Back to basics!

Ensimmäisen vuoden vierähtämisen jälkeen on taas palattava perusaioihin ja kerrattava mistä tässä blogissa on oikein kyse. Joillekin tämä kirjoitus saattaa tuntua turhalta lukemiselta, mutta monesti asioiden tarkasteleminen uudelleen tuo asiat taas lähemmäksi niiden perustarkoitusta. Perusasiat nimittäin pääsevät monesti unohtumaan mikäli niihin ei palaa ikinä uudestaan.

Vähemmän on enemmän ei ole pelkästään tapa saada tehokkaammin tehtyä rahaa eläköitymiseen tai käyttää aikaansa paremmin vaan kokonaisvaltainen filosofia joka tuottaa hyvinvointia toteuttajalleen. Tämä johtuu aika pitkälti siitä ettei ihmisen elämä kulje eteenpäin mitenkään tasapainoisesti vaan yleensä sekä hyvät että huonot asiat kasaantuvat tiettyihin ajanjaksoihin. Tietyt tapahtumat myös vaikuttavat huomattavasti enemmän ihmisiin kuin toiset. Käytännössä näiden suhde on hyvinkin pahasti epätasapainossa. Ihmiset ovat onnellisimmillaan hyvin vähän aikaa elämästään ja tämä pätee myös onnettomuuteen. Tätä aikaa on mahdollista lisätä miettimällä omaansa ja yrittämällä tunnistaa nämä hetket. Itse olen ollut onnettomimmillani pari ajanjaksoa. Ensimmäinen oli vuodet isäni kuoleman jälkeen nuoruudessani ja toinen oli pari vuotta sitten äitini sairastuttua. Monista saattaa tuntua epäuskottavalta, kun väitän tällä hetkellä olevani hyvinkin onnellinen. Tämä voi tietysti pahimmillaan olla vain itselleen valehtelua, mutta itse näen sen tällä tavalla. Jostain syystä monesti alamäen jälkeen siirrytäänkin heti ylämäkeen. En tiedä mistä tämä johtuu, sillä vajavainen elämänkokemukseni ei sitä kerro. Yksi mahdollisuus on tietysti suhteellisuus mikä nostaa hyvien asioiden arvoa, kun on eka ollut asiat huonommin.

Myös monet asiat joita ihmiset tekevät joko velvollisuudentunnosta tai pelkästä tottumuksesta aiheuttavat vain pahoinvoinnin kasaantumista, kun taas toiset ovat monille ihmisille hyvinkin tärkeitä ja tuottavat maksimaalista hyötyä toteuttajalleen. Näitä asioita ei voi yksilöidä mitenkään vaan ne on jokaisen ihmisen itse määriteltävä. Monille itselleen väärän työn tekeminen velvollisuudentunnosta yhteiskuntaa, vanhempiaan tai perhettään kohtaan voi johtaa hetkiin jolloin kaikki on päin sitä itseään. Työnteon määrä ei myöskään ole suoraan verrannollinen tuloksiin vaan ihminen on tuottavimmillaan huomattavasti vähemmän aikaa päivästä kuin mitä itse työpaikalla vietetään. Silloinkin on parempi tehdä vähemmän asioita samaan aikaan eikä ahnehtia tekemällä montaa eri asiaa.

Myös toisten ihmisten vaikutus omaan hyvinvointiin vaihtelee huomattavasti eikä kaikkia ystävyyssuhteita välttämättä kannata yrittää ylläpitää. Nämä ystävyyssuhteet saattavat monesti olla yksisuuntaisia, jossa ainoastaan toinen ihminen saa hyvinvointia ja toinen ihminen taas käytännössä ainoastaan kärsii. Tästä yhtenä esimerkkinä on pari mutsin siskoa, jotka kaatavat kaiken negatiivisen paskan elämässään äitini niskaan ottamalla yhteyttä lähinnä silloin, kun joku asia on päin helvetttiä. Jokaisen kannattaa miettiä omalta kohdaltaan mikä on parasta itselleen ja tehdä johtopäätökset ja toimia niiden mukaan. Tätä asiaa voi tietysti miettiä myös toisen ihmisen kannalta ja ajatella onko itse se riippakivi. On parempi keskittyä vähempiin ja syvällisempiin ihmissuhteihin kuin useampiin ja pinnallisiin.

Raha-asiat ovat tietysti olennainen osa vähemmän on enemmän filosofiaa ja niiden korostuminen nyt vaan sattuu olemaan nykypäivää. Myöskin raha-asioiden hoidossa on huomattavan paljon olennaisempaa päätösten laatu kuin määrä. Esimerkiksi sijoituskohteiden määrä ei ole läheskään suoraan verrannollinen niiden tuottoon, vaikka nykyaikainen portfolioteoria ja tehokkaiden markkinoiden teoria väittävät näin olevan sijoitusten sisältämiin riskeihin verrattuna. Kylmä fakta nyt vaan sattuu olemaan, että pieni osa sijoituskohteista saa aikaan suurimmat tuotot. Periaatteessa on mahdotonta etukäteen tietää mitkä kohteet ovat kyseessä, mutta pitämällä päätösten määrän pienenä on mahdollisuus parempiin tuottoihin kunhan muistaa pitää riittävän turvamarginaalin mitä tulee omaan arvioon sijoituskohteen arvosta ja maksettuun hintaan. Edelliset teoriat, kun lähinnä pitävät volatiliteettia riskin määritelmänä mikä taas lähinnä hyödyttää kärsivällistä sijoittajaa.

Tavaroiden määrä on myös nykyihmisillä aivan järjetön ja monet meistä ostavat niin paljon kaikkea sellaista mitä eivät tarvitse. Itse olen laskeskellut omistavani satoja eri tavaroita enkä mielestäni ole niitä hirveän paljon hankkinut mikäli vertaa moniin muihin tuntemiini ihmisiin. Kuitenkin harvat näistä tavaroista ovat sellaisia joita ihminen oikeasti tarvitsee. Suurin osa näistä ovat sellaisia ettei niitä käytetä montaa kertaa koko elämän aikana ja jälkeläiset saavat sitten tehdä työtä päästäkseen näistä eroon. Vähemmän on enemmän ajattelu tarkoittaa myös sitä, että on turha esimerkiksi ostaa kahdet viidenkymmenen Euron kengät, kun voi ostaa yhdet sadan Euron hyvälaatuiset kengät jotka toimivat kaikissa olosuhteissa satoi taikka paistoi, kun taas molemmat viidenkymmenen Euron tossut voivat olla käyttökelvottomia huonoissa olosuhteissa. 

Tietysti vähemmän on enemmän filosofia ajaa myös itsekkyyden asiaa, mutta mikään ei ole täydellistä eikä myöskään tämäkään ajattelu. Kuitenkin asian puolustukseksi on sanottava se, että mikäli suuri osa ihmisistä tekisi minkä tuntee itselleen mielekkäimmäksi tai josta tuntuu saavan suurimman hyödyn niin maailma olisi varmasti erilainen, mutta uskoisin sen olevan myös parempi paikka. Ihmisten onnellisuus, kun ei ole mikään pysyvä olotila eikä se jakaudu aina tasaisesti. Kuitenkin yksittäiset ihmiset tietävät parhaiten mikä on heille paras vaihtoehto elää.

Tälläistä tällä kertaa. Hyvää viikonlopun jatkoa!

- TT