Näytetään tekstit, joissa on tunniste budjetointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste budjetointi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Raha-asioiden automatisoinnista osa 2


Elikkäs edellisessä kirjoituksessani esitin vaihtoehdon budjetoinnille joka tuntuu monista hyvinkin raskaalle mitä tulee omien rahojen vahtimiseen ja käyttöön. Automatisointi säästää aikaa, joten sen takia se saattaa myös monia kiinnostaa. Saattaa tietysti johtua ihan muistakin asioista, mutta edellisen kirjoituksen jälkeen oli jo maanantaina yli sata kävijää mikä tuppaa olemaan allekirjoittaneelle suhteellisen harvinaista. Voi tietysti olla, että pikkuhiljaa ihmiset palailevat kesälomilta ja sen vuoksi teitä tuppaa olemaan ruutujen ääressä hieman enemmän kuin vähään aikaan. Kuitenkin tämän yllättävän kävijämäärän vuoksi ja myös johtuen viime aikoina lomailun aikaan saamasta motivaatiopiikistä johtuen ajattelin sitten jatkaa tuosta automatisoinnista lisää, sillä siitä en ole aiemmin juurikaan kirjoittanut.

Käytännössä on olemassa niitäkin joille ei automatisointi sovi raha-asioissa ja itse näkisin ainakin kulutusongelmaiset tällaisena ryhmänä. Heille kuluttaminen on ongelma ja se tapahtuu myös suureksi osaksi luotolla, joten automatisointi käytännössä lisää vain vaikeuksia. Myös he jotka eivät välttämättä kärsi kulutusvimmasta ja omaavat paljon kovempikorkoista luottokorttivelkaa johtuen esimerkiksi yllättävästä työttömyydestä tai jostain satunnaisesta kulusta kuten korkeista sairaanhoitomaksuista jotka on ollut pakko rahoittaa korkeampikorkoisella velalla. Tietysti hekin voivat automatisoida osan rahankäytöstään kuten tietyn suuruiset luottokorttimaksut suoraveloituksella palkasta. Automatisointi ei myöskään sovi niille joilla on epäsäännölliset palkkapäivät, sillä yhtäkkiä saattaa olla sitten ongelmia tulopuolella ja silloin saattaa käydä niin ettei tilillä ole suoraveloitukseen rahaa ja jonkin ajan päästä tuleekin sitten yllättävä karhukirje kun on olettanut maksaneensa. Myös niille ihmisille jotka tykkäävät hoitaa omia raha-asioitaan ja seurata omaa kulutustaan on budjetointi selkeästi parempi vaihtoehto.

Jos sitten mietitään koko prosessia niin joitakin ongelmia saattaa siinäkin esiintyä, joten jatketaan niistä. Kohta 2 soita laskuttajillesi ja sovi eräpäivien muutoksista saattaa muodostua jossain määrin ongelmaksi, sillä monesti suomalainen asiakaspalvelu on sieltä minne aurinko ei paista ja joidenkin yritysten puhelintuissa voi jonotukseen mennä niin pitkä aika ettei varsinkaan kärsimättömimmät ihmiset sitä jaksa. Toisaalta hyvällä tuurilla saattaa ainakin jotkut yritykset hoitaa asiakaspalvelunsa myös netin kautta mikä lyhentää tämän asian hoitamiseen käytettävää aikaa radikaalisti. Itse olen kyllä joskus hoitanut näitä asioita menemällä yrityksen edustajan juttusille vaikka ostoskeskukseen. Tämä taas tapahtuu monesti samalla, kun käy ruokaostoksilla. Pelkästään yhden asian takia, kun ei välttämättä kannata raahautua yhtään kauemmas.

Kohdat 3 ja 4 Päätä kuukausittaiset summasi ja laita verkkopankkiisi sitten nämä suoraveloituksen kautta kuuluvat käytännössä melkein samaan askeleeseen, mutta selvyyden vuoksi laitoin ne erikseen. Käytännössähän on pakko tehdä päätös jollekin ajanjaksolle tuosta automatisoinnista ja monille vuosi on maksimi mitä voi ja kannattaa hoitaa eteenpäin. Aika monilla ihmisillä kuitenkin menot vaihtelevat riippuen vuodenajasta ja sen takia esimerkiksi säästämiseen saattaa olla vähemmän rahaa käytössä. Mikäli automatisoi rahankäyttönsä vaikka vuodeksi eteenpäin voi olla viisasta joillekin kuukausille automatisoida hieman enemmän rahaa säästöön kuin toisille. Monilla menee kesälomalla enemmän rahaa, joten alkuvuodesta saattaisi olla järkevää laittaa suurempi rahasumma säästämistä varten. Tämä vaatii hieman enemmän työtä, sillä silloin ei riitä yksittäinen suoraveloitus yhteen tarkoitukseen vaan vaatii jokaiselle kuukaudelle uuden laskun maksamisen jonka voi toki hoitaa etukäteen samalla kertaa kuin muutkin suoraveloitukset.

Kohta 6. nauti lopuista käyttötililläsi olevista rahoista ilman tunnontuskia onkin sitten hieman ihmisestä riippuva asia, mutta mikäli ei siihen pysty kannattaa vakavasti harkita budjetointia joka saattaa vaatia enemmän aikaa ja henkistä painolastia. Itse kuulun ainakin vielä tällä hetkellä tähän ihmisryhmään ja se johtuu aiemmista rahankäyttötavoista jotka olivat monesti suhteellisen holtittomat. Pidän vielä tällä hetkellä muutosta liian suurena, mutta yritän pyrkiä kohti automatisointia tulevina vuosina. Kädestä suuhun eläminen, kun saattaa taas päästä niskan päälle mikäli en siihen huomiota kiinnitä. Kaiken kaikkiaan automatisointia pidän parempana ratkaisuna niille jotka muutenkin pystyvät raha-asiansa hoitamaan ilman suurempia kupruja.

Vielä pari asiaa jotka kaipaavat huomauttamista. Raha-asioiden automatisointi säästää ennen kaikkea ihmisen aikaa joka on terveyden lisäksi kuitenkin arvokkain asia jota ihmisellä elämässään on. Toinen asia on se etten käsitellyt tulojen automatisointia ollenkaan, sillä se on tietysti asia johon kovin monet ihmiset eivät elämässään pysty saavuttamaan. Allekirjoittanut kuuluu myös tähän ryhmään ainakin vielä seuraavat vuosikymmenet, mutta aion sitä kuitenkin yrittää. Tällä hetkellä asiantuntemukseni ei kuitenkaan riitä tähän asiaan enkä siitä aiot tässä kirjoituksessani sen enempää mainita. Passiivisen tulon tärkeys muiden tulojen rinnalla on tietysti yksi asia joka saattaa vähentää ”oikeata” työntekoa. Tähän kuuluu käytännössä niin sijoitukset kuin monet immateriaalioikeudet kuten esimerkiksi patentit mutta ei siitä sen enempää.

Aion varmaan julkaista suhteellisen tiiviissä tahdissa kirjoituksia ainakin pari seuraavaa viikkoa, joten seuraavaan kertaan!

- TT

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Budjetoinnin sietämätön vaikeus ja vaihtoehtoratkaisu


Kuten monet teistä varmasti välillä huomaavatkin niin monesti blogikirjoitukseni pyörittävät välillä samoja aiheita, mutta se alkaa näin ensimmäisen vuoden tullessa täyteen olla jo normaali asia ottaen huomioon kirjoitusten määrän. Tämän vuoksi onkin tarkoitus tällä kertaa yrittää ottaa uusi näkökulma asiaan ja miettiä sekä psykologisia tekijöitä että toista vaihtoehtoa raha-asioiden hoidolle joka on automatisointi, mutta ensin tässä kirjoituksessa olisi taas tarkoitus käydä hieman läpi budjetoinnin vaikeutta.

On hyvin selvää, että kuten monissa muissakin asioissa niin budjetoinnissa on myös vaara vetää överit tai luovuttaa heti alkuunsa ensimmäisen vastoinkäymisen tullessa. Kuitenkin kultainen keskitie on monesti paras ratkaisu riippuen tietysti ihmisestä eikä yhtään ainutta oikeata vaihtoehtoa ole. Monet ihmisethän tekevät budjetin jopa kahdesti kuukaudessa, mutta itse en tässä näe järkeä, sillä mitä lyhyemmällä tähtäimellä mennään sitä vaikeampaa on itseasiassa pysyä siinä, sillä yhtäkkiä voikin tulla hyvin yllättävä meno kuten, vaikka auton hajoaminen tielle mikä käytännössä raiskaa varmasti budjetin mikäli se on hyvin lyhyeksi aikaa tehty. Tämä voi tuottaa ihmiselle epäonnistumisen tunteen, vaikka tilanne saattaa olla hyvinkin itsestä riippumaton. Myös liian yksityiskohtainen budjetti saattaa lisätä ihmisen henkistä kuormaa sen verran ettei budjettia pystytä noudattamaan. Myös tämä on hyvin yksilöllinen asia eikä oikeata ratkaisua voi antaa. On tietysti olemassa pilkunviilaajia jotka saavat taas kiksejä näistä pienistä yksityiskohdista. Itse teen kuukausi- ja vuosibudjetin, mutta pidän kuukausittaista menosuunnitelmaa vain suuntaa antavana ja pidän huolen siitä ettei vuosibudjetti ylity.

Budjetoinnissa onnistuminen ei ole missään nimessä helppoa, sillä muuttujia tuppaa olemaan suhteellisen paljon ja ihminen on monessakin mielessä heikko. Ensimmäinen tehtävä budjettia tehtäessä on päättää menot tulevalle ajanjaksolle riippuen tietysti omista tuloista. Se voi olla ihan mikä tahansa summa. Tärkeää on kuitenkin valita sellainen menoarvio joka on pienempi kuin käytettävissä olevat tulot. Tämän jälkeen onkin tarkoitus jakaa budjetti eri osioiden suhteen joita ei saisi olla liikaa. Yksinkertaisuus on tässäkin asiassa kaunista. Uskallan väittää kymmenen osion olevan suurelle osalle riittävä määrä. Tämän jälkeen voikin sitten jakaa kokonaisbudjetin jokaiselle osiolle määrätyksi summaksi. Tämän jälkeen voikin sitten miettiä eri osioiden riippuvuutta toisistaan, jotta on joustonvaraa. Itselläni esimerkiksi matkailu- ja huvittelubudjetit voivat ottaa toisiltaan tarvittaessa ylijäämää toisen alijäämää varten. Tärkeintä tässä on kuitenkin muistaa ettei näihin kahteen varattu kokonaissumma saa ylittyä missään tapauksessa. Tämä joustonvara lisää ainakin itselläni selkeästi mahdollisuuksia pysyä lasketussa menoarviossa. Tämä joustaminen eri osioiden kesken ei kyllä taida ihan kaikille ihmisille sopia, joten muistakaa aina ajatella omilla aivoilla sitä mikä on teille sopivin vaihtoehto. Mitä taas tulee ihmisen heikkouteen niin pelkkä menojen vahtiminen ilman minkäänlaista palkitsevuutta aiheuttaa vähänkin pidemmällä tähtäimellä vaikeuksia budjetissa pysymisessä. Tämän takia pitää myös asettaa itselle palkinto mikäli menobudjetti alittuu. Tähän palkitsemiseen voi olla monia eri vaihtoehtoja, mutta mielestäni paras palkinto on sijoittaa ylijäämäraha omien unelmien mahdolliseen toteuttamiseen. Toisilla tämä voi olla maailmanympärimatka ja toisilla vaikka unelmien auto tai muu vastaava leikkikalu. Itselläni se on tuo matkavaihtoehto.

Johtuen ihmisen henkisestä heikkoudesta budjetointi on hyvin osalle ihmisistä hyvinkin vaikeaa, joten mielestäni on järkevää harkita jotain toista vaihtoehtoa joka tässä tapauksessa on raha-asioiden automatisointi mikä voi tietysti olla myös osa budjetointia. Automaatiokin vaatii kuitenkin jonkin verran töitä, sillä ilman pakollisia töitä ja alkupanostusta sekään ei onnistu. Automaatiolla tarkoitan käytännössä laskujen suoraveloitusta ja muutaman eri tilin käyttöä. Käytännössä perusta on pankin tarjoama käyttötili josta sitten hoidetaan rahansiirrot laskuihin sekä eri käyttöä varten oleville tileille. Käytännössähän suurimmalle osalle työläisistä maksetaan palkka joko kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa. Joillakin ihmisillä se voi olla kolmekin kuten allekirjoittaneella pari kertaa vuodessa.

Automatisointi tapahtuu seuraavalla tavalla:

  1. Selvitä palkkapäiväsi, jos et ole niistä varma.
  2. Soita laskuttajillesi ja sovi eräpäivien siirroista lähelle noin viisi päivää palkkapäivän tai -päivien jälkeen. Pidä huoli siitä, että nämä laskutuspäivät ovat eri laskuille kuitenkin samat. Muista laittaa kaikki laskut suoraveloitukseen käyttötililtäsi verkkopankissa.
  3. Päätä kuukausittaiset summasi, jotka laitat säästämiseen, sijoittamiseen tai unelmiesi toteuttamiseen ja avaa näille jokaiselle eri tili, jos et niitä vielä omaa.
  4. Tämän jälkeen laita sitten verkkopankkisi kautta nämä summat jokaiselle kuukaudelle suoraveloitukseen suoraan palkkapäiväksesi, sillä silloin olet ensin pitänyt huolta omasta itsestäsi ennen laskuttajiasi.
  5. Älä ota näiltä omilta tileiltäsi enää rahaa ilman TODELLISTA hätätilannetta.
  6. Nauti lopuista käyttötililläsi olevista rahoista ilman tunnontuskia, mutta älä missään tapauksessa käytä luottokorttiasi vaan ainoastaan jäljelle jääneitä rahojasi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki perustarpeet pitää myös rahoittaa, joten vapauden tullessa pitää myös ottaa vastuuta itsestään.

Käytännössä automatisointi ei ole tuon monimutkaisempaa, mutta sekin vaatii kyllä hieman itsekuria ja viitseliäisyyttä hoitaa jossain välissä raha-asioitaan. Mitä taas tulee laskujen maksamiseen niin suuremmat summat kuten kämpän vuokra maksetaan yleensä kuukauden alussa. Jos taas saa kahtena päivänä kuukaudessa palkkaa niin silloin niitä pienempiä laskuja voi siirtää sen noin viisi päivää kuun puolivälin jälkeen. Säästämiseen ja sijoittamiseen on kuitenkin tärkeää siirtää rahaa heti palkkapäivänä, jotta saa maksettua itselleen ensin. Mikäli kyseessä on kaksi palkkapäivää kuukaudessa niin säästämiseen ja sijoittamiseen siirrettävät rahat voi automatisoida maksettavaksi kaksi kertaa kuussa aina puolet ja puolet kumpanakin päivänä. Myös muita tilejä voi käyttää ihan sen mukaan mitä tuntee tarvitsevansa, mutta kannattaa muistaa Suomessa pankkien aika hyvin vievän ylläpitomaksuja näiltä ylimääräisiltä tileiltä. Itselläni on Sampo pankissa kaksi tiliä ja kaksi eri tiliä Nordnetissä joille menee joka kuukauden viimeinen päivä tietyt summat.

Itse käytän budjetointia automatisoinnin sijaan. Tässä tapauksessa tärkeintä allekirjoittaneelle on pitää vuosibudjettinsa koossa kaikkien osioiden suhteen ja tähän asti olen siinä onnistunut. Automatisointia käytän lähinnä siinä, että maksan itselleni aina ensin ja sen jälkeen keskityn vasta muihin laskuihin joita tosin taitaa olla vähemmän kuin monilla muilla. Tämä on tietysti osittain tulojen määrän sanelema juttu, mutta toisaalta yksinkertaiset järjestelyt ovat myös yksinkertaiselle ihmiselle kuten minulle niitä parhaita. Tarkempiakin yksityiskohtia olisin voinut antaa, mutta sitten kirjoitus olisi tullut liian pitkäksi.

Tässä kirjoitukseni tällä kertaa. Ensi viikolla tulee vielä ainoastaan yksi kirjoitus, mutta sen jälkeen olisi tarkoitus palata normaaliin päiväjärjestykseen ja kirjoitella tiuhempaa tahtia. Itseasiassa kirjoituksia on jo muitakin tehtynä, mutta kävijämäärät ovat kyllä hieman pienentyneet mikä johtuu varmaan monestakin asiasta. Tarkoitus olisi kuitenkin palvella lukijoita mahdollisimman hyvin eikä mielestäni kesälomia kannata hukata päätteen ääressä ellei saa siitä jotain kiksejä kuten allekirjoittanut välillä saa näistä kirjoitushommista.

-TT

torstai 8. maaliskuuta 2012

50-30-20 ei 90-40-60

Jotkut teistä lukijoista saattavat tunnistaa varsinkin ensimmäisen numerosarjan ja harvat teistä tunnistavat jälkimmäisen. Tuskinpa kukaan kuitenkaan tunnistaa molempia ottaen huomioon lukijoiden määrän. Kummatkin numerosarjat saattavat johtaa taloudelliseen riippumattomuuteen jollakin aikavälillä, mutta eivät kuitenkaan sitä kenellekään takaa. Ensimmäinen numerosarja on Balanced Money Formula jonka käännöstä en varsinaisesti osaa vääntääkään, mutta tarkoittaa tapaa jakaa tulonsa tarpeisiin, haluihin ja säästöihin. Tämä konsepti ei ole keksimäni vaan eräästä blogista lainattu ja tarkoitus on kommentoida sitä tässä kirjoituksessa. Jälkimmäinen numerosarja taas tarkoittaa oikotietä onneen eli puolisoa jonka ihanne”mitat” tarkoittavat 90 vuotta 40 astetta kuumetta ja 60 miljoonaa omaisuutta. Jälkimmäisen mainitsen lähinnä sen takia ettei tietä taloudelliseen riippumattomuuteen tarvitse ottaa niin vakavasti ettei siitä voisi vitsailla. Ennen kuin mennään sen tarkemmin analysoimaan tuota ensimmäistä vaihtoehtoa niin mainittakoon, että kyse on siis menojen budjetoinnista. Tämän lisäksi haluan vielä sanoa etten itse käytä tätä BMF:ää, mutta se ei tarkoita ettei se olisi hyvä asia vaan selitän myöhemmin tässä kirjoituksessa minkä takia se ei ole minulle optimaalinen vaihtoehto.

BMF:n budjettijakauma tarkoittaa siis sitä, että laittaa 50% verojen jälkeisistä tuloista tarpeisiin, 30% haluihin ja 20% säästöihin.

Tarpeita tässä tapauksessa ovat asuminen, sähkö, lämmitys, puhelimet, kulkuneuvot, terveydenhuolto, perusravinto ja normaalielämän vaatetus.

Haluja ovat televisio, harrastukset, lomat, kirjat sekä normaalielämään kuulumattomat vaatteet ja ruokailu joka tässä tapauksessa tarkoittaa herkuttelua ja ulkona syömistä.

Säästämiseen kuuluvat sijoittaminen, asuntolainan ja muiden velkojen maksaminen ja hätäkassan kerääminen.

Minkä takia sitten pitäisi tälläistä kaavaa käyttää budjetoinnissa on tietysti tuhannen Euron kysymys. Itse näkisin tämän kaavan vahvuutena sen, että ihminen on kuitenkin keskimäärin aika heikkotahtoinen ja pystyy hoitamaan asiansa päin helvettiä ja tietyt nyrkkisäännöt ja tällaiset kaavat auttavat monesti automatisoimaan päätöksenteon pois siltä impulsiiviselta järjestelmältä joka toimii mielitekojen pohjalta. Mikäli tätä vaihtoehtoa haluaa käyttää omaan budjetointiinsa on hyvä siinä tapauksessa käyttää kolmea eri tiliä ja palkkapäivien koittaessa jakaa noi rahat vaikka suoraveloitusta käyttäen sitten omiin osoitteisiinsa. Pidän tätä vaihtoehtoa myös siinä mielessä hyvänä, että se on riittävän yksinkertainen eikä sen ylläpito vaadi ihmiseltä mahdottomia. Liian monimutkaiset budjetit kaatuvat aina jossain vaiheessa mahdottomuuteensa, sillä niiden seuraaminen ja ylläpito on liian vaikeaa.

Jos mietitään tämän budjetoidun menojakauman hyviä ja huonoja puolia niin hyvinä puolina voi ehdottomasti pitää yksinkertaisuutta ja sitä että menojen tasapaino huvien, hyötyjen ja säästöjen suhteen on mielestäni aika hyvällä mallilla eikä ihmisen tarvitse hirveästi ruveta kituuttamaan halujen osuuden ollessani riittävä. Huonoja puolia tässä järjestelyssä on mielestäni se ettei tarpeiden ja halujen välille voi kaikissa tapauksessa tehdä selkeää eroa kuten siinä mihin vedetään viiva siinä tapauksessa, että joku autoa tarvitseva henkilö ei sitten ostakaan sitä karvalakkimallista Toyotaa vaan vaikka mersun, bemarin tai audin. Myös vaatteiden osto ja ulkona syöminen saattaa osua sekä haluihin että tarpeisiin. Tässäkin tapauksessa taitaa perstuntuma olla se paras vaihtoehto ja näiden kahden vaihtoehdon eroista stressaaminen täysin turhaa. Tälläistä jakaumaa ei myöskään voi pitää kovin pienellä aikavälillä, joten vuosibudjettiin tämän jaon tekeminen onnistuu hyvin ja tietysti eri tileille voi joka kuukausi kerätä rahaa tuon kaavan mukaan.

Jos nyt sitten mietitään kohderyhmää tälle menojen jaolle niin mielestäni tätä ei voi suositella niille jotka elävät kädestä suuhun ja sosiaaliturva-avustuksesta toiseen eikä myöskään niille opiskelijoille jotka elävät opintotuen varassa. Tälle jaolle hyvä kohderyhmä on mielestäni varsinkin keskituloiset sinkut joilla on asuntolainaa vielä pitkään maksettavana tai elävät vuokralla eikä heidän kuitenkaan tarvitse elättää muita, joten omiin haluihin on varaa vielä pistää tuo mainittu 30%. Itse en varsinaisesti kuulu tähän kohderyhmään enkä käytä tälläistä budjetointimenetelmää joka on hieman yksinkertaisempi omaani verrattuna. Omassani on noin 10 (en jaksa laskea) eri ryhmää joita käytän. En myöskään omaa velkaa eikä asumiseen menevä rahasummani vastaa läheskään keskimääräistä oman ikäisteni menoerää, joten tarpeitteni määrä on hieman pienempi kuin tuo 50%. Itseasiassa kävin laskemassa omat budjetoidut lukuni ja ne olivat seuraavat: 40-25-35. Nuo ei siis loppujen eroa niin hirveästi noista BMF:n luvuista. Voi tietysti olla, että pidemmällä tähtäimellä allekirjoittaneen pitäisi nostaa hieman halujen määrää ja vähentää säästämistä, jotta jaksaisi paremmin noudattaa omaa budjettiaan. Yksi hyvä tapa olisi tietysti lisätä tuloja jotta omiin haluihin käytetty rahasumma olisi suurempi niin sijoituksiin menevä rahasumma ei pienenisi.

Mitään pikkutarkkaa näpertämistä en suosittele kenellekään enkä tarkoita sitä, että tarvitsisi noudattaa tarkalleen noita prosentteja vaan mielestäni tämä suuntaa antava jakauma sopii monille mitä tulee esimerkiksi vuosibudjetin tekemiseen. Suosittelen jokaiselle mietintämyssyä päähän tämän asian tiimoilta. Raha-asioiden hoito helpottuu mikäli tekee itselleen jonkinlaisen jaon näihin kolmeen eri kategoriaan ja noudattaa sitten omaa järjestelmäänsä. Budjetoinnista ei pidä tehdä hankalaa ja siitä voi jopa jossakin määrin nauttia. Onko teillä lukijoilla omaa tapaa jakaa nämä kolme kategoriaa vai käytättekö omia luokitteluitanne?

Hyvää päivänjatkoa!

- TT