sijoitusmessuilla

Olen käynyt sijoitusmessuilla muutamia vuosia putkeen, kun kerran ”ilmaiseksi” olen päässyt. Tämäkään vuosi ei ollut poikkeus. Totutun kaavan mukaan siellä on aika pitkälti myyminen menossa eikä suuria ahaa-elämyksiä ole odotettavissa eikä niin ollut tälläkään kertaa. Kuitenkin näissä messuissa on omat hyvät puolensa ja joskus niistä saa joko vahvistusta tai kritiikkiä omille näkemyksilleen. Ikinä sitä ei voi tietää etukäteen, joten ehkä sen takia sitä tulee näissä tapahtumissa käytyä.

Niille jotka eivät ole käyneet sijoitusmessuilla mainittakoon, että aika monella sijoituspalveluja myyneillä on ständit, jossa firmojen edustajat sitten joko myyvät palveluitaan tai sitten kertovat yrityksistään. Tämän lisäksi näiden edustajilla on hyvin usein ainakin jonkinlaiset esitykset joita sitten kuunnellaan hieman isommissa saleissa ja lopuksi on aina mahdollisuus esittää muutamia kysymyksiä. Näitä firmojen edustajia ovat toimitusjohtajat, erilaiset myyntimiehet ja jotkut muutkin yritysten johtoportaaseen kuuluvat. Messut ovat yksi mahdollisuus päästä juttelemaan näiden isompien herrojen kanssa yrityksistä. Toisia tavallisen piensijoittajien jutut kiinnostavat yhtä paljon kuin kasa paskaa ja toisia enemmän. Se on tapauskohtaista ja varmaan riippuu myös henkilöiden vireystilasta ja siitä kuinka asiasi esität.

Jos mennään sitten tämänvuotisiin messuihin niin väkeä oli edelleen liikaa verrattuna Wanhan Sataman tiloihin. En osaa tarkemmin arvioida sitä oliko sitä porukkaa enemmän kuin aikaisempina vuosina, mutta epäilisin aika lailla samaa määrää kuin aiemminkin. Se mikä paistoi selkeästi silmään oli pörssiyritysten määrän selkeä vähentyminen eikä isompien firmojen edustusta juurikaan enää ollut paikalla metsäyrityksiä lukuunottamatta. Tätä pidän säälinä, sillä mikäli et ole omistaja niin et pääse yrityskokoustakaan kuuntelemaan ja se tietysti vähentää sitä informaatiota jota on yrityksistä saatavilla. Monesti jo pelkästään yritysten edustajien naamasta näkee aika paljon ja mikäli kyseessä on toimitusjohtaja niin pelkkä elekieli kertoo jo hyvin paljon hänen omasta asemastaan ja henkisestä hyvinvoinnista. Pörssiyritysten sijaan myyntimiehiä kyllä riitti ja perstuntumalla sanoisin näiden määrän olleen aika lailla sama kuin aikaisempina vuosina. Valitettavasti juuri näiltä myyntimiehiltä en juurikaan kovin usein saa mitään ahaa-elämystä ja yritän heidän antamaa informaatiota muutenkin välttää. Tietysti analyytikotkin ovat jonkinlaisia myyntimiehiä, joten heidänkään antamaa informaatiota ei voi suodattamatta kuunnella. Mielestäni kannattaa kuunnella tarkasti heidän sanallista ulosantiaan, sillä aika lailla monet heistä joutuvat jo virkansakin puolesta antamaan sellaisia lukuja jotka eivät hirveästi heitä valtavirran arvioista.

Jos nyt sitten mietitään mitä jäi käteen koko tapahtumasta niin aika lailla seuraavia ajatuksia jäi mieleen. Hyvän sijoituskohteen tunnusmerkit olivat torstaiaamun paneelissa suunnilleen seuraavia: jatkuvasti kasvava osinko, hyvä johto, ”tylsät” yritykset hyviä eli ne jotka eivät juuri yllätyksiä kertoile vaan jatkavat vuodesta toiseen tasaisen vahvaa menoaan. Tänä vuonna pisti myös erittäin selkeästi se silmään, että niin varsinkin laatuyhtiöiden ja kovan osinkotuoton maksaviin yrityksiin kannattaa panostaa nykyisessä markkinatilanteessa. Itse en välttämättä näe varsinkaan tuota jälkimmäistä niin hyvänä ideana, sillä monesti korkea osinkotuotto tarkoittaa sitä ettei yritystä kehitetä sillä tavalla kuin olisi tarpeellista vaan rahat menevät lähinnä omistajille mikä monesti tarkoittaa pienenevää tuottoa sitten tulevaisuudessa. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. Fortum joka aikoo vahvistaa tasettaan myymällä niitä liiketoimintojaan jotka eivät kuulu niin sanotusti ytimeen. Tämä tapa varmistaa osingonmaksukyky lähitulevaisuudessa on huono mikäli kyse ei ole turhasta omaisuudesta kuten kiinteistöistä. Suurimmalla osalla analyytikoista joita kuulin oli myös pörssin suunnasta varsin ruusuinen näkemys, mutta he voivat yhtä hyvin mielestäni olla myös väärässä. Eräs mielenkiintoinen näkemys oli Jussi Hyödyn mielipide siitä, että ”purkkala” ja sen kuluttajat nostavat mahdollisesti maailmantalouden taas kasvuun lähiaikoina mikäli niin sanottu ”Fiscal Cliff” toteutuu vuodenvaihteessa. (En tiedä hyvää suomen kielistä vastinetta, joten mikäli sellainen löytyy niin kertokaa ihmeessä) Tämä näkemys on mielenkiintoinen eikä kuitenkaan kovin poikkeuksellinen. Itse olen pikkuhiljaa kääntymässä bulliksi purkkalan talouden suhteen keskipitkällä aikavälillä, joten on varmaan todennäköisempää nähdä jyrkkä lasku pörssissä lähiaikoina. Olen yleensä ollut väärässä näissä asioissa. Itselleni positiivisin yllätys oli Nordnetin talousvalmentajan Kirsi Salon esitys, sillä ennakkoluuloni oli sellainen ettei sieltä voi mitään kovin järkevää tulla. En mene sen tarkemmin yksityiskohtiin kuin kertomalla, että viimeisen 25 vuoden aikana inflaatio on syönyt 45% pankkitileillä makuutetuista rahoista mikä taas on aika synkkä lukema niiden 60 miljardin Euron puolesta jotka täällä Suomessa ovat pankkitileillä.

Kaiken kaikkiaan messut olivat ihan ok. Eniten häiritsi saleihin ryntäävä keski-ikäinen porukka joka käyttäytyi aika häpeällisesti tönien ja etuillen. Myös heidän lähteminen kesken luentojen kyselysessioiden aika häiritsi. Täytyy sanoa etten kyllä pariakymppiä messuista maksaisi, mutta onneksi niihin saa ilmaisia lippuja suhteellisen vaivattomasti mm. netissä tai parhaimmassa tapauksessa kutsu tulee suoraan kotiin postissa.

Tässä aika lailla kaikki mitä messuista on sanottavaa.

Hyvää viikonloppua!

-TT