Vähemmän on Enemmän kirja 22/xx

4.3.1 Opi parhailta

Alojensa huiput ovat harvoin järjestelmän tuotteita. He ovat enimmäkseen omien polkujensa kulkijoita. Mikään järjestelmä ei pysty kehittämään yksilöä paremmin kuin henkilökohtaisten tarpeiden huomioiminen parhaalla mahdollisella tavalla. Usein alansa huiput haluavat jakaa polkunsa muille tai joku muu haluaa tietää heidän menestyksensä salaisuuden. Siirto voi tätä myötä tapahtua sinullekin. Tämä voi tapahtua monin eri tavoin. Tartu mahdollisuuteen mikäli sinulle sellainen tulee. Nykyään helpoin mahdollisuus on videoiden, haastatteluiden tai kirjojen hyödyntäminen.

 Jos haluat kehittyä huipuksi niin et voi kerätä neuvoja keskinkertaisuuksilta. Edes hyvät yksilöt eivät voi auttaa sinua siinä. Keskity vain huippuyksilöiden antamaan tietoon. Absoluuttista parhautta on usein vaikea mitata. Sitä voidaan pitää makuasiana. Hyvä mittari mm. taiteissa on myyntimäärät ja yksittäisistä teoksista saadut rahasummat. Älä kopioi yhden hitin ihmeitä vaan niitä, jotka ovat pärjänneet huipulla pitkään. Ilman pitkän aikavälin menestystä kyse voi olla vain onnesta. Tutki lahjakkuuksia monilta eri aloilta. Usein paljon saavuttaneita yhdistävät monet asiat. Selkeimpinä esimerkkeinä ovat intohimo kiinnostuksen kohteeseen ja oman polun kulkeminen. Niiden lisäsi on monia muitakin yhdistäviä tekijöitä, mutta ne ovat tärkeimmät.

Sinun on helppo seurata nykyään oman alansa mestareiden kehityspolkuja. Löydät internetistä paljon heidän haastattelujaan. Heistä on usein tehty myös elämänkertoja. Parhaita vaihtoehtoja ovat omaelämänkerrat. Kaksi parhainta lukemaani ovat Andre Agassin Open ja Stephen Kinin On Writing. Ne selvittävät miten heidän ajatuksensa elämästään ja ammatistaan ovat heitelleet tunnetilasta toiseen. Jokaiselle välttämättömät epäonnistumiset tulevat parhaiten esille omaelämänkerroissa. Niitä on paljon saatavilla kirjastoista tai edullisilla hinnoilla netistä. Tämä pätee erityisesti Lontoon murteella tehtyihin omaelämänkertoihin. Agassin ja Kingin lisäksi suosittelen ainakin Einsteinista, Steve Jobsista ja Warren Buffettista tehtyjä elämänkertoja.

 

4.3.2 Jäät paikoillesi ilman verta hikeä ja kyyneleitä

Paikoilleenjääminen ei ole ongelmasi mikäli olet tyytyväinen tilanteeseesi ja pystyt järjestämään asiasi niin ettei sinulle tule ongelmia. Nykyään tämä ei ole helppoa. Karkaa mukavuusalueiltasi riittävän usein mikäli haluat päästä eteenpäin. Tämä ei ehkä vaadi sinulta lisää työtä vaan uusia tapoja hoitaa asioitasi. Ilman vastarintaa ei tule kehitystä. Sitä esiintyy monissa muodoissa ja se voidaan jakaa ulkoiseen ja päänsisäiseen vastarintaan. Kehitys tapahtuu usein hakkaamalla päätäänsä seinään yhä uudestaan kunnes onnistuu. Takapakit ja kehityksen pysähtyminen kuuluvat asiaan.

Egosi on suurin ongelmasi jäädessäsi paikoillesi. Epämukavuusalueille menossasi se on suurin esteesi. Se saa sinut uskomaan ettet tarvitse muutosta. Olet usein tapojesi uhri. Tapasi ohjelmoivat sinut huomaamattasi. Sinun on vaikea nousta ylös, jos olet löhöillyt pitkään sohvallasi. Sinun pitää ylittää itsesi ja kestää tietty määrä tuskaa, jotta voit kehittyä erinomaiseksi. Huippu-urheilijat joutuvat laittamaan kaiken ja vähän ylimääräistäkin peliin. Eräs viime vuosikymmenien tunnetuimpia äärirajoille menijöitä on ollut Mika Myllylä joka painoi sauvojen kanssa suolla räkä poskella. Harvat ovat valmiita menemään niin pitkälle. Kehitys kuitenkin vaatii rajojensa ylittämistä tavalla tai toisella. Rajojen ylittäminen vaatii päänsisäistä taistelua. Kyse ei ole määrästä vaan tehoista. Harjoitusmäärien lisääminen tietyn pisteen yli ei auta, koska hyödyn rajat tulevat vastaan.

Päänsisäinen taistelusi voi johtua myös ympäristösi ja ystäviesi painostuksesta. Sitä voi kutsua myös ulkoiseksi paineeksi, mutta sinä päätät miten siihen suhtaudut. Itse koen ympäristöni painetta välillä, kun olen vähentänyt alkoholinkäyttöäni. Toiset hyväksyvät sen ja toiset eivät ymmärrä sitä ollenkaan. Vähennyksen jälkeen monet tuputtavat sitä leikillä. Tärkein tapa vähentää ulkoista painetta on selvittää itselleen muutosten syyt. Mikäli muutoksesi eivät sovi kaikille niin vähennä heidän seuraansa. Ulkoiset paineet voivat tulla myös tuntemattomilta. Joillekin tämä paine on helpompi käsitellä, mutta se on yksilöllistä. Sinun pitää ymmärtää ettet voi elää muiden odotusten mukaan mikäli haluat saada kaiken irti elämästäsi. Edelläkävijöiden maailmassa vastustus on kovempaa, koska kukaan ei ole tehnyt samoja asioita aiemmin. Edelläkävijöillä tarkoitan mm. huipputiedemiehiä ja ennätyksiä tekeviä urheilijoita.

Ymmärrä ettei kehitys ole pelkkää ylämäkeä vaan siihen kuuluvat alamäet ja pitkät matkat tasaisella. Monta kertaa seinää päin juostessa tekee usein mieli myös lopettaa. Joskus kannattaa kiertää seinä tai yrittää kokonaan toista reittiä. Yhdessä taistelussa epäonnistuminen ei tarkoita sodan häviämistä. Takaiskut ovat välttämättömiä, koska ilman niitä et järkevintä tapaa ehkä koskaan kokeile. Ne voivat tehdä kipeää, mutta älä silti luovuta. Se on varmin tapa epäonnistua. Voit valmistautua takaiskuihin niin henkisesti, fyysisesti kuin taloudellisestikin. Alansa mestarit ja edelläkävijät ovat aina olleet vähän hulluja ja he ovat kärsineet siitä.

Keskitien kulkijoiden elämä voi olla paljon helpompaa ja monille suositeltavaa. Hullut saavat usein enemmän aikaan ja järjettömyyden rajamaille meneminen voi tuottaa katastrofeja. Älä vähättele kuitenkaan hulluja, koska he vievät maailmaa eteenpäin. Epäonnistumisista oppii hyvin, joten älä pelkää niitä. Niitä tulee kaikille. Se miten niihin reagoit ratkaisee menestyksesi tulevaisuudessa.

Nerouden ja sekopäisyyden raja on hyvin pieni tai olematon

Tällä kertaa mennäänkin taas hieman sekalaisiin pohdintoihin ja mietitään löytyykö maailmanhistorian merkkihenkilöistä sellaisia ihmisiä joita voi pitää täysijärkisinä ja jotka ovat saaneet edistystä aikaan tieteen, taiteen tai politiikan suhteen. Ensimmäisenä on tietysti pakko myönnettävä, että asiantuntemukseni tämän asian suhteen ei kyllä ole varmastikaan historioitsijoiden tasolla, mutta näkökulmani on ehkä enemmänkin sekopäisen kuin täysjärkisen. En tosin väitä olevani nero, mutta tuo jälkimmäinen termi kuvaa enemmänkin itseäni.

Jokaisella meistä on varmasti selkeä mielikuva molemmista, mutta kai näitä täytyy jollakin tavalla kuvata, jotta pääsemme eteenpäin. Itse kuvailisin neroutta sellaiseksi termiksi, että omaa ainutlaatuisia kykyjä, jotka muuttavat maailmaa johonkin suuntaan oli se sitten hyvään tai huonoon.Sekopäisyys (Ei mikään varsinaisesti psykologinen termi tässä tapauksessa) on taas mielestäni sitä etteivät monet yhteiskunnan normit ja käyttäytymistavat koske sekopäisiä ja he saattavat myös halveksia muuta yhteiskuntaa sen selkeästi osoittaen. Sekopäiset myös pystyvät vieraantumaan täysin normaalielämästä ja pysyttelevät omissa oloissaan.

Maailmanhistorian neroista tulevat ensimmäisinä mieleen mm. Einstein, Newton Sokrates, Hitler, Mao ja monet muut. Hitleristä ja Maosta voi olla montaa mieltä, mutta ihmisten manipuloinnissa nämä kaksi mulukkua ovat kyllä olleet nerokkaita ja sitä ei voi kieltää. Mitä taas tulee Einsteiniin ja Newtoniin niin nämä kaksi ”sankaria” taas pystyivät sulkeutumaan tehokkaasti muulta maailmalta ja varsinkin jälkimmäinen onnistui sulkeutumaan ihan täysin omaan kammioonsa ja olemaan siellä viikkoja välittämättä ulkomaailmasta ja tämä sairas suhtautuminen omaan tutkimukseen on varmasti ollut myötävaikuttamassa tuloksiin, jotka vielä nykypäivänäkin hyvin tunnetaan. Mitä taas tulee esimerkiksi kulttuurin merkkihenkilöihin niin ainakin Pablo Picasso ja Vincent Van Gogh olivat sekopäitä mitä tulee normaaleihin standardeihin tavallisesta elämästä. Picasso oli juoppo ja Van Gogh leikkasi palan korvalehdestään irti. Sen verran vielä haluaisin sivuta lempiaihettani urheilua, että siinä menestyäkseen tarvii myös sitä sekopäisyyttä eikä tavalliset pulliaiset ole valmiita viemään itseään niin äärirajoille kuin mitä vaaditaan, jotta onnistuisi rikkomaan rajoja tällä saralla. Matti Nykänen on yksi hyvä esimerkki siitä, kun mennään överiksi. Kaverin menestystä on kuitenkin turha vähätellä enkä usko ilman sekopäisyyttä hänenkään ikinä pärjänneen.

Mitä taas tulee liike-elämän merkkihenkilöihin niin kaikki meistä tietävät ettei Steve Jobs ollut mikään partiopoika vaan lähinnä ihmishirviö joka vääristeli totuutta omien tahtojensa mukaan ja haukkui kaikki ihan mitättömyyksiksi ja sai heidät taipumaan tahtoonsa manipuloimalla näitä. Mitä taas tulee kotimaisiin mestareihin niin jokaisella meistä on mielipide mm. Nalle Wahlroosista eikä se ole läheskään kaikilla positiivinen. Myös Koneen kansainvälistäjä Pekka Herlin oli juoppo ja aikamoisen perhehelvetin luoja, mutta hänenkään bisnesvaistoja on turha kenenkään kiistää. Itselleni oli myös jonkinlainen yllätys hevosmiesten tietotoimiston laulaessa,että myös Ollilan Jorma on huhujen mukaan umpimulkku. En ota sen enempää kantaa, mutta en pitäisi sitä suurena yllätyksenä vaikka näin olisikin.

Nerouteen liittyy yleensä myös valmius mennä aina vaan entistä pidemmälle saadakseen vastauksia tai muita tuloksia aikaan. Tämän seurauksena yleensä nerot myös menevät hulluuden rajamaille ja alkavat sekoamaan päästään hukkaamalla elämänsä omien tavoitteidensa saavuttamiseen ja kadottamalla todellisuudentajunsa. Steve Jobs on tästä ehkä kaikista parhain esimerkki mainitsemistani henkilöistä. Hän on myös itselleni tällä hetkellä kaikista lähin esimerkki johtuen lähinnä siitä, että hänen elämänkertansa on juuri menossa. Monet nerot ovat myös olleet aikamoisia ihmisraunioita eivätkä varmasti sovi kenellekään positiivisina esimerkkeinä. Nämä nerot ovat myös monesti yhteiskuntien halveksimia ja jollakin tavalla jopa ulkopuolella. Toisaalta nämä nerot myös saattavat itse halveksia tavallista yhteiskuntaa ja pitää itseään parempina kuin muut. Seuraava lainaus Einsteinilta sopii tähän kuin nenä päähän, kun miettii sekä tavallisten pulliaisten ajatuksia neroista ja päinvastoin:

"Great spirits have always found violent opposition from mediocrities. The latter cannot understand it when a man does not thoughtlessly submit to hereditary prejudices but honestly and courageously uses his intelligence."

Vapaa suomennos: ”Suuret sielut ovat aina kohdanneet väkivaltaista vastustusta keskinkertaisuuksilta. Jälkimmäiset eivät ymmärrä sitä, etttei joku suostu hyväksymään periytyviä ennakkoluuloja vaan rehellisesti ja rohkeasti käyttää älykkyyttään”

Monet hullut ja nerot eivät myöskään tajua luovuttaa riittävän aikasin. Siinä vaiheessa, kun täysjärkiset iskee pari kertaa päänsä seinään niin he yleensä tajuavat lopettaa saman toiminnan, mutta hullut törmäävät vielä moneen kertaan siihen samaan seinään kunnes se hajoaa. Tämän vuoksi monet edellämainitsemistani neroista ovat sitten loppujen lopulta onnistuneet siinä mitä ovat yrittäneet ja myös tästä syystä esimerkiksi Hitler taas epäonnistui. Joskus liika on vain liikaa ja kun hakkaa päätä riittävän suureen kiveen niin pää hajoaa ennen sitä kiveä. Täytyy sanoa, että varsinkin tämä viimeinen nerojen tai hullujen ominaisuus kuvaa itseäni hyvin, sillä kun ryhdyn johonkin itseäni hyvin kiinnostavaan juttuun en sitä osaa lopettaa ennen kuin olen vetänyt överit oli kyseessä sitten mikä tahansa asia.

Tässä mietintöjäni tästä asiasta. Mikäli teille tulee mieleen joitakin täysjärkisiä neroja niin kertokaapa ihmeessä allekirjoittaneelle niin opinpahan taas lisää elämästä. Tiede, liike-elämä ja taide ovat kautta historian olleet täynnä näitä esimerkkejä, joten en niitä kaikkia jaksa luetella eikä se varmaan ole tarpeellistakaan. Olisin silti ikionnellinen jos saisimme jonkinlaista keskustelua tästä aiheesta aikaan.

- TT