Näytetään tekstit, joissa on tunniste markkinointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste markkinointi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. toukokuuta 2013

Suomalaisten ongelmana heikko itsetunto

Tätä otsikon ongelmaa ei voi pitää minään uutena asiana eikä se siitä varmaan miksikään muutu pelkästään tämän kirjoituksen avulla, mutta on kuitenkin huomioitava ettei tätä ongelmaa tule mielestäni mitenkään väheksyä vaan se on tunnustettava ja pikkuhiljaa yritettävä päästä siitä eroon. Tosiasia on suomalaisten pärjääminen varsinkin kriisiaikoina olevan ihan maailman eliittiä ja se on todistettu tässä viime vuosisadan aikana pariinkin kertaan. Jos nyt sitten ihmetellään miksi hallitus ei ole vielä saanut tehtyä minkäänlaisia järkeviä päätöksiä kriisiin sopeutumisessa niin se johtuu siitä ettei se kriisi vielä juurikaan ole pahemmin levinnyt tänne Suomen maalle. Tosiasia on kuitenkin se, että matematiikka aika lailla sanelee sen, että maksun aika on joskus edessä ja meidän huono itsetuntomme aika lailla on pahentanut asiaa. Tämä koskee sekä yksilöä että sitä suurempaa yksikköä eli maatamme.

Yksilötasolla ehkä parhain kokemani esimerkki tästä itsetunnon vähyydestä oli yliopistossa eräs harkkatyömme, jossa piti suunnitella ja rakentaa eräs härpäke jonka jälkeen oli tarkoitus pitää myyntipuhe tämän härpäkkeen mahdollisille ostajille ja eräs myyntipuhe meni suunnilleen seuraavasti: ”No tää ny o tälläne, emmä tätä itse ostais” täysin toimiva tekele se oli eikä sen käytössä ollut mitään ongelmia. Kenenkään ei varmaan tarvitse sitten arvata ostaisko joku tollasen tuotteen tämän ”nerokkaan” myyntipuheen jälkeen. Vaatimattomuus voi tietysti jossain mielessä olla hyvekin, mutta liika on aina liikaa. Omaa tekemistään on pakko osata arvostaa tai sitten kannattaa vaihtaa joihinkin muihin hommiin. Itse en ainakaan koe kärsiväni tästä samasta ongelmasta vaan pikemminkin joskus jopa sitä kuuluisaa itsetuntoa tai itseluottamusta on ehkä vähän liikaakin. Tästä blogista voin ihan rehellisesti sanoa pitäväni tätä hyvänä ja tarkoitus on tehdä tästä erinomainen. Sitä en tiedä tuleeko tästä sellainen nykymuodossaan vai pitääkö tätä konseptia ainakin hieman muuttaa. Käytännössä minulle ei kuitenkaan ole suurempaa merkitystä pitääkö tätä joku yksittäinen henkilö sellaisena ettei tätä kannata lukea vaan lukijamäärät ovat kuitenkin sellaisia etteivät paskaa blogia kovin pitkään samat massat jaksaisi lukeakaan. Vaikka ne eivät olekaan mitään hyvin suuria niin kuitenkin tätä blogia lukee aika moni muukin kavereideni lisäksi. Huonolla itsetunnolla on myös monia muita huonoja puolia kuten se, että mietitään aivan liikaa sitä mitä muut meistä ajattelee ja on myös pakko väläytellä sitä legendaarista ”kateuskorttia” jonka seurauksena ihmisille tulee aina ne sisäinen pakko ruveta mollaamaan sitä kaveria, jolla näyttää menevän erittäin hyvin. Monesti ulkoisesti hyvältä näyttävät asiat eivät kuitenkaan kestä tarkempaa tarkastelua ja on esimerkiksi aivan turhaa katsella millaisella autolla se naapuri esimerkiksi ajelee. Tärkeämpää olisi kysyä itseltään, että meneekö minulla hyvin ja kuinka omaa tilannettaan voi parantaa kuin voivotella sitä naapurin Bemaria ja miettiä kuinka ”mulkku” se sitten onkaan oikeasti, kun ei ole viitsinyt edes kyseiseen ihmiseen tutustua. Ei mua ainakaan kiinnosta sen enempää mitä muut musta ajattelee, vaikka joillekin muille sillä on jotain merkitystä. Jos ei usko omaan osaamiseen niin siinä käy sitten monesti, että joku vähemmän pätevä kaveri jolla on liiat luulot itsestään saakin sen työpaikan joka itselle kuuluu ja sitten puhistaan itsekseen kiukusta, kun ne eivät ymmärtäneet valita parempaa ehdokasta. Jos nyt sitten haluaa tiivistää yksilötasolla niin se mitä muut ajattelee musta on niiden oma asia eikä se oikeastaan häiritse tai kuulu mulle pätkääkään.

Ja sitten kansalliseen huonoon itsetuntoon: On vaikea kuvitella monien muiden eri kansojen kokevan samanlaista kollektiivista huonoa itsetuntoa kuin suomalaisten mikäli he olisivat pärjänneet yhtä hyvin kuin suomalaiset viimeisen sadan vuoden aikana. Tosiasia on se, että me ollaan onnistuttu helvetin hyvin siihen nähden mitkä ovat lähtökohdat olleet itsenäisyytemme alusta lähtien. Olemme myös selvinneet kriiseistä kuivin jaloin, vaikka olemme joutuneet puolustamaan maatamme suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan. Kylmä fakta on se, että mitä todennäköisimmin lähestulkoon kaikista muista maista olisi tullut osa tuota sirpin ja vasaran valtakuntaa mikäli heidän päälleen olisi hyökätty. Tästä on syytä olla helvetin ylpeitä eikä sitä tosiasiaa voi enää mikään muuttaa. Selvisimme myös hyvin suuresta talouskriisistä ilman muiden maiden apua ja jos nyt sitten katsotaan noita Euroalueen kriisimaita niin heidän kriisinhoidostaan ei voi missään mielessä antaa hyviä arvosanoja. Jokaisen olisi syytä myös muistaa, että edellisen talouskriisin jälkeen suomalaisen teollisuuden tuottavuus kasvoi nopeinta vauhtia maailmassa vuodet 1995-2005 ja en näe mitään syytä miksi tämä ei olisi mahdollista tulevaisuudessakin, mutta en usko sen tapahtuvan huonolla itsetunnolla vaan meidän on hyvin syytä olla ylpeitä suomalaisten insinöörien ja muiden teollisuustuotantoon kuuluvien työntekijöiden ammattitaidosta. Nykyajan globaalissa kilpailukyky-ympäristössä ei voi kuitenkaan voivotella tuotteiden laatua vaan markkinoita niitä hyvin laadukkaina joita ne myös ovat. Kansakunnan heikosta itsetunnosta kertoo myös suhtautuminen suomalaisten joukkueiden menestykseen. Eilisen voitetun suomi-ranska pelin jälkeen hyvin monet vinkuivat sosiaalisessa mediassa Suomen huonoa peliä, vaikka se millaisella pelillä voitto otettiin on sivuseikka suuressa kuvassa. Pitää kuitenkin muistaa, että tärkeintä alkusarjassa on pääsy neljän ensimmäisen joukkoon omassa lohkossa ja sitten on pakko voittaa kolme viimeistä peliä, jotta maailmanmestaruus tulee. On mielestäni aivan turhaa juhlia muita sijoja kuin ensimmäistä, koska pelataan kuitenkin maailmanmestaruudesta ja yksittäisissä peleissä voi huonommallakin joukkueella pärjätä parempiaan vastaan.

Koska on mielestäni aivan turhaa pitää omaa osaamistaan vain mietinnöissä omien korvien väleissä niin haastan lukijoita laittamaan kirjoituksen kommentteihin yhden asian, jossa on oikeasti hyvä. Mielestäni nimimerkin käyttö riittää aivan mainiosti tähän. Itse olen hyvä myös numeroiden kanssa jo edellä mainitun blogin kirjoittamisen lisäksi. Kaikille päät pystyyn ja olkaa ylpeitä itsestänne!

- TT

lauantai 8. syyskuuta 2012

Nokiasta

Sijoittaja Seppo Saario joskus aikoinaan sanoi Nokian olevan hyvä yritys, mutta mahdoton omistettava. Ennen olin samaa mieltä, mutta viime aikoina on alkanut näyttää siltä ettei ensimmäinen väittämä enää pidä paikkaansa. En väitä olevani mikään Nokia-asiantuntija, mutta omasta perspektiivistä ajattelin avautua tässä kirjoituksessa.

Nokiahan on ollut käytännössä ainakin viimeiset viisitoista vuotta ollut tietoliikennealan jättiläinen. Kuitenkin on otettava huomioon se tosiasia, että myös näiden jättiläisten kaatuminen on varmasti huomattavan paljon yleisempää kuin mitä ajatellaan. Jos katsellaan vuosisata taaksepäin maailman mittapuussa kymmentä suurinta yritystä niin huomataan ettei näistä ole enää sadan suurimman yrityksen joukossa kuin Exxon (entinen Standard Oil), Shell ja General Electric. Myös viimeisten vuosikymmenien muutosvauhti on ollut suhteellisen huimaa, joten sitä ei voi pitää minään suurena yllätyksenä mikäli meidän Nokiamme sieltä tippui. Toisaalta on hyvä muistaa, että jotkin yrityksen myös tekevät vaikeuksiensa jälkeen comebackin kuten IBM aikoinaan. Tähän asti olen aina toivonut Nokian pystyvän siihen, mutta pikkuhiljaa alkaa uskoni olla mennyttä ja oma näkemykseni on se ettei älypuhelimissa Nokia tule pärjäämään. Toivon kuitenkin olevani väärässä. Oma arvaukseni on keskittyminen peruspuhelimiin parin vuoden sisällä.

Be the sucker in your own game on yksi allekirjoittaneen periaatteista eikä Nokian nykyroolista älypuhelinmarkkinoilla voi kyllä hyvälläkään tahdolla puhua tuon periaatteen kanssa samassa yhteydessä, sillä ainakin tähän asti Mikkisofta on vienyt ja Nokia vikissyt perässä. Tietysti nokialaiset aina viittaavat siihen ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittoutua, mutta itse uskallan olla eri mieltä. Periaatteessahan tuo yhteistyö voisi toimia, mutta kyllähän siinä on jouduttu tinkimään hyvin paljon siitä mitä Nokia itse saa päättää. Esimerkkinä tästä on kyllä selkeästi Meego-projektin alasajo. N9 on ainoa Nokian nykyisistä älypuhelimista joka saattaa joskus tarttua allekirjoittaneen taskuun mikäli niitä vielä silloin myydään, kun tulee uudelle tarvetta. N9 on myös yksi niistä puhelimista joissa on ihan oikea moniajo tietääkseni. Kilpailijoista varsinkin ”omppu” pelaa omilla säännöillään ja on saanut luotua tuotteita joita ihmiset haluavat ostaa, vaikka ihmiset eivät olekaan tienneet niitä tarvitsevansa.

Kaiken kaikkiaan on kuitenkin muistettava ettei Nokian ongelma ole älypuhelimissakaan varsinaisesti huonot tuotteet vaan onneton markkinointi josta saatiin taas tälläkin viikolla hyvä esimerkki, kun kuvasekoilu paljastui Nokian mainosvideolta. Kuvitteleeko ne oikeasti ettei sekään muka paljastuisi? Itse pidän sitä aikamoisena osoituksena ylimielisyydestä potentiaalisia asiakkaita kohtaan. Tuotehan on kuitenkin tietääkseni kunnossa, vaikka mainosvideo kuvattiinkin jollain muulla vehkeellä. Valitettavasti nykyinen toimitusjohtaja on samanlainen tunari kuin edellinenkin, sillä eihän minkään muun firman tuotteita haukuta pystyyn vielä silloin kun ne ovat markkinoilla? Tästä on tietenkin aikaa, mutta pointti onkin se ettei mikään ole hirveästi muuttunut eflopin ollessa toimitusjohtajana. On vaikea kuvitella Nokian saavan mitään WOW-efektiä aikaan Windows8-käyttöjärjestelmän ollessa käytössä, joten ehkä olen vain jo luovuttanut yrityksen suhteen enkä usko sen enää nousevan nykyisestä suostaan. Uudet Lumiat ovat kyllä upean näköisiä, mutta eipä toi markkinointi ainakaan allekirjoittanutta saa ostamaan kumpaakaan. Suurin miinus uusien puhelimien julkaisemisessa on kuitenkin se ettei taaskaan Nokia osannut kertoa myyntiaikatauluistaan yhtään mitään. Tämä on tietysti ihan normaalia Nokian ylimielisyyttä tai sitten asia johtuukin Mikkisoftasta. Oli syy kumpi tahansa niin se sataa suoraan pahimpien kilpailijoiden laariin. Kuitenkin kyse on isosta mokasta eikä sitä pysty korjaamaan oikein millään muulla tavalla kuin tuomalla puhelimet markkinoille pikavauhtia.

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä ettei mikään ole muuttunut eikä kohtalonkysymystä: Miten Nokia saa muutkin kuin Nokiauskovaiset vakuuttumaan omien puhelimiensa loistavuudesta? Itselläni ei ole ainakaan vastausta tuohon kysymykseen, joten kertokaa ihmeessä jos sellaisen tiedätte. Lähettäkää samalla se tieto myös Nokialle. Oma henkilökohtainen usko on jo mennyttä ja toivon rippeetkin alkavat hiipumaan. Tämän takia aion entistä enemmän odottelemaan Jollan uusia Meego-puhelimia. En tosin tiedä milloin niitä alkaa markkinoille tippumaan. Eräs Nokian Meego-projekteissa mukana ollut kaverini kuvailee Jollan toimitusjohtaja Hurmolaa ”häröksi”. En tiedä onko se positiivinen vai negatiivinen asia, mutta se jää nähtäväksi.

Varmasti monet lukijoista ovat eri mieltä tästä kirjoituksesta, joten laittakaa ihmeessä niitä kommentteja tulemaan niin saadaan keskustelua aikaiseksi.

- TT