Lue Nämä!

Luen hyvin paljon kirjoja olivat ne sitten fiktiota tai faktaa tai niiden sekoitusta. Olen varmasti viiden viime vuoden aikana lukenut parisenkymmentä kirjaa vuodessa, jotka ovat enemmän tai vähemmän liittyneet itsensä kehittämiseen, sijoittamiseen tai raha-asioiden hoitoon. Näistä kirjoista kuitenkin harvat ovat olleet selkeästi muita parempia. Tämän vuoksi ajattelin nyt sitten lyhyesti esitellä viisi parasta kirjaa näistä eri aihealueista. Suosittelen erittäin paljon lukemaan nimenomaan juuri nämä viisi kirjaa, vaikka ne ovatkin suurin osa luettavissa ainoastaan Lontoon murteella. Nämä kirjat ovat erittäin järkeviä investointeja ja ne voivat tuottaa teille monikymmenkertaisia hyötyjä hintoihin verrattuna. En hyödy tästä mainostamisesta yhtään mitään enkä laita linkkejä näiden ostamista varten. Googlella varmasti löytyy tarvittaessa nettikirjakauppa josta voitte ostaa kirjat niin halutessanne. Pelkkä lukeminenkin hyödyttää, mutta suurin ilo näistä kirjoista on saatavissa lukemalla niitä säännöllisin väliajoin. Seuraavassa lyhyet luonnehdinnat kirjoista:

Personal MBA, Josh Kaufman

Tämä kirja opettaa tiettyjä ajatusmalleja joita tarvitaan ymmärtämään kuinka nykyajan liiketoiminta pyörii, kuinka nostaa omaa työtehoaan ja parantaa sitä myötä sekä elämänlaatuaan että elintasoaan. Kaikki asiat on selitetty niin selkeästi, että jopa tällainen typeryskin ne ymmärtää. Ei sisällä matemaattisia kaavoja tai muuta erityisen vaikeasti ymmärrettävää materiaalia.

One up on Wall Street, Peter Lynch

Yksittäisen piensijoittajan kannalta ehdottomasti paras vaihtoehto mikäli haluaa pärjätä sijoittamisessa paremmin kuin niin sanotut ”ammattilaiset” joita sitovat monenlaiset erilaiset henkiset, sosiaaliset ja muunlaiset rajoitukset. Selittää hyvin kuinka hyvinkin yksinkertaisella matematiikalla voi onnistua valitsemaan sijoituskohteita menestyksekkäästi, vaikka ei olisikaan perillä kassavirtamalleista tai muista ammattisijoittajien käyttämistä työvälineistä.

Psychology of Persuasion (Suostuttelun Psykologia), Roberto Cialdini

Tämä kirja selvittää hyvin kuinka ihmisiä on helppo saada tekemään niitä asioita joita itse haluaa ja kuinka meitä erinäköisten suostuttelun ammattilaisten tahoilta manipuloidaan. Me ihmiset olemme kuitenkin enemmän tai vähemmän vielä aivotoimintamme suhteen kivikaudelta mikä sitten vaikuttaa siihen kuinka näemme ja koemme eri asiat. Aivotoimintamme kun ei ole vielä päivittynyt tälle vuosituhannelle vaan niiden evoluutio on äärimmäisen hidas tapahtuma.

Richard Koch 80/20 Less is more Richard Koch

”Vähemmän on enemmän” ajattelun yksi pioneereista Richard Koch selittää mainiossa kirjassaan miten tämä ilmiö vaikuttaa meihin paljon enemmän kuin luulemme, mistä asiassa on kyse ja kuinka siitä voi saada paljon irti omassa elämässään. Tämä kirja sisältää mielestäni enemmän tarvittavia ajatusmalleja kuin yksityiskohtia siitä kuinka periaatetta pitäisi hyödyntää. Jossakin määrin on kyse myös liike-elämän käyttöön tehdystä kirjasta ja hyvä johdatus piensijoittajille siihen kuinka pienempi määrä asiakkaita, tuotteita ja tekijöitä voi saada enemmän hyötyä aikaan kuin omien panostusten hajauttaminen.

4-hour-work week Tim Ferris

Neljän tunnin työviikko on enemmän tehty yksilöitä varten kuin isompaa bisnestä pyörittäville. Kirjan tarkoitus on vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta ihmisessä. Kirja neuvoo kuinka vähentää työtunteja siirtymällä etätöihin, vähentämällä turhaa kuormaa, häiriöitä, altistumista turhalle tiedolle ja kuinka vapauttaa sitä myötä aikaa itselle tärkeämpiin asioihin. Itse neljän tunnin työviikko on ainakin käsittääkseni mahdotonta jopa Ferrisin kaltaiselle ”Gurulle”. Kymmenen tunnin työviikko sen sijaan onkin jo omien arvioideni mukaan mahdollinen, mutta sekin tuottaa varmasti ongelmia ylimääräisen vapaa-ajan myötä.

Hyviä kirjoja samoista aihepiireistä löytyy tietysti muitakin, mutta viisi mainitsemaani on mielestäni parhaat. Mielestäni viidellä jo mainitulla pääsee lähestulkoon kuuhun asti, joten ei muuta kuin antoisia lukuhetkiä. Valitettavasti suomalaiset vastaavat kirjat eivät pääse lähellekään noita mainittuja, joten niistä en suosittele ainuttakaan. Hyviä nekin tosin ovat, mutta eivät erinomaisia.

Koska mielipiteet ovat elämänsuola niin toivoisin teidän kertovan mitkä muutamat kirjat ovat teidän mielestä parhaat ja miksi. Ei tarvitse tietystikään valita yhtä enempää mikäli se on paljon muita parempi.

Hyviä lukuhetkiä!

-TT

Roinaa, roinaa, lisää roinaa

Mä en aina vaan tajua miten se on niin helvetin vaikeaa luopua tavaroistaan, jos sitä vertaa uuden hankkimiseen. Ymmärrän kyllä vaan, että jossain määrin elämme kulutusyhteiskunnassa, jossa tavaroistaan luopuminen edustaa typeryyttä. En itsekään aina oikein ymmärrän miten sitä on vuosikymmenten saatossa kerääntynyt, vaikka olenkin yrittänyt ostamaan mahdollisimman vähän kaikkea roskaa.

Vaikka viime vuosina olen jotenkin onnistunut myös luopumaan tavaroistani on minulla niitä silti aivan liian paljon. Itseasiassa nuorempana olin ihan helvetin pahasti kaiken tavaran perään, mutta koin herätyksen palttiarallaa vuosituhannen vaihteessa jolloin jouduin veljeni ja äitini kanssa tyhjentämään kuolleen mummoni kämpän tavaroista. Tätä tavaraa olikin sitten kerääntynyt niin paljon, että meilä meni sitä roskiin viedessä monta päivää. Oli tietysti selvää ettei nuo vuosikymmenet olleet menneet ilman roinan keräämistä, mutta se määrä oli oikeastaan ihan käsittämätön. Laskeskelin, että kannoimme ainakin toista sataa parinsadan litran jätesäkkiä joko pois roskikseen tai sitten kellariin, jossa osa sitten on ollut jo ainakin vuosikymmenen säilössä käyttämättä. Mummoni oli nähnyt pula-ajat, joten hän ei sitten ollut heittänyt oikeastaan mitään pois vaan joka kaapissa oli käsittämättömät määrät tavaraa. Tänä päivänäkin tuntuu vielä hullulta, kun miettii sitä tavaramäärää.

Ja sitten nykypäivään: Tällä hetkellä en osta muita asioita itselleni kuin kirjoja, jos ei tule aivan välttämätön pakko-ostos kuten nilkkatukeni, jota ilman jäisi puolet kesästä tienaamatta. Tämä kirja-addiktio on sellainen etten sitä ole onnistunut vieläkään lopettamaan, vaikka lainaan niitä kyllä kirjastostakin. Kuitenkin monet kirjat joista olen kiinnostunut eivät tule kovin hyvin saataville pk-seudun kirjastoihin ja sen vuoksi niitä välillä ostankin. Pidän tätä kuitenkin suhteellisen terveenä, koska niihin ei vuodessa montaa sataa Euroa kulu. Valitettavasti näyttää tällä hetkellä siltä ettei äitini ole samaa mieltä roinan tarpeettomuudesta, joten joudun sitten taas jälleen kerran heittämään roinaa pihalle, kun se surkea päivä joskus koittaa mikäli olen silloin elossa. Kävin nimittäin seuraavan keskustelun hänen kanssaan:

”nämä syvät lautaset olivat hyvä ostos, kun ne olivat niin halvat”

”Eikös sinulla ole siellä niitä syviä lautasia kaapissasi?”

”Niitä ei voi käyttää, kun niissä on koristelut, jotka menevät pilalle tiskikoneessa” ”Niitä pitää sitäpaitsi säästää, jos satun järjestämään juhlat”

”Mitkä juhlat sä aiot pitää, kun et halua synttäreitäsikään enää juhlia?”

”No niitä kannattaa säästää sinua varten”

”No mulla ja veljelläni on ne mummon astiat”

”No jos sä hankit perheen niin sitten sitä varten”

Roaarr ja sitten iski epätoivo päälle. Eli toisin sanoen uusi kierros paskan ja turhan tavaran tyhjentämistä siis tiedossa. Mä en vaan tajua miten kukaan haluaa enää ostaa lisää tavaraa luopumisen sijaan ja silti itsekin sitä ainakin kirjojen muodossa kerään. Aina välillä iskee kuitenkin hyvä päivä jolloin lähtee roinaa taas pihalle. Ehkä se joku päivä vielä loistaa poissaolollaan. Ihannemäärä kamaa löytyy vain yhdeltä kaveriltani jolla on käytännössä vain parvisänky ja astiastot keittiössä. Muistaakseni löytyy vielä mikrokin, mutta esimerkiksi parven päällä olevan valon lisäksi ei muita valonlähteitä löydy ikkunan lisäksi. Tätä voi jo kutsua jonkinasteiseksi minimalismiksi. Kyse ei myöskään ole siitä etteikö hänellä olisi rahaa vaan palkka taitaa olla jotain toistasataatuhatta vuodessa. Tämä voi olla hyvin väärä arvio, joten ei siitä sen enempää. Pointti ei kuitenkaan ole ne tulot vaan tavaramäärä joka on saanut eräät naispuoleiset jopa itkemään heidän vieraillessaan hänen luonaan. Tämä on tietysti aika äärimmäinen tapa elää, mutta kunnioitan sitä erittäin paljon ja itsekin pyrin koko ajan tavaroitani vähentämään. Kuitenkin minulla se on hyvin hidas prosessi ja sitä pitäisi ehdottomasti saada nopeutettua.

On siis itse laitettava vauhtia tähän touhuun, koska sitä ei kukaan tee minun puolestani. Itseltäni löytyy esimerkiksi aika paljon erilaisia Lontoon murteella kirjoitettuja pokkareita joita ei tule välttämättä enää toiseen kertaan luettua ja luopuisin mielelläni niistä siten, että ne menisi jollekin luettavaksi sen sijaan, että veisin ne joko divariin pölyttymään tai heittäisin pois. Varsinkin Lee Childin ja David Baldaccin jännäreitä löytyy ja jos joku blogia lukevista kavereistani haluaa niitä niin voin niistä luopua ilmaiseksi, mutta takaisin en niitä halua. Mikäli joku muu haluaa niitä niin voin toimittaa ne Helsingin keskustaan tai jollekin rautatie- tai metroasemalle. En postita niitä erikseen, koska se vie liikaa aikaa enkä lahjoita kaikkia kerralla, koska joku kantaa ne sitten kuitenkin divariin saaden sen muutaman pikkurahan niistä. Muitakin jännäreitä toki on ja jonkin verran muitakin kirjoja, joten mikäli jotain kiinnostaa niin voin kyllä laittaa listan tähän blogiinikin joku päivä. Jos jollakin on joku parempi idea kuinka hoitaa tämä kirjojen kierrätys niin kertokaa ihmeessä. Kuukauden sisällä voisin ottaa ehdotuksia vastaan tai sitten vien ne vaan divariin.

Hyvää alkavaa viikkoa!

-TT

Opi elämänkerroista

Itse tykkään huomattavan paljon lukemisesta ja olen siitä paljon aikaisemmin jo maininnutkin. Monesti ongelmanani on se, että luen liian paljon ja teen liian vähän ja sitä voi ja on tietysti syytä kritisoidakin. Yksi erityinen mielenkiintoni kohde on ihmisten elämänkerrat ja joidenkin ihmisten omakätisesti tehdyistä ”raamatuista” oppii tietysti vielä enemmän. Nämä ovat kuitenkin suhteellisen harvassa ja yleensä ainakin jossain määrin joutuukin sitten lukemaan ”toisen käden” tietoa henkilöistä. Hyvin usein kuitenkin näitä lukiessa pomppaavat aina samat asiat esiin ja tällä kertaa onkin sitten tarkoitus ainakin jollain tasolla käydä näitä läpi. Alla lista niistä opetuksista jotka tulevat ensimmäisenä mieleen.

1. Ilman intohimoa ei tule suuria tuloksia.
2. Viisaimmatkaan ihmiset eivät pärjää täysin yksin
3. Viisaimmatkin ihmiset voivat olla täysin väärässä tärkeimmissäkin asioissa
4. Viisaimmatkin ihmiset kokevat aina suurta vastarintaa
5. Ketään pelkästään kopioimalla ei voi saada aikaan mitään suurta
6. Lähestulkoon kaikki ideat on jo keksitty aiemmin, mutta niitä parantamalla voi saada ihmeitä aikaan

Vaikka nämä kaikki yllä mainitut ovat monille itsestään selviä niin minusta on niitä kuitenkin hyvä käydä läpi, koska ne yksinkertaisina ilmaistenkin ovat kuitenkin sellaisia ettei niiden todellinen tarkoitus välttämättä aina kaikille avaudu. Ensimmäisessä faktassa on huomioitava se ettei suurin osa ihmisistä ymmärrä mitä oikea intohimo tarkoittaa. Tämä tarkoittaa lähestulkoon hulluuden rajamailla olevaa päähänpinttymää jota voi kutsua riivaavaksi pakkomielteeksi eli lähestulkoon koko elämän täyttävää aikaahaaskaavaa pakonomaista tarvetta jota ei tavallinen täysjärkinen ihminen edes pysty ymmärtämään. Tästä ehkä parhaita esimerkkejä ovat Newton ja Einstein, jotka ”lukkiutuivat” lähestulkoon kokonaan kammioihinsa todistaakseen oikeaksi väitteensä maailmankaukkeuden salaisuuksista ja he unohtivat kaiken ylimääräisen ulkopuolisen elämän kuten syömisen ja muun normaalielämän. Varsinkin Einstein oli ainakin pahimmillaan lähes nääntymässä nälkään. Tästä intohimosta on myös hyviä esimerkkejä urheilun puolelta, kun uran loppumisen jälkeen tai sen aikana nämä sankarit ovatkin sitten sortuneet erilaisiin addiktioihin.

Suurmiehet ovat käytännössä aina tarvinneet myös ainakin jonkinlaisen yhteistyökumppanin saavuttaakseen suurta menestystä. Näistä esimerkkejä ovat urheilijoiden mahdolliset valmentajat, Steve Jobsilla Wozniak, Einsteinilla monet eri tutkijaystävät ja kollegat, jne. Kyseessä ei kuitenkaan ole minkäänlaiset hännystelijät vaan sellaiset ihmiset joilla on yleensä annettavaa näille mestareille.

Vaikka olisit kuinka viisas ja ymmärtäisit maailmankaikkeuttakin erittäin hyvin niin voit silti pahimmassa tapauksessa olla omien uskomustesi uhri ja ainakin se mitä olen Einsteinista lukenut on se ettei hänkään esimerkiksi uskonut kvanttimekaniikkaan vaan yritti koko ajan saada aikaiseksi yhteinäistä kenttäteoriaa. Jos olen väärässä tämän uskomukseni kanssa niin saa vapaasti korjata. Kannattaa siis huomata se, että vaikka katsoisitkin ylöspäin näitä neroja niin on aina muistettava se tosiasia, että hekin voivat olla väärässä.

Hyvin monet näistä suurmiehistä ovat kokeneet vielä vastarintaa senkin jälkeen, kun he ovat onnistuneet todistamaan väitteensä oikeaksi ja varsinkin sitä ennen. Aina löytyy ihmisiä jotka tulevat kilpailemaan sinua vastaan oli sitten kyse lähestulkoon asiasta mistä hyvänsä. Aina löytyy myös niitä jotka pitävät sinun elämäntyötäsi pelkkänä paskana. Näiden ihmisten määrä tulee aina lisääntymään sitä enemmän mitä paremmin sinulla menee. Tämän takia on parempi pitää päänsä eikä ainakaan luovuttaa, kun kyse on jostain intohimosta joka sinulla on.

Kaikkien on pakko löydettävä oma tapa hoitaa asiansa itse parhaaksi havaitsemallaan tavalla, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia eikä se mikä sopii sinulle sovi välttämättä kaverillesi. On siis aina muistettava pitää päänsä eikä kuunnella niitä jotka luulevat tietävänsä parhaiten. On toki hyvä oppia niiltä jotka ovat OIKEASTI tosi hyviä siinä mitä tekevät. Keskinkertaisuuksia ei taas juurikaan kannata kuunnella.

Jos nyt esimerkiksi miettii Applea ja sen menestystä niin kylmä faktahan on se, että tämä yritys ei itse ole keksinyt juuri yhtään mitään, vaikka onnistuikin sitten jalostamaan kosketusnäyttöjensä käyttöliittymän maailman parhaaksi. Hyviäkin ideoita voidaan käytännössä lähestulkoon aina parantaa ja poikkeuksena yleensä ovatkin sellaiset oikeat tieteet joissa on käytännössä olemassa vain yksi ainoa ratkaisu ja näitä ei tosin ole monia.

Tässä noista elämänkertojen opetuksista lyhyesti. Tällä hetkellä on takki aika tyhjä, kun ollut viimeiset vuorokaudet tulipalokiire. Palaan joskus pyhien jälkeen blogin ääreen. Huomenna on mediaton päivä, joten mikäli kommentteja tulee niin yritän vastata niihin Wappuaattona. Ei muuta kuin hyvää Wappua kaikille! Muistakaa ottaa rennosti juhlimisenkin osalta. Aika harvalle muutaman päivän kaatokännit ovat se rentouttava vaihtoehto, vaikka olen sitä itsekin monesti harjoittanut :D

- TT