Suomalaisten ongelmana heikko itsetunto

Tätä otsikon ongelmaa ei voi pitää minään uutena asiana eikä se siitä varmaan miksikään muutu pelkästään tämän kirjoituksen avulla, mutta on kuitenkin huomioitava ettei tätä ongelmaa tule mielestäni mitenkään väheksyä vaan se on tunnustettava ja pikkuhiljaa yritettävä päästä siitä eroon. Tosiasia on suomalaisten pärjääminen varsinkin kriisiaikoina olevan ihan maailman eliittiä ja se on todistettu tässä viime vuosisadan aikana pariinkin kertaan. Jos nyt sitten ihmetellään miksi hallitus ei ole vielä saanut tehtyä minkäänlaisia järkeviä päätöksiä kriisiin sopeutumisessa niin se johtuu siitä ettei se kriisi vielä juurikaan ole pahemmin levinnyt tänne Suomen maalle. Tosiasia on kuitenkin se, että matematiikka aika lailla sanelee sen, että maksun aika on joskus edessä ja meidän huono itsetuntomme aika lailla on pahentanut asiaa. Tämä koskee sekä yksilöä että sitä suurempaa yksikköä eli maatamme.

Yksilötasolla ehkä parhain kokemani esimerkki tästä itsetunnon vähyydestä oli yliopistossa eräs harkkatyömme, jossa piti suunnitella ja rakentaa eräs härpäke jonka jälkeen oli tarkoitus pitää myyntipuhe tämän härpäkkeen mahdollisille ostajille ja eräs myyntipuhe meni suunnilleen seuraavasti: ”No tää ny o tälläne, emmä tätä itse ostais” täysin toimiva tekele se oli eikä sen käytössä ollut mitään ongelmia. Kenenkään ei varmaan tarvitse sitten arvata ostaisko joku tollasen tuotteen tämän ”nerokkaan” myyntipuheen jälkeen. Vaatimattomuus voi tietysti jossain mielessä olla hyvekin, mutta liika on aina liikaa. Omaa tekemistään on pakko osata arvostaa tai sitten kannattaa vaihtaa joihinkin muihin hommiin. Itse en ainakaan koe kärsiväni tästä samasta ongelmasta vaan pikemminkin joskus jopa sitä kuuluisaa itsetuntoa tai itseluottamusta on ehkä vähän liikaakin. Tästä blogista voin ihan rehellisesti sanoa pitäväni tätä hyvänä ja tarkoitus on tehdä tästä erinomainen. Sitä en tiedä tuleeko tästä sellainen nykymuodossaan vai pitääkö tätä konseptia ainakin hieman muuttaa. Käytännössä minulle ei kuitenkaan ole suurempaa merkitystä pitääkö tätä joku yksittäinen henkilö sellaisena ettei tätä kannata lukea vaan lukijamäärät ovat kuitenkin sellaisia etteivät paskaa blogia kovin pitkään samat massat jaksaisi lukeakaan. Vaikka ne eivät olekaan mitään hyvin suuria niin kuitenkin tätä blogia lukee aika moni muukin kavereideni lisäksi. Huonolla itsetunnolla on myös monia muita huonoja puolia kuten se, että mietitään aivan liikaa sitä mitä muut meistä ajattelee ja on myös pakko väläytellä sitä legendaarista ”kateuskorttia” jonka seurauksena ihmisille tulee aina ne sisäinen pakko ruveta mollaamaan sitä kaveria, jolla näyttää menevän erittäin hyvin. Monesti ulkoisesti hyvältä näyttävät asiat eivät kuitenkaan kestä tarkempaa tarkastelua ja on esimerkiksi aivan turhaa katsella millaisella autolla se naapuri esimerkiksi ajelee. Tärkeämpää olisi kysyä itseltään, että meneekö minulla hyvin ja kuinka omaa tilannettaan voi parantaa kuin voivotella sitä naapurin Bemaria ja miettiä kuinka ”mulkku” se sitten onkaan oikeasti, kun ei ole viitsinyt edes kyseiseen ihmiseen tutustua. Ei mua ainakaan kiinnosta sen enempää mitä muut musta ajattelee, vaikka joillekin muille sillä on jotain merkitystä. Jos ei usko omaan osaamiseen niin siinä käy sitten monesti, että joku vähemmän pätevä kaveri jolla on liiat luulot itsestään saakin sen työpaikan joka itselle kuuluu ja sitten puhistaan itsekseen kiukusta, kun ne eivät ymmärtäneet valita parempaa ehdokasta. Jos nyt sitten haluaa tiivistää yksilötasolla niin se mitä muut ajattelee musta on niiden oma asia eikä se oikeastaan häiritse tai kuulu mulle pätkääkään.

Ja sitten kansalliseen huonoon itsetuntoon: On vaikea kuvitella monien muiden eri kansojen kokevan samanlaista kollektiivista huonoa itsetuntoa kuin suomalaisten mikäli he olisivat pärjänneet yhtä hyvin kuin suomalaiset viimeisen sadan vuoden aikana. Tosiasia on se, että me ollaan onnistuttu helvetin hyvin siihen nähden mitkä ovat lähtökohdat olleet itsenäisyytemme alusta lähtien. Olemme myös selvinneet kriiseistä kuivin jaloin, vaikka olemme joutuneet puolustamaan maatamme suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan. Kylmä fakta on se, että mitä todennäköisimmin lähestulkoon kaikista muista maista olisi tullut osa tuota sirpin ja vasaran valtakuntaa mikäli heidän päälleen olisi hyökätty. Tästä on syytä olla helvetin ylpeitä eikä sitä tosiasiaa voi enää mikään muuttaa. Selvisimme myös hyvin suuresta talouskriisistä ilman muiden maiden apua ja jos nyt sitten katsotaan noita Euroalueen kriisimaita niin heidän kriisinhoidostaan ei voi missään mielessä antaa hyviä arvosanoja. Jokaisen olisi syytä myös muistaa, että edellisen talouskriisin jälkeen suomalaisen teollisuuden tuottavuus kasvoi nopeinta vauhtia maailmassa vuodet 1995-2005 ja en näe mitään syytä miksi tämä ei olisi mahdollista tulevaisuudessakin, mutta en usko sen tapahtuvan huonolla itsetunnolla vaan meidän on hyvin syytä olla ylpeitä suomalaisten insinöörien ja muiden teollisuustuotantoon kuuluvien työntekijöiden ammattitaidosta. Nykyajan globaalissa kilpailukyky-ympäristössä ei voi kuitenkaan voivotella tuotteiden laatua vaan markkinoita niitä hyvin laadukkaina joita ne myös ovat. Kansakunnan heikosta itsetunnosta kertoo myös suhtautuminen suomalaisten joukkueiden menestykseen. Eilisen voitetun suomi-ranska pelin jälkeen hyvin monet vinkuivat sosiaalisessa mediassa Suomen huonoa peliä, vaikka se millaisella pelillä voitto otettiin on sivuseikka suuressa kuvassa. Pitää kuitenkin muistaa, että tärkeintä alkusarjassa on pääsy neljän ensimmäisen joukkoon omassa lohkossa ja sitten on pakko voittaa kolme viimeistä peliä, jotta maailmanmestaruus tulee. On mielestäni aivan turhaa juhlia muita sijoja kuin ensimmäistä, koska pelataan kuitenkin maailmanmestaruudesta ja yksittäisissä peleissä voi huonommallakin joukkueella pärjätä parempiaan vastaan.

Koska on mielestäni aivan turhaa pitää omaa osaamistaan vain mietinnöissä omien korvien väleissä niin haastan lukijoita laittamaan kirjoituksen kommentteihin yhden asian, jossa on oikeasti hyvä. Mielestäni nimimerkin käyttö riittää aivan mainiosti tähän. Itse olen hyvä myös numeroiden kanssa jo edellä mainitun blogin kirjoittamisen lisäksi. Kaikille päät pystyyn ja olkaa ylpeitä itsestänne!

- TT