Suomen suhteelliset edut

Jokin aikaa sitten käsittelin näitä suhteellisia etuja yksilötasolla ja tavallaan samat periaatteet sitten sopivat myös maidenvälisiin kauppasuhteisiin ja menestymisen mahdollisuuksiin. On selvää ettei joka maassa kannata tuottaa aina kaikkea mahdollista omaan käyttöön vaan toisista maista kannattaa hyödyntää heidän vahvoja osaamisalueitaan. Suhteellisen edun käsite maiden välillä tarkoittaa sellaista kahden välistä kauppaa jossa maat vaihtavat vientituotteita.

Teorian kehitti David Ricardo joka totesi Englannin ja Portugalin välisen kaupan osalta sellaisen tosiasian, että Englannissa oli suhteellisesti hankalaa tuottaa viiniä verrattuna Portugaliin ja taas Englannissa oli myös vaikeaa tuottaa vaatteita. Kuitenkin taloudellisesti järkevämpää oli tuottaa Portugalissa viiniä ja viedä Englantiin ylimääräistä, koska Englannin tekstiilituotanto suhteessa Portugaliin oli ainoastaan hieman kalliimpaa oli maille järkevää hoitaa kahdenkeskinen kauppa siten, että Portugalista vietiin viiniä Englantiin ja Englannista tekstiilejä Portugaliin. Periaatteessa nämä samat suhteellisten etujen lait pätevät vieläkin, mutta niitä on vaikea havaita, koska nykypäivänä kauppa on globaalia toimintaa. Tämän takia ei maidenvälistä kauppaa kannata tehdä päittäin. Tämän vuoksi onkin sitten kysyttävä, että missä asioissa Suomella voi olla näitä suhteellisia etuja muihin maihin nähden ja se onkin sitten kohtalonkysymys tälle maalle. Näitä etuja tulisi hyödyntää maksimaalisesti, jotta pystymme ylläpitämään maamme nykyistä elintasoa edes jotenkuten.

Ennen meillä oli helpompaa jo siitäkin syystä, että maamme eli mm. paperiteollisuudesta johtuen maamme runsaista metsistä. Tämä suhteellinen etu hävisi kuitenkin siinä vaiheessa, kun globalisaation myötä ovat ne maat tulleet kauppaan mukaan, jossa puu kasvaa Suomea monta kertaa nopeammin. Maammehan oli myös 90-luvulla yksi kommunikaatioteknologian mahtimaita, mutta senkin liiketoiminnan suurimmat hyödyt alkavat olla menneitä. Tärkeämpää kuin haikailla menneitä on mielestäni miettiä mitkä suhteelliset hyödyt meillä vielä on olemassa ja kuinka voimme niitä hyödyntää. Jotkut kuvittelevat ettei meillä niitä enää ole ja faktat ovat sellaiset, että niiden hyödyntäminen on paljon vaikeampaa kuin aiemmin. Uskallan kuitenkin väittää ettei tietyt hyödyt joita aikaisemmin hyödynsimme ole vieläkään menneet. Harvat ihmiset edes kuitenkaan ajatettelevat. Niistä hieman lisää:

Muihin kieliin verrattuna sekasikiöinen ja vaikeaselkoinen Suomi etuasemassa matematiikan opiskelussa.

Uskokaa tai älkää, mutta Suomen kieli on yksi suhteellinen etumme verrattuna lähestulkoon kaikkiin muihin länsimaihin ja se johtuu siitä, että tietyt perusmatemaattiset laskutoimitukset ovat yksinkertaisempia kuin lähes kaikilla muilla länsimaisilla kielillä. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on paljon helpompaa oppia matematiikkaa kuin monissa muissa maissa. Tämä suhteellinen etu muuten näkyy erityisen hyvin Pisa-tutkimuksissa joissa Suomi on maailman huippua varsinkin matemaattisissa tehtävissä. Tulokset viimeisestä löytyvät ainakin täältä Tästä voi jokainen lukea tarkemmin Malcolm Gladwellin Outliers-kirjasta.

Valitettavasti nykymaailman tulevan ”valtiaan” Kiinan tai Aasian suhteen meillä ei ole tällaista etua. Tämä etumme tulee myös romahtamaan sitä mukaa, kun peruskouluumme tulee suhteellisesti lisää sellaisia oppilaita joiden äidinkielenä on jokin muu. Tämä ei ole ainut syy, mutta yksi suurimmista. Tämä suhteellinen etu muuten taipuu myös siten, että muut ottavat meitä kiinni opiskeluvuosien lisääntyessä ja sen takia teknilliset yliopistomme eivät ole maailman huippuluokkaa, vaikka meillä tällainen suhteellinen etu onkin matematiikan suhteen. Toinen syy on varmasti se, että huippulahjakkuuksia on väestöluvuiltaan rikkaammissa maissa Suomea enemmän ja se vaikuttaa myös tiedeyliopistojen tasoon.

Kylmä, pimeä ja kitukasvuinen ovat pakottaneet kehittämään innovaatioita ja kriisienhallintaa ja niin tulee käymään jatkossakin.

Pohjoisilla olosuhteilla on selkeä vaikutus siihen, että suomalaisten on pitänyt jo suuren tarpeen takia pitää huoli siitä, että ollaan kehitetty innovaatioita selviämään täällä karussa pohjolassa. Innovaatiothan nimittäin monesti syntyvät silkasta tarpeesta. Suomen maaperällä tämä tarve on ollut ja tulee aina olemaan suurempi kuin monissa muissa maissa. Myös pimeä ja sen aiheuttama melankolia ei voi olla vaikuttamatta luovaan ajatteluun kuten jo luovuutta käsittelevässä kirjoituksessani täällä totesin. Tämä näkyy jo tälläkin hetkellä erittäin hyvin uusien bisnesideoiden loistaessa maailmalla.

Kriisinhallintakykymme on myös ollut viimeisen vuosisadan aikana jokaisen huulilla ja siitä voisi hyvin saada aikaiseksi enemmänkin tuottavaa liiketoimintaa kuin mitä olemme harrastaneet. Suomalaisethan ovat joutuneet vuosituhansien aikana tappelemaan paskoja olosuhteita vastaan, joten olemme jo luontaiselta geeniperimältämmekin sitkeitä sissejä ja valmiita tekemään mitä tarve vaatii. Tämä on osoitettu viimeksi Thaimaan tsunamin iskiessä jolloin lähetimme vain kriisiapua emmekä paikalla itkeviä poliitikkoja kuten länsinaapurimme. Mainittakoon vielä sen verran, että vaikka nyt näyttää pahalle niin todellisen kriisin iskiessä uskon maamme selviävän pidemmällä aikavälillä vähintäänkin kohtuullisesti.

Mainittakoon vielä sen verran etteivät nämä suhteelliset etumme ole poistumassa meiltä ihan lähitulevaisuudessa, joten näissä asioissa on hyvät markkinaraot meille jatkossakin.

Unohdinko jotain vai olenko vain yksinkertaisesti pahasti väärässsä?

-TT