Järjestelmän tuote

Minä en voi kiistää sitä tosiasiaa, että olen suomalaisen sosiaalidemokraattisen yhteiskuntajärjestelmän tuote. Tämä sodanjälkeinen yhteiskuntajärjestelmämme oli yksi aikansa suurimpia menestystarinoita. Se saavutettiin verellä (sodassa), hiellä ja kyynelillä. Minä olen saanut tältä järjestelmältä koulutuksen ja hyvinvointipalveluita. Tämän jälkeen pitää sitten heittää perään tietty kysymys joka on varmasti tällä hetkellä kaikilla mielessä: Pitääkö minun ylläpitää tätä yhteiskuntaa kiitollisuuden velan takia vai ei?

Hyvin yksinkertainen ja lyhyt vastaus tähän kysymykseen on ei. Jos sitten taas alamme miettimään syitä tähän yksinkertaiseen vastaukseen niin siinä tapauksessa ollaankin monimutkaisempien kysymysten äärellä. Suomalainen sosiaalidemokraattinen yhteiskuntajärjestelmähän vanhoina hyvinä aikoina tarkoitti sitä, että järjestelmä oli luotu tuomaan hyvinvointia kaikille sen jäsenille. Toiset jäsenet saivat yhteiskunnan tukea työttömänä, toiset sairaanhoitoa ja kolmannet eläkettä. Tämä järjestelmä toimi monta vuosikymmentä erinomaisesti.

En osaa tarkkaa ajankohtaa sanoa, koska jokin meni pieleen, mutta tuota hyvinvointijärjestelmää ei ole enää nykypäivänä olemassa kuin mahdollisesti poliitikkojen ja muiden järjestelmästä hyötyvien puheissa. Tämä järjestelmä on kasvanut liian suureksi aikana jolloin sen pitäisi muuttua pienemmäksi ja ketterämmäksi, koska taloudelliset realiteetit ovat muuttuneet radikaalisti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Viimeisen vajaan kymmen vuoden aikana muutosvauhti on vain kiihtynyt. Tämän kasvun seurauksena järjestelmä näkee sinun olevan sitä varten olemassa ja odottaa sinulta sen palvelemista. Tästä viimeisenä esimerkkinä järjestelmän hyväksikäyttäjien paheksunta siitä, kun Wahlroos siirsi kirjat Ruotsiin. Hän on kuitenkin tuottanut järjestelmälle paljon enemmän vuosikymmenten saatossa kuin mitä hän on siltä saanut.

Suurin osa meistä on ollut saamapuolella, mutta ajat ovat muuttuneet. Muutoksen seurauksena tilanne on päätynyt päälaelleen ja tulee pahenemaan jatkossa. Kysymys ei ole enää siitä pysyykö tämä järjestelmä pystyssä vaan siitä milloin se hajoaa. Tästä asiasta oletan suurimman osan teistä lukijoista olevan eri mieltä kanssani ja vapaassa maassa saa ja täytyy olla eri mieltä monista eri asioista. Kyse on matematiikasta jota vastaan valtaapitävät yrittävät taistella piilottamalla tosiasiat kansalaisilta mm. nostamalla veroja. Meillä on ollut huomattava määrä aikaa sopeutua tilanteeseen, mutta olemme vain pahentaneet sitä kasvattamalla julkisen sektorin kuluja ilman kasvavia tuloja käyttämättä noita lainattuja veroeuroja yleiseen hyvinvointiin. Yleinen pahoinvointi on lisääntynyt huomattavasti. Seurauksena on mm. ennätyslukemissa pyörivä maksuhäiriöisten määrä, paskavaipoissa makaamassa kärsivät vanhukset ja päihteiden ennätyskäyttö. Yhteiskuntajärjestelmä on siinä pisteessä ettei sitä kiinnosta paskanvertaa ne jotka eivät sitä hyödytä mitenkään. Ihmiset kyllä pidetään hengissä, mutta heidän elämänlaatuaan ei paranneta millään tavalla.

Jos sitten mietitään yksilöiden kannalta missä mennään niin tämän järjestelmän varassa elävät ja siihen luottavat tulevat järjestelmän tuhoutumisen myötä kärsimään. On siis jokaisen aika ruveta vähentämään riippuvaisuutta tästä tuhoon kulkevasta järjestelmästä. Se tapahtuu ainoastaan siirtymällä yksityiselle puolelle. Oli se sitten ryhtymistä yrittäjäksi tai siirtymistä julkiselta puolelta yksityiselle työntekijänä. Sen lisäksi on syytä muistaa ettei tämä romahtava järjestelmä tule maksamaan sinulle eläkettä mikäli et ala olla jo lähellä sen saamista. Nykyisten alle nelikymppisten on turha luottaa siihen, että saa eläkettä pysyäkseen hengissä. Olemme nimittäin jo siinä tilanteessa missä eläkkeitä maksetaan enemmän ulos kuin mitä niiden kertymiseen maksetaan. Koska eläkevaroja on noin kolmasosa siitä mitä eläkevastuita, tarkoittaa se sitä, että viimeisille maksajille jää ainoastaan luu käteen.

Minulla ei ole sinänsä mitään järjestelmiä vastaan. Se mikä niissä eniten häiritsee on se ettei muutoksia tehdä edes silloin, kun on tarvetta vaan ajetaan seinää päin täysillä. Mikäli järjestelmä ei ole erinomainen ei sen tuotteetkaan ole sitä. Keskinkertainen järjestelmä tuottaa keskinkertaisia tuloksia ja huono huonoja. Suurin osa nykyajan menestyjistä tulee järjestelmän ulkopuolelta siitä huolimatta eikä sen ansiosta. En tiedä onko aiemmin ollut niin, mutta nykypäivänä asiat menevät koko ajan enemmän siihen suuntaan. Olemme tilanteessa, jossa jokaisen on itse rakennettava oma järjestelmänsä. Tämä vaatii enemmän yksilöllistä toimintaa ja oman lahjakkuuden hyödyntämistä. Ainoastaan omilla aivoilla ajattelu luo edellytykset parhaiten itselle sopivan järjestelmän luomiseen.

Tällä hetkellä olen siinä tilanteessa, että olen valmis testaamaan omaa tapaani elää ja se on myös yksi syy miksi lähden ainakin vähäksi aikaa ulkomaille kirjan kirjoittamisen lisäksi. Tämä johtuu siitä, että tällä hetkellä Suomessa on liikaa häiriötekijöitä ja olen sen verran henkisesti heikko, että saattaisin altistua niille liikaa. Tästä järjestelmätestauksesta tulen myös kirjoittamaan tähän blogiini kunhan löydän itselleni paikan asua. Lontoon murteella julkaistava blogini aukeaa joskus tiistaipäivän kuluessa ja seuraava kirjoitukseni tulee tiistaina. Samana päivänä laitan myös linkin uuteen Englannin kielellä julkaistuun blogiini. En tiedä tuleeko se jo julkaistessani kirjoituksen vai hieman myöhemmin.

Ensi kertaan,

-TT

Heureka! Eiku onkelma!

Maanantaina pidettiin Vantaan Heurekassa kokous, koska tarkoitus oli etsiä maamme ongelmiin ratkaisua ja sen vuoksi olikin sitten joku kutsunut paikalle viitisenkymmentä vaikuttajaa ja tarkoitus oli keskustella talouttamme kasvattavista toimista. Pidän tällaista ideaa sinänsä hyvänä, mutta mitään konkreettista hyötyä tästä päättäjien kahvittelutilanteesta ei yksinkertaisesti voinut olla. Suurin syy on tähän, että nuo viitisenkymmentä herraa ja naista eivät voi ratkaista ongelmaa joiden syy ovat he itse ja heidän edustamansa tahot. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta paikalla ei ollut muita kuin rahanjakajia ja silloin ei tulokseksi voida saada muuta kuin lisää rahanjakamista.

Suomella on ongelma jota ei voi kukaan nykyisistä poliitikoista ratkaista, koska he ovat niin syvällä järjestelmän sisällä ja se on suurin ongelma. Olemme luoneet sellaisen hirviön jonka koko on sellainen ettei sitä saada muulla tavalla pienennettyä kuin hajoittamalla koko roska. Kun järjestelmän koko kasvaa kaksinkertaiseksi niin kustannukset kasvavat tätä huomattavasti enemmän ja silloin järjestelmä kasvaa pullataikinan lailla turvoten. Tämä kasvu loppuu ainoastaan hyvin radikaaleilla toimenpiteillä jos enää niilläkään ilman hajoamista. Järjestelmän suurin ongelma on se ettei nykymaailmassa enää voida pelata samoilla säännöillä kuin mitä aikaisemmin ja vaikka se on muuttunut niin ainoastaan huonompaan suuntaan. Valitettavasti muuttuva maailma on kokonaan jäänyt huomaamatta lähes noilta kaikilta viideltäkymmeneltä joita tuolla Heurekassakin oli pyörimässä. Tämän takia sitten esitetäänkin toimenpiteitä joilla ei ole minkäänlaisia merkityksiä varsinaisia ongelmia ratkaistaessa vaan ne pikemminkin kasvattavat järjestelmää jonka kasvu on itsessään jo se suurin ongelma.

Tästä esimerkkinä on yksi toimenpide-ehdotus joka koskee pk-seudun asuntopulaa. Tai pulaa on halvemmista vuokra-asunnoista ja ratkaisuksi ehdotetaan valtion rahoittamia neukkukuutioita. Tämä ratkaisu käytännössä kasvattaa ainoastaan järjestelmää jota pitäisi pienentää, koska näitähän ei saada rakennettua ilman valtavaa byrokratiaa ja ongelmahan on nimenomaan järjestelmän kasvu. Fakta on se, että suurin syy kalliiseen vuokratasoon on systeemi, jossa rakennuslupia on hyvin vaikea saada läpi kenenkään yksityisen kovin nopeasti, koska lippusia ja lappusia on täytettävänä järkyttäviä määriä ja jokaiselta instanssilta pitää aina kysyä erikseen. Järjettömiä määräyksiä on niin paljon ja kenellä tahansa on valitusoikeus, vaikka rakentamisella ei olisi mitään tekemistä näiden kehitystä estävien hiekoittajien kanssa. Toinen vielä suurempi syy kalliisiin vuokriin on järjetön veronmaksajien taakaksi kehitetty asuntotukijärjestelmä, jossa markkinavuokrien kohotessa myös ihmisten tuetkin kasvavat. Markkinatalouden hiemankin vaikuttaessa tämä tuki menee suoraan vuokriin. Näiden lisäksi meillä on sitten asuntolainojen korkojen verovähennys joka sekin puskee suoraan asuntojen hintoihin ja elämisen kustannuksiin.

Vaikka noista kokouksessa olleista suurin osa on parhaimmillaankin ainoastaan keskinkertaisuuksia ja ongelma henkilöityy tiettyihin ihmisiin niin yksittäisiä henkilöitä on turha ruveta syyttämään, koska yksilöt vaihtamallakin järjestelmä toimii samaan malliin. Vaikka olen aikaisemmin blogissani haukkunutkin kaikki niin pitää muistaa katsoa aina suurempaa kokonaisuutta. Ainut mahdollisuus on siis poistaa kaikki turha tarpeeton roska ja siihen ei valitettavasti kenelläkään riitä uskallus, kyvyt tai tahto. Suomessa on satoja laitoksia ja kymmeniä tuhansia turhia virkoja joille ei ole käyttöä. Ennen uuden perustamista pitäisi aina vähintään yksi entinen lopettaa. Ymmärrän tietysti ettei kovin monet koe virkaansa turhaksi, mutta se vaan nyt ei valitettavasti ole totuus. Myös töiden järjestämisessä uudelleen on paljon parannettavaa. Esimerkiksi lääkärillä menee yli puolet työajastaan paperitöihin julkisella sektorilla ja silloin on joku mennyt pahasti pieleen. Kun tätä järjestelmää sitten alamme purkaa niin silloin ei kannata ottaa ”juustohöylää” käyttöön vaan miettiä onko tarvetta jollekin viralle tai laitokselle ja kuinka byrokratiaa voitaisiin vähentää. Ennen kuin kukaan alkaa valittamaan kuinka virkamiehiä kuten sairaanhoitajia, opettajia, poliiseja, palomiehiä, jne. ei voi vähentää niin on hyvä muistaa sieltä löytyvän mielin määrin projektisihteereitä, projektiavustajia, puhumattakaan turhista hallinnon johtajien viroista. On vääryys oikeita töitä tekeviä kohtaan edes verrata turhia verosyöttiläitä heihin. On selvää tietysti, että jotkin ihmiset tulevat kärsimään, mutta se on väistämätöntä, koska elintasomme on liian korkea siihen nähden mitä saamme aikaan ja sopeutuminen on varmaa tavalla tai toisella. Toivottavasti teemme sen vapaaehtoisesti ja riittävän aikaisin. En itse tähän valitettavasti usko, joten jää nähtäväksi miten käy. Järjestelmä ei enää palvele ihmisiä vaan he ovat sen palvelijoita. Tällöin onkin sitten selkeästi parempi vaihtoehto pistää systeemi palasiksi ja säilyttää ainoastaan sen toimivat osat ja luoda uusia toimimattomien tilalle. Olisi suotavaa saada järjestelmä jossain vaiheessa kuntoon, jossa se palvelee ihmisiä eikä toisinpäin.

Ensi yönä on hallituskin sitten linjaamassa kuinka kestävyysvaje saadaan paikattua. En usko näiden linjausten toteutuvan, vaikka sieltä tulisi kuinka vakuuttavan oloisia ehdotuksia. Nyt on yksi yö aikaa odottaa ja toivottavasti muutkin nukkuvat sikeästi sen aikaa kun herrat ja rouvat kokoustavat.

-TT