Moro vaan kaikille!
Olemme nyt päässeet jo kuudenteen
osaan ja toivottavasti olette saaneet otettua kaikki viisi
ensimmäistä askeltanne. Jokaisen on syytä muistaa omavastuu. Te
olette yksin vastuussa siitä miten rahojanne käytätte ja mitä
niiden eteen teette. Voin antaa vain parhaani mukaan neuvoja joita te
joko hyödynnätte tai ette. Mikäli joku edellisistä on jäänyt
välistä niin seuraavilla linkeillä pääset niitä katsomaan:
Tämä kuudes askel on suhteellisen
yksinkertainen toimenpide, mutta se ei vähennä sen tärkeyttä.
Koska tavaroiden kustannukset eivät rajoitu pelkästään
ostohetkellä maksettuun hintaan niin on syytä miettiä mitä muita
kustannuksia niistä syntyy. Otetaan nyt esimerkiksi auto jonka
todelliset kustannukset eivät todellakaan lopu maksettuun hintaan.
Tämän lisäksi niiden huolto maksaa hunajaa, ne tarvitsevat myös
kulkeakseen jotain. En käy kaikkia ylimääräisiä kuluja, mutta
totean vain, että auton säilyttäminen vaatii myös monille tilaa
joka maksaa hunajaa esimerkiksi Helsingin keskustassa.
Sinun tehtäväsi on miettiä jonkun
tavarasi kaikkia kustannuksia ja kirjata ne ylös. Tämän jälkeen
kannattaa sitten miettiä onko kyseessä todellisen hintansa väärti
ostos vai ei. Mikäli et muista ostohintaa niin se ei ole kaikista
oleellisin asia vaan yritä arvioida mielessäsi kuinka suuri osa
tavaran kustannuksista tulee muusta kuin ostohetkestä. Valitse ensin
yksi tavara oli se sitten mikä tahansa ja mieti sitä. Tämän
askeleen voi toistaa niin monta kertaa kuin tuntee tarpeelliseksi.
Yksi on kuitenkin vähimmäisvaatimus. Parasta olisi, kun pystyisi
luomaan ajattelumallin, jossa miettisi aina tavaran kaikkia
kustannuksia ja vertaisi sitä tavaran itselleen tuottamaan arvoon.
Oikeiden ajattelumallien luominen on avainasia mitä tulee
taloudelliseen hyvinvointiin ja vaurauteen.
Ensi viikollakin mennään
kustannuksien perässä, mutta eri perspektiivistä katsottuna.
-TT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti