitään mistä nämä tunteet tulevat niin puhutaan biologiasta. Ihminen on aikoinaan elänyt niukkuudessa ja monesti ravinto oli vähissä. Tästä johtuen aivomme reagoivat niukkuuteen haluamalla sitä asiaa jota ei ole paljoa saatavilla mikä johti yrityksen pörssikurssin nousuun tässä tapauksessa. Historiasta taas tiedämme sen, että kaikki kuplat puhkeavat jossain vaiheessa, joten tämänkin yrityksen pörssikurssi tulee jossain vaiheessa tippumaan. On siis parempi myydä, ennen kuin kupla puhkeaa. Koska emme osaa ajoittaa myyntiä on parempi tehdä se jo silloin, kun todennäköisyydet ovat selkeästi myymisen puolella.

Meidän tulee ymmärtää perustotuudet eri tieteenlajeista, jotta saamme elämästämme enemmän irti. Suosittelen jokaiselle ihmiselle oman ajattelunsa kehittämistä siten, että oppii ymmärtämään kokonaiskuvaa paremmin. Siihen ei esimerkiksi pelkkä taloustieteen osaaminen riitä. Paras opas mihin olen itse törmännyt on Warren Buffettin aisaparin Charlie Mungerin Poor Charlie´s Almanack. Tätä ei saa mistään halvalla ostettua, mutta se on jokaisen Euron arvoinen mitä siitä maksat. Omassa kirjassani on näitä asioita käyty jonkin verran läpi, mutta ei läheskään niin hyvin kuin tuossa Mungerin tekemässä. Itse yritän kehittää ajatteluani ja tekemistäni koko ajan kokonaisvaltaisemmaksi, mutta siihen vaaditaan vuosikymmeniä eikä siinä tule koskaan valmiiksi.

-TT

Historiasta perspektiiviä nykypäivään

Me usein keskitymme ainoastaan nykypäivään ja ajankohtaisiin asioihin. Samalla meiltä jää huomaamatta hyvin paljon asioita, koska emme vertaa nykypäivää aikoihin jolloin asiat olivat aika lailla samanlaiset, vaikka maapallolla onkin menty paljon eteenpäin. Kun keskitymme suppeasti nykyhetkeen jää meiltä monesti huomaamatta suurempi kuva. Nykyhetken ongelmat tuntuvat silloin ylitsepääsemättömiltä, mutta kun katsoo ajassa taaksepäin huomaa helposti kuinka hyvin meillä asiat ovatkaan. Historiaan vilkaistessaan on myös helppo huomata kuinka monet asiat näyttävät samoilta kuin ennenkin.

Lueskelin tossa mennäviikolla kirjaa joka kertoi 1950-luvun Englannista. Tässä kirjassa tutustuttiin kätilöiden maailmaan ja yleisesti ottaen 50-luvun elämään. Silloin suuri osa ihmisistä asui länsimaissakin suhteellisen alkukantaisissa yhteisöissä. Hyvin monet joutuivat elämään täiden, luteiden ja monien muiden epämääräisten elukoiden kanssa. Tämän lisäksi puhtaan veden tuleminen oli harvinaista. Vauvoistakin jäi silloin henkiin ainoastaan nelisenkymmentä prosenttia komplikaatioiden tappaessa äitejäkin tasaiseen tahtiin. Tätä kirjaa lukiessa tuli erittäin hyvin selväksi kuinka onnekkaita me olemme saadessamme elää nykypäivänä. Kaikki oli siihen aikaan niin helvetin paljon vaikeampaa, että minusta on aivan turhaa alkaa valittamaan siitä, että nyt meillä menee huonosti. Todellisuudessa me olemme ihan helvetin onnekkaita.

Tiedän, että monet ihmiset ovat masentuneet, koska ovat sitä mieltä ettei hyviä aikoja tulee enää moneen vuoteen tähän maahan. Silti on helvetin typerää masentua siitä, että bruttokansantuote tulee tippumaan selkeästi lähivuosina. Tämä tulee johtamaan myös pahoinvoinnin lisääntymiseen mikä ei ole hyvä asia. Se miksi useampi voi pahoin johtuu siitä, että ihminen vertaa tilannettaan aina hyviin aikoihin. Kun menettää jotakin on se suurempi isku kuin se nautinto siitä, että saa jotakin. Se mitä tekee silloin, kun asiat menevät huonoon suuntaan ratkaisee paljon. Fakta on se, että elämä lyö meitä kaikkia turpiin aina välillä ja se miten siihen suhtautuu on sitten itsestä kiinni. Paitsi ehkä siinä tapauksessa, jos halvaantuu ja joutuu pyörätuoliin tai makaa aivovammaisena sairaalapedissä lopun elämäänsä. 99 prosenttia ongelmista on ratkaistavissa. Jos haluaa ryypätä itsensä sellaiseen kuntoon ettei enää tunne muuta kuin seuraavan huikan ottamisen ilon niin se on kyllä enemmän itsestä kuin yhteiskunnasta kiinni. Suomessa työttömyyskään ei ole hirveän tuhoisa tilanne. Sitä samaa ei voi sanoa monista muista maista, joissa ei ole sosiaalista apuverkkoa.

Historian tuntemisen hyödyt ovat paremmat kuin keskimäärin ajatellaan. Sitä opiskelemalla voi myös jossain määrin nähdä tulevaan. Ei sitä opiskelemalla voi nähdä suoraan tulevaisuuteen, mutta jonkinlaisen kuvan voi saada siihen mitä on luvassa. Ihmiskunta toimii aika lailla sykleissä ja nyt alamme olla siinä tilanteessa, jossa nähdään jonkinlaisia isompia myllerryksiä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ne eivät valitettavasti ole sellaisia joita lyhyellä aikavälillä voidaan pitää suotavina. Tulemme näkemään jonkinlaisen järjestelmänmuutoksen joka johtaa taisteluihin ainakin joissain länsimaissa. Tulemme todennäköisesti näkemään taistelun totalitarismin ja vapaamman ajattelun välillä. Tämän on tosin vain minun tilannearvioni asiasta ja olen mitä todennäköisimmin väärässä tässäkin asiassa.

En tiedä kuuluuko Suomi länsimaihin, koska ainakin aiemmin syklimme olivat lähempänä itäblokkia. EU:hun liittyminen on saattanut siirtää syklejä, mutta tästä minulla ei ole varmuutta. Eikä minulla riitä asiantuntemus muutenkaan tarkempaan tilanneanalyysiin. Varmaa on ainoastaan epävarmuus. Minusta on lähestulkoon varmaa se, että jotkut länsimaat tulevat joko hajoamaan tai valtaamaan lisäalueita. En myöskään ole varma onko rakkaalla itänaapurillamme tulevaisuudessa mitään osaa tai arpaa tulevaan kriisiin. Tällä hetkellä se näyttää todennäköisemmältä, mutta en löisi sen puolesta vetoa. Toisaalta on vaikea nähdä minkäänlaista suurempaa asevarustelua tapahtuneen muualla kuin Venäjällä tai Kiinassa, jos unohdetaan purkkala. Rähinöiden alkuun siis tulee menemään vielä pitkään. Tietysti toinen vaihtoehto on se, että sota käydään elektronisesti. En tiedä missä mennään, mutta tiedätkö sinä?

Jos teistä tuntuu siltä, että olette lukeneet samasta asiasta aiemminkin niin olette todennäköisesti oikeassa. Kertaus on tosin opintojen äiti eikä tee pahaa kenellekään. Seuraava kirjoitus on kesäkuun kuukausikatsaus.

-TT

Historia toistaa itseään

Olin kesällä kaverini mökillä ”työleirillä” käymässä ja siellä saattaa aina välillä löytyä vanhoja lehtiä joita sitten saa lueskella ja miettiä miten maailma on muuttunut. Hyvin usein niitä lukiessaan kuitenkin huomaa ettei monet asiat ole menneet eteenpäin. Samoja ongelmia ratkotaan yhä uudelleen ja siitä voimmekin vetää sellaiset johtopäätökset, että historiasta opimme ainoastaan sen ettemme opi siitä mitään.

Tällä kertaa luin Kauppalehteä vuodelta 2011 ja siinä mietittiin kuinka ratkaistaan Italian ja muiden välimeren maiden ongelmia. Vaikka tällä hetkellä Eurokriisi seilaa hyvin tyynessä tuulessa niin ensi viikonlopun Saksan vaalien jälkeen tullaankin sitten taas heräämään loppuvuonna todellisuuteen. Tämä tarkoittaa ainakin Kreikan auttamista ja todennäköisesti muidenkin maiden tilanne on huonompi kuin mitä julkisuudessa ollaan spekuloitu vähään aikaan. Tämä tarkoittaa myös Suomen niin sanottujen ”vakuuksien” todennäköistä laukeamista. Sitten saadaan taas katsella sisäpoliittista draamaa kuten jo aikaisemminkin. Tähän väliin on kuitenkin huomautettava, että Suomen ongelmat ovat kuitenkin enemmän kotikutoisia kuin Euromaille annettujen lainojen tappioista tulevia. Tämän takia mitään akuutimpaa hätää Suomella ei ole seuraavan vuoden aikana. Toisaalta, kun Suomen AAA-luokitus tippuu niin sitten velkaongelman kasvuvauhti kiihtyy ja silloin onkin paljon tekemistä.

Kun katsoo hallituksen julkistamaa rakenneuudistuspakettia niin huomaa helposti etteivät nämä toivotalkoot tuota kuin korkeintaan kosmeettisia tuloksia ja paska osuu jossain vaiheessa tuulettimeen sen verran pahasti ettei sen leviämistä sitten enää estetäkään. Todennäköisesti parin vuoden päästä mietitään vielä samalla tavalla oikeiden rakennemuutosten tekemistä, mutta paljon huonommassa taloudellisessa tilanteessa joudutaan sitten turvautumaan radikaalimpiin ratkaisuihin kuin mitä nyt toimiessa tarvittaisiin. Tämä jatkuva negatiivinen kierre ei lopu ennen kuin sen katkaisemiseksi oikeasti tehdään jotakin eikä odoteta sitä tulematonta talouskasvua. Yksi asia mikä kuitenkin näyttää hyvälle on tänä syksynä junailtu palkkaratkaisu joka parantaa suomalaisen työvoiman kilpailukykyä. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska myös yritysten pitää parantaa tuotteitaan saadakseen niitä myytyä.

Mitä sitten pitäisi erityisesti seurata, jotta tietäisi milloin se paska tuulettimessa alkaa levitä? Yksiselitteistä vastausta tähän ei tietystikään ole, mutta pitkät korot ovat yksi signaali jota pitää tarkastella. Näiden pienet muutokset eivät vielä itsessään ole mikään kovin vaikuttava signaali, koska myös korkomarkkinat tykkäävät heilua edestakaisin ja tietyllä vaihteluvälillä tämä ei kerro mistään.

Se mihin kannattaa kiinnittää huomiota on alkaako korkojen nousun vauhti kiihtymään vai hidastumaan mikäli niiden vaihteluväli kasvaa. Tämä muutosvauhdin kiihtyminen ei koske pelkästään korkoja vaan velkaantumista ja montaa muuta eri ilmiötä. Se koskee aika lailla kaikkia epälineaarisia järjestelmiä ja varsinkin niitä joissa on jonkinlainen takaisinkytkentä eli toisin sanoen järjestelmän edellinen muutos vahvistaa tai heikentää seuraavaa tapahtumaa. Pari esimerkkiä tällaisesta järjestelmästä on inflaation vaikutus pankkitilillä oleviin rahoihin tai osinkojen uudelleen sijoittaminen. Nämä takaisinkytkennät ovat erityisesti insinööreille tuttuja ja myös niiden katastrofaalisiin vaikutuksiin ovat monet insinööritieteiden opiskelijat päässeet tutustumaan. On tärkeää ymmärtää tällaisia ilmiöitä, koska ne vaan tuppaavat nykyaikana olemaan toistumaan.

Ymmärrän hyvin miksi joku nyt saattaa kysyä miksi pitää aina manata näitä samoja asioita? On syytä olla aina hereillä ja pitää huoli siitä ettei ota liian pahasti turpiinsa. Takaiskuja tietysti tulee kaikille, mutta historian tunteminen voi auttaa meitä välttämään ne virheet joita muut ovat ennen meitä tehneet. Vaikka tietysti hyvin moni lukijoista ajattelee, että kyse on vain perstuntumasta ja liian negatiivisesta ajattelusta niin kyse on kuitenkin enemmän suhteellisen yksinkertaisesta matematiikasta josta ei sitten suurelle yleisölle uskalleta kertoa. Olen kuitenkin mielelläni tässä asiassa väärässä, koska mikäli asiat menevät niin kuin uumoilen niin se tuottaa hirveän määrän inhimillistä kärsimystä ja mikäli ihmiset joutuvat oikein ahtaalle voi tämä kärsimys vaikuttaa myös ihmisten turvallisuuteen.

Tässä tämä manausosio taas vähäksi aikaa.

-TT