Opi elämänkerroista

Itse tykkään huomattavan paljon lukemisesta ja olen siitä paljon aikaisemmin jo maininnutkin. Monesti ongelmanani on se, että luen liian paljon ja teen liian vähän ja sitä voi ja on tietysti syytä kritisoidakin. Yksi erityinen mielenkiintoni kohde on ihmisten elämänkerrat ja joidenkin ihmisten omakätisesti tehdyistä ”raamatuista” oppii tietysti vielä enemmän. Nämä ovat kuitenkin suhteellisen harvassa ja yleensä ainakin jossain määrin joutuukin sitten lukemaan ”toisen käden” tietoa henkilöistä. Hyvin usein kuitenkin näitä lukiessa pomppaavat aina samat asiat esiin ja tällä kertaa onkin sitten tarkoitus ainakin jollain tasolla käydä näitä läpi. Alla lista niistä opetuksista jotka tulevat ensimmäisenä mieleen.

1. Ilman intohimoa ei tule suuria tuloksia.
2. Viisaimmatkaan ihmiset eivät pärjää täysin yksin
3. Viisaimmatkin ihmiset voivat olla täysin väärässä tärkeimmissäkin asioissa
4. Viisaimmatkin ihmiset kokevat aina suurta vastarintaa
5. Ketään pelkästään kopioimalla ei voi saada aikaan mitään suurta
6. Lähestulkoon kaikki ideat on jo keksitty aiemmin, mutta niitä parantamalla voi saada ihmeitä aikaan

Vaikka nämä kaikki yllä mainitut ovat monille itsestään selviä niin minusta on niitä kuitenkin hyvä käydä läpi, koska ne yksinkertaisina ilmaistenkin ovat kuitenkin sellaisia ettei niiden todellinen tarkoitus välttämättä aina kaikille avaudu. Ensimmäisessä faktassa on huomioitava se ettei suurin osa ihmisistä ymmärrä mitä oikea intohimo tarkoittaa. Tämä tarkoittaa lähestulkoon hulluuden rajamailla olevaa päähänpinttymää jota voi kutsua riivaavaksi pakkomielteeksi eli lähestulkoon koko elämän täyttävää aikaahaaskaavaa pakonomaista tarvetta jota ei tavallinen täysjärkinen ihminen edes pysty ymmärtämään. Tästä ehkä parhaita esimerkkejä ovat Newton ja Einstein, jotka ”lukkiutuivat” lähestulkoon kokonaan kammioihinsa todistaakseen oikeaksi väitteensä maailmankaukkeuden salaisuuksista ja he unohtivat kaiken ylimääräisen ulkopuolisen elämän kuten syömisen ja muun normaalielämän. Varsinkin Einstein oli ainakin pahimmillaan lähes nääntymässä nälkään. Tästä intohimosta on myös hyviä esimerkkejä urheilun puolelta, kun uran loppumisen jälkeen tai sen aikana nämä sankarit ovatkin sitten sortuneet erilaisiin addiktioihin.

Suurmiehet ovat käytännössä aina tarvinneet myös ainakin jonkinlaisen yhteistyökumppanin saavuttaakseen suurta menestystä. Näistä esimerkkejä ovat urheilijoiden mahdolliset valmentajat, Steve Jobsilla Wozniak, Einsteinilla monet eri tutkijaystävät ja kollegat, jne. Kyseessä ei kuitenkaan ole minkäänlaiset hännystelijät vaan sellaiset ihmiset joilla on yleensä annettavaa näille mestareille.

Vaikka olisit kuinka viisas ja ymmärtäisit maailmankaikkeuttakin erittäin hyvin niin voit silti pahimmassa tapauksessa olla omien uskomustesi uhri ja ainakin se mitä olen Einsteinista lukenut on se ettei hänkään esimerkiksi uskonut kvanttimekaniikkaan vaan yritti koko ajan saada aikaiseksi yhteinäistä kenttäteoriaa. Jos olen väärässä tämän uskomukseni kanssa niin saa vapaasti korjata. Kannattaa siis huomata se, että vaikka katsoisitkin ylöspäin näitä neroja niin on aina muistettava se tosiasia, että hekin voivat olla väärässä.

Hyvin monet näistä suurmiehistä ovat kokeneet vielä vastarintaa senkin jälkeen, kun he ovat onnistuneet todistamaan väitteensä oikeaksi ja varsinkin sitä ennen. Aina löytyy ihmisiä jotka tulevat kilpailemaan sinua vastaan oli sitten kyse lähestulkoon asiasta mistä hyvänsä. Aina löytyy myös niitä jotka pitävät sinun elämäntyötäsi pelkkänä paskana. Näiden ihmisten määrä tulee aina lisääntymään sitä enemmän mitä paremmin sinulla menee. Tämän takia on parempi pitää päänsä eikä ainakaan luovuttaa, kun kyse on jostain intohimosta joka sinulla on.

Kaikkien on pakko löydettävä oma tapa hoitaa asiansa itse parhaaksi havaitsemallaan tavalla, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia eikä se mikä sopii sinulle sovi välttämättä kaverillesi. On siis aina muistettava pitää päänsä eikä kuunnella niitä jotka luulevat tietävänsä parhaiten. On toki hyvä oppia niiltä jotka ovat OIKEASTI tosi hyviä siinä mitä tekevät. Keskinkertaisuuksia ei taas juurikaan kannata kuunnella.

Jos nyt esimerkiksi miettii Applea ja sen menestystä niin kylmä faktahan on se, että tämä yritys ei itse ole keksinyt juuri yhtään mitään, vaikka onnistuikin sitten jalostamaan kosketusnäyttöjensä käyttöliittymän maailman parhaaksi. Hyviäkin ideoita voidaan käytännössä lähestulkoon aina parantaa ja poikkeuksena yleensä ovatkin sellaiset oikeat tieteet joissa on käytännössä olemassa vain yksi ainoa ratkaisu ja näitä ei tosin ole monia.

Tässä noista elämänkertojen opetuksista lyhyesti. Tällä hetkellä on takki aika tyhjä, kun ollut viimeiset vuorokaudet tulipalokiire. Palaan joskus pyhien jälkeen blogin ääreen. Huomenna on mediaton päivä, joten mikäli kommentteja tulee niin yritän vastata niihin Wappuaattona. Ei muuta kuin hyvää Wappua kaikille! Muistakaa ottaa rennosti juhlimisenkin osalta. Aika harvalle muutaman päivän kaatokännit ovat se rentouttava vaihtoehto, vaikka olen sitä itsekin monesti harjoittanut :D

- TT

Kirja-arvostelu: Steve Jobs, Kirjoittaja Walter Isaacson

Kirjoittajasta:

Kyseessä on entinen Timen päätoimittaja ja CNN:n hallituksen puheenjohtaja joka kirjoitti Jobsin elämänkerran tämän pyynnöstä.

Ennen kuin aloitan sen enempää kertomaan kirjasta niin huomauttaisin etten ole elämässäni kertaakaan ostanut yhtään ainutta Applen tuotetta enkä juuri niitä käyttänytkään. Toisaalta en myöskään omistan edes kosketusnäytöllistä puhelinta enkä sellaista aio kovin nopeasti hankkiakaan. Suurimman osan ajasta olen käyttänyt mokialaista, mutta en myöskään usko heidän tekevän tai suunnittelevan ylivertaisia tuotteita. Motiivini lukea kyseinen kirja johtuu lähinnä siitä, että sain sen joululahjaksi ja yritin etsiä siitä vastausta mitä tapahtuu omppufirmalle Jobsin poismenon jälkeen. Tähän mysteeriin en kuitenkaan löytänyt vastausta enkä ole varma voiko sitä löytääkään kyseisestä teoksesta. Kuitenkin omaan vahvan mielipiteen ja kirja sitä hieman mielestäni vahvistaa.

Ensinnä kiinnittäisin huomiota kirjan pituuteen joka on noin kuusisataa sivua mikä ei ole lyhyt kertomus. Kuitenkin pidän tätä kirjaa hyvinkin onnistuneena sisällöltään ja sujuvuudeltaan. Tietysti itse luin kirjan hyvin pienissä osissa jotka vaihtelivat lähinnä lukujen pituuksien mukaan. Kirja käy läpi Jobsin elämänvaiheet suhteellisen tarkasti läpi eikä juurikaan mielestäni olennaisia asioita jää kysymysmerkeiksi. Myös Applen tuotekehitysprosesseja käydään aika tarkasti läpi mikä saattaa kiinnostaa monia ihmisiä. Näistä prosesseista paistaa mielestäni selkeästi se läpi ettei ilman Jobsia koko yritystä olisi enää olemassakaan vaan se olisi kaatunut mikäli häntä ei olisi huolittu takaisin enää siinä vaiheessa, kun alkoi näyttää todella huonolta.

Kaiken kaikkiaan Jobsin tarkoituksena oli ensisijaisesti luoda aivan mahtavia tuotteita eikä rahastaa mitä ei välttämättä monien eri tuotteiden hinnoista voisi ihan heti päätellä. Tämän takia hän myös piti kaiken päätösvaltansa itsellään mitä tuli näiden ominaisuuksiin ja muotoiluun. Hän ei tehnyt kompromisseja vaan halusi vain parasta. Tämän takia hän myös erotteli muut ihmiset a-luokkaan sekä muihin eikä suvainnut muita omassa yrityksessään kuin vain parhaita mahdollisia työntekijöitä ja oli myös valmis haukkumaan heidät pystyyn mikäli eivät saaneet aikaiseksi mitä hän halusi. Johtuen myös Jobsin kontrollointivimmasta ovat Applen tuotteet integroitu toisiinsa sopiviksi, mutta taas muiden yritysten tuotteille sopimattomiksi. Jobsin kontrolli myös toisaalta on varmasti edesauttanut sitä ette Applella ole ollut samanlaista byrokratiajarrua kuin monilla muilla hyvin suurilla yrityksillä kuten kotimaisella mokialla nykypäivänä. Itse ennustan tämän kehityksen jatkuvan vielä joitakin vuosia, mutta sitten saatamme kyllä nähdä Applelta myös avoimen järjestelmän tuotteita. (jälkeenpäin luettuna tämä ennustus on sarjaa turha) Jobs piti LSD:n käyttöä yliopistossa ollessaan yhtenä tärkeimmistä kokemuksistaan mikä näkyi hänen yritysjohtamisessaan totuuden vääristelytilana joka sai ihmiset onnistumaan monesti ”mahdottomassa” ottaen huomioon mahdolliset deadlinet jotka hän monesti oli asettanut mahdottomiksi toteuttaa ainakin ensisilmäykseltä katsoen. Tämä totuuden vääristelytila myös taisi lopulta koitua Jobsin kohtaloksi, sillä tämä sai hänet luulemaan, että syövän voi parantaa pelkällä ruokavaliolla.

Jos nyt pitäisi sitten kirjan perusteella ja muutenkin miettiä Jobsin persoonaa niin loppujen lopuksi oma teoriani siitä, että mikäli haluaa oikeasti saavuttaa jotain suurta niin täytyy olla hullu pitää paikkansa. Jobs oli mielipuoli eikä sitä tosiasiaa mikään muuta. En kuitenkaan ole varma kuinka suurena miinuksena sitä voi oikeastaan pitää, sillä hänet oli hylätty pienenä lapsena joka on varmasti vaikuttanut häneen hyvin syvästi. Kuitenkin on huomioitava ettei ilman tätä hulluutta hän olisi varmastikaan ikinä saanut aikaiseksi maailman kalleinta yritystä joka ”Omppu” tällä hetkellä on. Olen myös aika varma siitä ettei hänelle raha varmastikaan ollut läheskään tärkein asia tai edes prioriteetti elämässä vaan hän ensisijaisesti halusi luoda vain mahtavia tuotteita myi ne sitten miljardeja tai ei.

Oma mielipiteeni ei sinänsä ole hirveästi Applesta muuttunut tämän kirjan perusteella, mutta loppujen lopuksi sillä ei ole väliä. Tällä hetkellä Apple myy kuitenkin järisyttäviä määriä tuotteitaan isoilla katteilla mikä näkyy tuloksessa ja liikevaihdossa vielä ainakin parin vuoden ajan. Tämän lisäksi yrityksellä on sen verran iso käteiskassa jota nyt ollaan hieman jakamassa omistajille. Saas nähdä onko heillä mitään järkevää mahdollisuutta investoida sitä tuottavasti vai joutuvatko he vain pikkuhiljaa sitä vähentämään, jotta osakkeenomistajat ovat tyytyväisiä. Oma arvioni on loppujen lopuksi se etten usko heidän pystyvän suunnittelemaan enää mitään mullistavaa Jobsin lähdön jälkeen. Mullistavalla tarkoitan sellaista tuotetta jota ihmiset eivät vielä edes tiedä tarvitsevansa kuten Ipadia. Toisaalta oma asiantuntemukseni on varmasti samaa luokkaa kuin piirtämistaitoni eli hyvin heikko. Kuitenkin perstuntuma vaan sanoo ettei Applen osakekurssi tästä nouse enää paljoa seuraavina vuosina riippumatta yleisestä markkinatilanteesta.

Mitä taas tulee siihen kannattaako kirja ostaa niin siihen ei tietystikään ole yksinkertaista vastausta, sillä se riippuu tietysti ihmisestä. Mikäli sen taas pystyy lainaamaan paikallisesta kirjastosta niin suosittelen erittäin paljon sen lukemista, sillä mielestäni siitä voi selkeästi oppia jotain tinkimättömyydestä ja asenteesta muotoilua ja elämää kohtaan. Tämä on varmasti erittäin mielenkiintoinen kirja varsinkin insinööreille, jotka toimivat tuotekehityksessä omissa yrityksissään. Jobs oli myös hyvin mielenkiintoinen persoona vaikkakin täyshullu, joten mikäli jostain syystä tuntee tirkistelynhalua hänen elämäänsä niin lukeminen kannattaa. Itselleni tämä oli vasta ensimmäinen yritysjohtajan elämänkerta jonka olen lukenut, joten vertailupohjaa ei ole muihin vastaaviin teoksiin.

Hyviä lukuhetkiä! Oli ne sitten tämän kirjan kirjan kanssa tai jonkun muun.

- TT