tiistai 1. heinäkuuta 2014

Kesäkuu2014 cash -950€ salkku?


Kesäkuun kuukausikatsaus mennään vielä hieman erilaisella mallilla, koska olen vielä enemmän tai vähemmän jumalan selän takana. En ole tarkkaan perillä siitä missä mennään osakkeiden suhteen. Käteisvarojen suhteen laskuni ovat hieman tarkemmat. Kuten näkee niin taas on rahaa mennyt paljon enemmän kuin mitä voisi kuvitella täällä menevän. Tällä kertaa noin kolmasosan tuosta rahasummasta voi jäljittää lentolippuihin ja pankkitilin osittaiseen tyhjentämiseen ennen kuun loppua. Tosiasiassa parisataa Euroa on vielä tallella, joten ihan noin suuresta miinussummasta ei ole kyse. Kesäkuussa ei juuri mennyt ylimääräistä rahaa, koska en ole ollut reissussa ollenkaan. Silti sitä on kulunut johonkin liikaa. Oma arvaukseni on Varsovassa käynteihin. Myös kirjoihin on mennyt oma osansa, vaikka olen pyrkinyt ostamaan niitä vain alennuksista. Heinäkuussa kulujen pitäisi olla hyvin paljon pienemmät kuin kesäkuussa. Saa tosin nähdä miten käy.

Osakekursseista minulla on jonkinlainen tieto, mutta niihin vaikuttavista asioista taas ei ole juuri käryä. Mitään radikaalia ei ole kesäkuussakaan ilmeisesti tapahtunut? Heinäkuussa tulee taas osavuosikatsauksia, joten ne kertovat enemmän missä mennään. Pörssikurssit ovat edelleen mielestäni liian korkeat, mutta markkinat eivät välitä mielipiteistäni, joten ne seilaavat missä haluavat. Kurssit seuraavat pitkällä aikavälillä tuloksia, joten alas tullaan mikäli yritysten tulokset eivät selkeästi parane. Sitä varten pitää olla kärsivällistä rahaa säilössä jota minulla myös on, vaikka tällä hetkellä parhaani mukaan sitä tuhoankin täällä Puolassa. Tämän investoinnin odotan tuovan lisää tulovirtoja hieman myöhemmin. Se paljon niitä tulee on hämärän peitossa. Tulevaisuus näyttäköön.

Tällä hetkellä kirjaprojektini voi erittäin hyvin. Kun sain ensimmäisen versioni valmiiksi minuun iski jonkinlainen tyhjyydentunne joka kesti viikosta kahteen. Sen jälkeen olen taas saanut palikat kohdalleen ja olen päässyt jatkamaan projektia. Kirjan sisällön korjaaminen on paljastanut fetissini tiettyihin sanoihin: kuitenkin, sitten, hyvin, myös ja monet muut ovat saaneet äkkilähdön turhista paikoista eli lähes kaikkialta. Tämän seurauksena lähti muutama sivu. Kokonaismäärässä tämä ei tietysti paljoa tunnu, mutta lukukokemusta sen pitäisi selkeästi parantaa. Tähän mennessä en ole vielä tarkemmin puuttunut kokonaiskuvaan enkä teekään sitä ennen ensimmäisiä kommentteja ”kustannustoimittajaltani” Tietysti jonkinlainen näkemys minulta löytyy asiaan, mutta itseään on helppo kusettaa. Muiden mielipiteillä on väliä, vaikka viimeinen valta asiaan onkin minulla.

Heinäkuun lopussa blogini täyttää kolme vuotta. Sen seurauksena olen päättänyt laittaa valokuvani näkyville, jotta ihmiset viimein näkevät millainen apina tätä blogia kirjoittaa. Tällä hetkellä kokoelmistani löytyy vain vanhoja valokuvia, joten ihan tuoreinta valokuvaa ei löydy. Mielenkiinnolla odotan lisääkö valokuvan laittaminen lukijoita vai vähentääkö se niitä :) Jostain syystä oma arvaukseni on lisää. Tuskinpa lukijamäärät sen myötä merkittävästi muuttuvat. Heinäkuu voi olla kirjoittamisen kannalta hieman hiljaisempi, koska on parempi etteivät ihmiset hukkaa elämäänsä netissä roikkuessaan varsinkaan kesälomillaan.

Oma henkilökohtainen elämäni muuttuu taas heinäkuun lopussa samaan vanhaan, koska palaan kotimaahan. Sen suhteen minulla on hieman ristiriitaiset tunteet. Olisin mielelläni pidempään ulkomailla, mutta jossain vaiheessa on pakko katkaista rahanmeno. Täällä kassa kun ei kasva vaan pienenee. Toisaalta on ihan kiva päästä kotimaahan viettämään normielämää. Olin selkeästi liian luottavainen sen suhteen, että voisin tienata rahaa blogieni kautta. Routa porsaan kotiin ajaa. Toivottavasti jossain vaiheessa tulevaisuudessa kirjoistani tulee sen verran rahaa, että voin ihan rauhassa viettää muutaman kuukauden ulkomailla joka vuosi. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Saa nähdä miten myöhemmin. Ensi vuonna en ole ainakaan juhannusta muilla mailla. Se on ollut ajankohta kun olisin halunnut olla kotimaassa tällä reissulla. Kuulin, että Suomessa oli paskat juhannuskelit, mutta niin oli täälläkin.. Täällä sitä ei juhlita mitenkään. Kävimme tossa kymmenen kilsan päässä ”järvellä” juhannuksena, mutta se ei vetänyt ihan vertoja suomalaisille vastaaville paikoille.
Futiskisat ovat jääneet minulla yllättävän vähälle huomiolle, mutta aikaa on kulunut sen myötä muihin asioihin kuten lukemiseen. Finaalin ja välierät aion varmasti katsoa telkkarista ja saatan niitä varten häipyä pois kotoa. Ainakin välierien aikaan olen varsovassa yötä, jotta pääsen haistelemaan paikallista kisatunnelmaa. Puola on selkeästi jalkapallomaa. Kisat näkyvät täällä katukuvassa fanipaitoina, vaikka maa ei olekaan mukana kisoissa. Toisen kämppiksen huoneesta kuuluu pelien aikaan tasaisesti ”curva”. Joka tarkoittaa montaa asiaa, mutta yksikään niistä ei ole suoraan positiivinen :)

Tällaista menoa täällä Puolassa.

Hyvää loppuviikkoa!

-TT


2 kommenttia:

  1. Kuulisin mielelläni miten tämä "käänteinen kulttuurishokki" sujuu sinulta, varsinkin kun ilmeisesti kyseessä on muutos sekä maan että tekemisen suhteen?

    VastaaPoista
  2. Maan suhteen ei kulttuurishokki ole ollut kovin iso, koska olen asunut aikaisemminkin kesan Krakovassa. Ihmiset eivat mielestani ole niin kovin erilaisia suomalaisten kanssa.

    Tekemisen suhteen shokki oli suurempi, mutta ensimmaiset 5-6 viikkoa sujuivat erittain hyvin. Kun sain ekan version kirjastani valmiiksi minuun iski jonkinlainen tyytyvaisyyden tunne ja tekeminen oli sen jalkeen jonkin aikaa vaikeata. Nyt alan pikkuhiljaa palailemaan normaalirytmiin pienemman shokin jalkeen. Joskus tekeminen tuntuu loppuvan kesken, mutta futiskisat ovat auttaneet siina jonkin verran. En ole toki kaikkia peleja katsonut, mutta joitakin kuitenkin. Yleensa iltaysilta alkaa tylsistyminen, mutta harvemmin sita ennen. Palaan Suomeen kolmen viikon paasta, joten tallainen lyhyt keikka ei viela aiheuta vieroitusoireita. Pitaisi olla vahintaan 6 kuukautta poissa Suomesta, jotta se alkaisi tuntua jossain. En tosin ole koskaan ollut niin pitkaan poissa. 5 kuukautta taitaa olla pisin aika. Ei kait tassa kulttuurishokeista voi muuta kertoa.

    VastaaPoista