Vähemmän on Enemmän kirja 9/xx

Syvällisyys

Vähemmän on enemmän ajattelu on syvällistä ja siihen kuluu paljon aikaamme. Sen vuoksi meidän on muistettava, että tekemiseen käytetty aika vähenee ajatteluun käytetyn ajan kasvua enemmän. Meidän on kaivettava syvältä syitä asioille. Siihen kuluu enemmän aikaamme, koska usein keskitymme seurauksiin syiden sijaan. Riittävän syvältä kaivaminen on ainoa tapa päästä kokonaisuuden kannalta tärkeimpiin vähiin asioihin. Meidän on keskityttävä ajattelemaan riittävän hyvin, jotta huomamme asioiden tärkeyden. Meidän tulee varata tarpeeksi aikaa ja etsiä oma paikkamme, jossa pystymme kaivamaan pintaa syvemmältä.

Reflektiivisyys

Vähemmän on enemmän ajattelu vaatii reflektiivisyyttä ja kykyä nähdä sisimpäämme. Meidän tulee kerätä riittävästi tietoa siitä kuinka olemme asioihin reagoineet, jotta pystymme tähän. Tiedonkeräämisen hyty tulee siitä, että valehtelemme itsellemme. Lisätieto parantaa mahdollisuuksiamme havaita väärät ajattelu- ja käytösmallimme. Jotta voisimme nähdä sisällemme, tulee meidän kerätä tietoa tekemisistämme. Esimerkkinä voimme pitää sitä kuinka kuvittelin olevan tehokas internetin hyödyntäjä, kunnes aloin mittaamaan omaa ajankäyttöäni RescueTime-ohjelmalla. Nykymaailma on keskittynyt ensisijaisesti tekemiseen mikä ei jätä tilaa ajattelemiselle. Toisenlainen ajattelumalli eli keskittyminen muutamaan kallisarvoiseen näkemykseen toimii paljon tehokkaammin. On järkevämpää ajatella tarkkaan valittuja mahdollisuuksia ja panostaa niihin, joista 

saamme aikaan huipputuloksia tai hyviä tuloksia pienellä vaivalla.

Epätavallisuus

Vähemmän on enemmän ajattelu eroaa nykyajan maailmaa hallitsevista ajattelumalleista. Normaaliajattelu kerää ison kasan jätettä, johon on piilotetttu pari kultahippua. Epätavallinen ajattelumalli tarkoittaa sitä, että pidämme jätteen siellä missä se on ja keskitymme näkyvillä oleviin hippuihin. Meidän tehtävämme on selvittää miksi muut tekevät hommat väärin tai reilusti alle oman tasonsa. Tämän jälkeen meidän tulee kehittää vastakohtaisia toimintamalleja. Me etsimme poikkeuksia, joilla on suuret vaikutukset. Pieniä kultahippuja, jotka tuottavat suurimmat ja nautinnot löytyy jokaiselta elämänalueelta. Me olemme ainoat ihmiset, jotka voimme niitä löytää elämästämme. Poikkeuksien hyödyntäminen tuottaa suuremmat tulokset kuin voimme kuvitella. Meidän on itse löydettävä suurimmat ylijäämät, joita hyödyntää ja suurimmat alijäämät, joista päästä eroon.



Hedonistisuus

Meillä on vain yksi elämä, josta voimme nauttia. Meidän on tehtävä asioita, joista todella pidämme. Suurimmat saavutukset ovat yleensä korkean motivaation ja ilon sivutuotteita. Emme pääse niihin käsiksi mikäli emme nauti siitä mitä teemme. Emme voi toimia muiden mukaan vaan olemalla rehellisiä itsellemme. Yksi suurimmista murheista mitä ihmiset toteavat kuolinvuoteellaan ainakin Bronnie Waren kirjan ”viisi suurinta katumusta kuollessa” mukaan on ”Olisipa minulla riittänyt rohkeutta elää sen mukaan mikä minulle oli tärkeintä sen sijaan, että elin kuten muut minulta odottivat.” Suurin osa meistä viettää suurimman osan ajastaan heidän kanssa, joista he eivät erityisemmin pidä. He tekevät työtä, josta he eivät ole innoissaan vaan odottavat seuraavaa lomaa tai viikonloppua. Vapaa-aikamme kuluu myös usein tekiessämme asioita, joista emme nauti. Tämä toimii myös päinvastoin. Suurin osa meistä ei vietä aikaansa niiden seurassa, joista eniten pidämme. Me emme myöskään työskentele meitä eniten kiinnostavalla alalla. Seurauksena vietämme elämäämme saaden vähemmän nautintoja kuin mahdollisuutemme.

Hedonistisuus käsitetään lähinnä oman edun ja itsekkyyden ajamisena. Perimmäinen tarkoitus onkin sitä, mutta suurempaa kuvaa tarkastellessamme huomaamme tämän palvelevan ihmiskuntaa paremmin. Onnellisten ihmisten seuraa parantaa elämänlaatuamme. Hedonistisuus on enemmänkin välttämättömyys suuriin saavutuksiin ja muiden auttamiseen. Ne meistä, jotka tekevat asioita muiden tahdosta ovat keskimäärin onnettomampia kuin muut. Onnettomat ihmiset tekevät myös läheisensä onnettomiksi purkaessaan pahaa oloaan. Mikäli joku haluaa meidän elävän toisin kuin haluamme niin on kyse heidän itsekkyydestään. Mikäli elämäntyylimme ja valintamme eivät vahingoita muita niin heidän on itsekästä vaatia meitä muuttumaan vain siksi, että sopisimme paremmin heidän maailmankuvaan. Itsensä rakastaminen on itsestään välittämistä. Eikä vielä suoranaista itsekkyyttä. Pitäessämme huolta itsestämme, pystymme myös auttamaan muita, sen sijaan että energiamme kuluisivat ongelmiemme kanssa taistellessamme.

takapuoli edellä puuhun, tarkoituksella

Olen aika usein lähinnä keskittynyt haukkumaan erinäköisiä tahoja siitä kuinka mennään takapuoli edellä puuhun, mutta tällä kertaa on tarkoitus ottaa tähän asiaan kokonaan erinäköinen näkökulma. Joskus nimittäin voi käydä sillä tavalla, että perse edellä puuhun meneminen on viisasta. Perse edellä puuhun on monesti käyttökelpoinen ajattelumalli. Kääntämällä kaikki asiat ylösalaisin voimme päästä haluttuun lopputulokseen helpommin kuin yrittämällä mennä askel askeleelta alusta loppuun. Monet vaikeat tieteelliset ongelmat on ratkaistu kääntämällä asiat ylösalaisin. Tätä ajattelumallia voi käyttää myös todistaakeen olevansa oikeassa jossain asiassa.

Monet vaikeat tieteelliset ongelmat on ratkaistu kääntämällä ne ylösalaisin

Meillä on historiassa monia esimerkkejä siitä kuinka asioiden kääntäminen päälaelleen on saanut aikaan todellisia läpimurtoja tieteessä. Tästä parhaina esimerkkeinä voidaan pitää Charles Darwinia ja Albert Einsteinia. Charles Darwin käytti lukuisia vuosia etsiäkseen todisteita siitä, että hän on väärässä lajiensynnyn suhteen. Samalla hän tuli löytäneeksi todisteita nimenomaan vastakkaisesta asiasta. Suurimmalla osalla ihmisistä on täysin päinvastaisia taipumuksia, eli lähes kaikki meistä keskittyvät ensisijaisesti etsimään todisteita siitä, että olemme oikeassa. Albert Einstein taas onnistui löytämään suhteellisuusteoriasta todisteita, kun hän alkoi sovittamaan newtonin teorioita Maxwellin teorioihin. Lähes kaikki muut hänen aikansa tiedemiehet taas keskittyivät sovittamaan Maxwellin teorioita Newtonin löytöihin.

Mikäli emme tiedä kuinka edetä, voimme miettiä mitä ei pidä tehdä

Joskus meille tulee sellaisia hetkiä ettemme yksinkertaisesti tiedä kuinka pääsemme tilanteesta A tilanteeseen B. Jos käännämme asian toisinpäin ja alamme miettimään kuinka emme pääse tilanteesta A tilanteeseen B niin saatamme sitä kautta löytää ratkaisun. Listaamalla kaikki virheet, joita tekemällä tilanteemme huononee ja kääntämällä virheet ylösalaisin saatamme löytää toimenpiteet, joilla tilanne muuttuu eduksemme. Jos meidän tarvitsee saada säästettyä 100000€:a, jollain aikavälillä niin emme voi velkaantua lisää, koska korkoa korolle ilmiö juoksee silloin meitä vastaan. Käytännössä meidän pitää siis muuttaa korkoa korolle -ilmiö toiseen suuntaan, jotta säästäminen helpottuu. Jos taas haluamme päästä työurallamme eteenpäin niin voimme miettiä sitä mitä meidän ei missään nimessä pidä tehdä. Yrityksen mainetta ei esimerkiksi kannata tuhota vaan pikemminkin vahvistaa sitä tekemällä asioita viisaasti. Tämän voi tehdä miettimällä mitä ei muut ihmiset eivät haluaisi lukea sinun yrityksestäsi lehdestä. Tätä tapaa hoitaa asiat voi käyttää myös paljon suuremmissa kokonaisuuksissa kuin yksittäisissä tilanteissa. Esimerkiksi Suomen valtiontalouden tilaa voisi parantaa tekemällä jotkin asiat juuri toisin kuin viime vuosina.

Etsi todisteita siitä, että olet väärässä

Meillä on selkeä taipumus hyväksyä lähinnä ne asiat, jotka sopivat meidän mielipiteeseemme asioiden todellisista tiloista. Väärän viestin tuojat yleensä ammutaan kollektiivisesti alas. Oli kyseessä mikä tahansa asia. Me myös käytämme ainoastaan sellaisia tietolähteitä, jotka todistavat meidän olevan oikeassa. Tämä tapa miettiä asioita johtaa todennäköisesti suurempiin ongelmiin mikäli olemme väärässä. Jos taas keskitymme etsimään todisteita siitä, että olemme väärässä, saamme todennäköisesti jopa parempia perusteluita sille miksi olemme oikeassa. Tällaisella ajatteluprosessilla pystymme ajattelemaan asioita kriittisemmin. Puolueettomuus on tärkeä osa järkevää ajatteluprosessia. Ylösalaisin ajattelemalla saavutamme puolueettomuuden paremmin. Mikäli löytyy todisteita siitä, että on väärässä, ei niitä tule missään nimessä sivuuttaa vaan miettiä kuinka ne sopivat asiaan ja onko omaa ajattelua syytä muuttaa.

Perse edellä puuhun pitää ottaa vakituiseksi ajattelumalliksi

Tämäkin ajattelumalli on sellainen, joka meidän pitää sisäistää, jotta pystymme parempien päätösten tekemiseen. Sisäistäminen on olennainen asia, jotta mallia tulee käytettyä. Pelkkä tieto siitä ei riitä. Tämän ajattelumallin käyttäminen jatkuvasti ei tietystikään ole helppoa ennen kuin siitä saa muodostettua tavan itselleen. Tämä ei tietystikään ole ainoa ajattelumalli joka kannattaa ottaa tavaksi. Korkeintaan yksi niistä. Sen lisäksi,että mietimme kaikki ylösalaisin, on meidän hyväksyttävä se tosiasia, että aina silloin tällöin asiat heittävät häränpyllyä eli asiat, jotka toimivat aiemmin eivät toimi enää myöhemmin. Tämän takia tätä ajattelumallia pitää käyttää silloinkin, kun kaikki asiat sujuvat loistavasti.

Kuinka moni käyttää tätä ajattelumallia?

Hyviä viikonjatkoja!

-TT