Pöö! Meillä ei ole mitään pelättävää!

Tällä otsikolla ei ole tarkoitus viitata mitenkään ”Mooses” Paavo Lipposen vaalimainoksiin vaan tulevaan talousromahdukseen. Tämä romahdus tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa, mutta se saattaa tarkoittaa ihan mitä tahansa jo huomisesta muutamaan vuoteen. Tämä muutaman vuoden lisäaika voidaan saavuttaa ainoastaan pistämällä ”painokoneet” käyntiin. Tämä ei vaan auta mikäli niitä ei huudateta liikaa, mutta sen jälkeen puhutaankin sitten rankasta inflaatiosta. Tämä johtuu siitä ettei nykyisessä likviditeettiansassa painettu raha hakeudu tuottaviin investointeihin jotka voivat ainoastaan saada aikaan talouskasvun. Ainoastaan energiavallankumous saattaisi tuoda riittävän talouskasvun ainakin allekirjoittaneen näkemyksen mukaan. Toisaalta en kyllä oleta tietäväni yhtään mitään. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei kuitenkaan ole perustella tuleeko talousromahdusta vai ei vaan sitä mitä se tarkoittaisi käytännössä meille suomalaisille.

Mahdollisen talouslaman tullessa tänne lintukotoonkin on tietysti ilmeistä, että tulemme näkemään suuren määrän kärsimystä vaikka tilanne ei tulekaan olemaan niin paha kuin mitä monet voisivat olettaa. Me suomalaisethan olemme tunnetusti olleet aina helvetin hyviä tekemään sen mitä selviytymiseen vaaditaan kuten koko vajaa itsenäisyytemme vuosisata osoittaa. Tästä suomalaisten vahvuudesta paras esimerkki lähimenneisyydestä on Thaimaan tsunami, jossa ruotsalaiset jotka eivät ole nähneet mitään kriisiä moneen sataan vuoteen lähettivät jonkun naisministereistä itkemään jollekin Thaimaan rannalle pelastustöiden ollessa kiihkeimmillään. Suomesta sen sijaan lähetettiin vain tarvittavaa apua eikä siellä ministereistämme olisi mitään hyötyä ollutkaan. Toinen maailmansota ja sotakorvausten hoitaminen saatiin myös kunnialla tehtyä, vaikka kärsimykset ja korvaukset olivatkin raskas taakka. En usko tälläkään kertaa asioiden olevan toisin vaan teemme sen mitä täytyy ihan kansakuntana vaikka monet yksilöt tulevatkin kärsimään huomattavan paljon.

Me suomalaiset olemme siitä kummallista kansaa, että asioiden mennessä päin helvettiä olemme parhaimmillamme emmekä todellakaan silloin kun kaikki menee niin kuin pitääkin. Tästä johtuen onnistumme jotenkin aina löytämään menestyksestä jotain ihan helvetin negatiivista, vaikka kaikista saavutuksista pitäisi olla ihan helvetin ylpeä oli ne sitten yksilön tai kansakunnan tai yksittäisten yritysten menestystä. Tämä negatiivisuus on jotenkin niin syvällä mielemme syövereissä etten tiedä miten siitä pääsisimme eroon. Jos jollakin on mahdollisesti tietoa siitä kuinka tämä ajattelutapa saataisiin kitkettyä maastamme niin kertokaa ihmeessä. Ongelmanamme on myös tietynlainen muiden miellyttämisen tarve joka näkyy nyt tässä Eurokriisin hoidossakin. Kun melkein kaikki muut maat pitävät kiinni omista eduistaan niin suomalaiset jostain syystä pyrkivät vain yhteiseen hyvään ja sen takia ammattivalehtelijat ja huijarit kuten pankkiirit ja etelä-Euroopan maat käyttävät säälimättä meitä hyväkseen. Tästä muiden perseiden nuolemisesta paras esimerkki on talouskomissaarimme Olli Rehn joka ajaa vain EU:n etua meidän etumme kustannuksella. On tietysti olennaista muistaa hänen tekevän töitä vain EU-komissiolle eikä maallemme, mutta enpä usko muiden komissaarien tinkivän kotimaidensa eduista. Tämä miellyttäminen tulee pahentamaan kriisiä kotimaassamme, mutta ei juurikaan vaikuta siihen tuleeko sitä vai ei.

Kaiken kaikkiaan tulevat ongelmat eivät ole mikään ylitsepääsemätön ongelma maallemme vaan tulemme siitäkin selviämään ilman kenenkään muun apua. Emme sitä saaneet 1990-luvulla emmekä sitä nytkään tarvitse, vaikka kaikki näyttääkin menevän päin helvettiä. Suurten ongelmien seurauksena tuleva luova tuho alkaa jo näkyä maassamme ja sen vaikutus tulee vain vahvistumaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Nokia-clusterin lähtiessä maastamme helvettiin on jo nähtävissä uusien yritysten kasvaminen pikkuhiljaa sen tilalle. Näinä aikoina saamme jatkuvasti lukea uutisia start-upien saamasta riskirahoituksesta. Näistä tietysti suurimpana keihäänkärkenä Rovion Angry Birds joka jatkaa ainakin vielä tällä hetkellä nopeaa kasvuvauhtiaan. Tämä on tietysti vasta alkua tällä tiellä eikä se vielä tällä hetkellä riitä korvaamaan kaikkia menetyksiä kansantaloudellemme. Olemme kuitenkin ainakin vielä tällä hetkellä huomattavan hyvässä asemassa verrattuna moniin romahtaviin kansantalouksiin.

Luovan tuhon positiivisista vaikutuksista 1990-luvulla on esimerkkinä teollisuutemme tuottavuuskehitys joka vuosina 1995-2005 oli maailman ykkönen lyöden jopa Yhdysvallat puhumattakaan muista maista. MAAILMAN PARAS kehitys ei ole missään mielessä pieni saavutus vaan ihan helvetin iso! Ei tietystikään pidä olettaa näin olevan tulevaisuudessa kuten on vuoden 2005 jälkeen nähty. Kuitenkin potentiaalia on ja se pitää muistaa. Huolimatta monien muiden mielipiteistä niin suomalainen insinööri on keskimäärin ihan helvetin luova ja sen takia tuo edellinenkin tuottavuuskehitys oli mahdollinen. Tällä kertaa ollaan siinä tilanteessa, että tämä luova tuho tulee myös iskemään julkiseen sektoriin sen ollessa ainut vaihtoehto. Julkinen sektori on ollut se riippakivi menestyksen kengässä joka viimeistään aiheuttaa talousvaikeudet tähän maahan mikäli Eurokriisi saadaan hallintaan. Julkinen sektori on myös se osa taloudesta joka tulee tarvitsemaan tuota luovaa tuhoa enemmän kuin suomalainen teollisuus. Käytännössä joudumme järjestämään sen kokonaan uudelleen ja vähentämään selkeästi byrokratiaa ja siirtämällä resursseja sinne missä niitä eniten tarvitaan kuten sairaanhoidossa. Luova tuho saa myös toivottavasti aikaan sellaisen rakennemuutoksen, että ihmiset pääsevät hyödyntämään omia vahvuuksiaan maksimaalisesti. On hyvin turhaa yliopistojen tohtoreiden käyttää puolet työpäivästään paperien täyttelemiseen, kun he voisivat samaan aikaan tehdä perustutkimusta joka hyödyttää suurempaa osaa kansasta kuin papereiden täyttely. Myös lääkärit ja monet muut hyvin tarpeelliset ammattiryhmät kärsivät tuosta jatkuvasti kasvavasta byrokratiasta ja sen lisäämistä tarpeista kohdistaa ajankäyttö jonnekin muualle kuin itse tarpeelliseen työhön.

Meillä ei kansakuntana ole kaiken kaikkiaan mitään hätää vaan tulemme selviämään tulevista vaikeuksista kuten aina ennenkin. Ainoastaan liiallinen negatiivisuus saattaa aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Vaikka pessimisti ei ikinä pety, niin sitä vituttaa aina! Kaiken kaikkiaan lopuksi on sanottava, että tunkekaa se liiallinen negatiivisuus hanuriinne ja olkaa ylpeitä tästä maasta ja itsestänne :D

-TT