Downshiftaamista harkitseville

Kävin edellisellä viikolla elämäni ensimmäisen kerran "toimittajan" haastateltavana, jossa eräs toimittajaopiskelija kyseli minulta downshiftauksesta. Vaikka en pidä tätä omaa elämäntyyliäni suoraan sellaisena on tällä kuitenkin hyvin puolin yhtäläisyyksiä sen kanssa ja sen seurauksena yritän nyt tällä kertaa sitten saada lisäinformaatiota niille jotka vastaavaa tapaa elää harkitsevat. Suurin ero omassani on se etten ole varsinaisesti elänyt normaalia työelämää kuin suhteellisen lyhyitä aikoja, joten se erottaa minut puhtaista downshiftaajista.

Tuntuuko sinusta joskus siltä, että elät vain työlle ja se riistää sinulta sekä vapaa-ajan että perhe-elämän? Vituttaako pomo duunissa ja tekisikö mieli haistattaa pitkät koko touhulle? Tällöin saattaa downshiftaaminen tuntua hyvältä ajatukselta. Kyseessä ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen asia kuin mitä voisi luulla. Se ei ole mikään oikotie onneen ja helppo ratkaisu varsinkaan siinä tapauksessa, että tällainen asia koskee muita ihmisiäkin. Koska en väitä tietäväni mitään muiden holhoamisesta ja tavallisesta perhe-elämästä niin yritän keskittyä siihen mistä itse tiedän ja silloin tässä kirjoituksessa on tarkoitus keskittyä ainoastaan perheettömiin yksilöihin ja siihen mitä heidän kannattaa ottaa huomioon. Jotkut asiat tietysti koskevat myös muitakin, mutta ei niistä sen enempää. Downshiftaamista harkitsevalle on kaksi asiaa ylitse muiden joita pitää jokaisen miettiä ja ne ovat ajankäyttö ja raha.

Molemmat asiat ovat hyvin tärkeitä ja en halua erotella niiden järjestystä tarkemmin. Mennään ensin ajankäyttöön, koska sen suhteen saattaa olla ihmisillä ehkä enemmän vääriä mielikuvia kuin mitä rahan suhteen jos keskittyy ainoastaan downshiftaamiseen. Mielekkään tekemisen mahdollinen puute saattaa olla downshiftaajalle se suurin kompastuskivi siinä vaiheessa, kun päätös tästä muutoksesta on jo tehty ja toimenpiteisiin oman elämän muuttamiseksi on ryhdytty. Pidän sitä erittäin tärkeänä olit sitten työntekijä, yrittäjä tai downshiftaaja. Mikäli sinulla on mielenkiintoinen työ johon olet valmis laittamaan ainakin kolmasosan vuorokauden tunneistasi niin en näe mitään syytä siirtyä downshiftaajaksi mikäli työn henkinen tai fyysinen kuorma eivät käy liian raskaaksi. Ennen päätöksen tekemistä on myös erittäin tärkeää miettiä jo etukäteen kuinka tulee käyttämään sen ylimääräisen ajan mikä vääjäämättömästi jää yli ihmisten normaalien tarpeiden kuten syömisen, nukkumisen ja muiden rutiinien. Tämä mielekkään tekemisen puute johtaa ennemmin tai myöhemmin ongelmiin ja pahimmassa tapauksessa ylimääräisen ajan kuluttamiseen esimerkiksi dokaamiseen tai johonkin muuhun vahingolliseen ajanhukkaamiseen. Lyhyellä tähtäimellä tämä ajankuluttaminen ei varmastikaan ole ongelma, mutta kun aletaan puhua vuosista niin silloin siitä voi kehittyä sellainen.

Ja sitten rahankäyttöön. Tämäkään asia ei hirveän lyhyellä tähtäimellä ole mikään ongelma, mutta kun aletaan puhua keskipitkästä tai pitkästä aikavälistä niin silloin rahan riittävyys voi muodostua ongelmaksi. On tietysti myös selvää, että suurin osa downshiftaajista joutuu varmasti tulemaan toimeen pienemmillä rahamäärillä kuin mitä kokopäivätyössä ollessaan on tienannut. Tämä tarkoittaa suurimmalle osalle selkeää tulojen tippumista ja säästäväisempää elämäntapaa joka voi joskus tuntua vaikealta. Tämä vähentää radikaalisti turhien ostosten tekemistä ja pistää harkitsemaan ostopäätöksiä huomattavan paljon tarkemmin. Pidemmällä aikavälillä on otettava huomioon rahan suhteen sellainenkin asia kuin sairaudenhoitokulut, jotka eivät ole tässä maassa kovin pienet. Tälläkin hetkellä sairastaminen ei ole halpaa siitä huolimatta, että moniin sairauksiin saa yhteiskunnan tukea. Varsinkin mikäli satut sairastamaan jotain sellaista johon ei tukea saa ollenkaan tai et sitä hae. Silloin hoitokulut saattavat viedä suuren osan siitä ylimääräisestä rahasta minkä olet kuvitellut riittävän vapaa-aikaan kaikkien tavallisten elämiskulujen lisäksi. Toisin sanoen tarvitset paljon enemmän rahaa kuin mitä luulet downshiftaamiseen ja tavallisten kulujen lisäksi on vielä pakko säästää eläkettä itselleen nykypäivänä mikäli satut tällä hetkellä olemaan alle viisikymppinen. Kaikista tärkein asia joka sinun pitää ymmärtää rahasta downshiftaamisen suhteen on se, että sinun on PAKKO miettiä miten elätät itsesi tulevaisuudessa mikäli päätät näin elää, koska yhteiskunnan rahat ovat loppumassa. Sinä et siis toisin sanoen voi jäädä muiden elätettäväksi kovin pitkäksi aikaa tulevaisuudessa.

Näiden kahden asiaksi yksi vielä hieman mitättömämpi asia on ympäristön suhtautuminen downshiftaamiseesi. Aika harvat niin sanotut oravanpyöräläiset ymmärtävät heitä jotka haluavat elää toisenlaisella tavalla. Tämä johtuu varsinkin täällä kotimaassamme luterilaisesta työmoraalista, jossa on parempi tehdä paljon työtä, vaikka se olisi kuinka turhaa. Ahkeruuskin on suotavaa, vaikka hyvin monet ahkerat ihmiset saavat paljon enemmän tuhoa aikaan kuin mitä heistä hyödytään. Downshiftaaminen vaatii hyvin usein resurssien maksimointia, rahan- ajanhukkaamisen minimointia ja siten se on varsin tehokasta. Siitä ei myöskään tule ikinä kovin yleistä, joten huoli siitä ettei yhteiskunta pyörisi mikäli kaikki tekisi niin ei ole varteenotettava. Harva nimittäin haluaa tai uskaltaa elää paljon pienemmillä rahasummilla kuin mitä tällä hetkellä tai edes pystyy siihen.

Downshiftaus on loppujen lopuksi vain yksi erilainen tapa elää eikä se ole sen enempää väärä tai oikea kuin muidenkaan. Se mikä sen kustannus tai tuotto yhteiskunnalle sitten on ei ole yksinkertainen asia eikä siihen ole yksiselitteistä vastausta. En pidä downshiftaamista yhteiskunnan rahoilla hyväksyttävänä ja pyrin kuluttamaan sen resursseja mahdollisimman vähän. Mikäli lukijoista löytyy downshiftaajia tai sitä miettiviä niin sana on vapaa eli käyttäkää mahdollisuuttanne kommentoida hyväksi.

-TT

Downshiftaamisesta lyhyesti

Downshiftaaminen ei todellakaan ole vain ja ainoastaan pelkästään rikkaille vaan siihen kyllä pysyy aika monet pienituloisetkin. Omien laskujeni mukaan alle 2000 Eurolla elää pääkaupunkiseudullakin varsin hyvin kunhan karsii ne kuluerät pois joiden takia ihmisten keskimääräiset veroasteet nousevat selkeästi korkeammaksi kuin palkkatuloista maksetuista veroista. Ennen kuin mennään itse asiaan niin mainitaan vielä niille jotka ovat kuulleet ainoastaan Suomen kielen leppoistamisesta, että kyseessä on sama asia. Itse olen kuitenkin jo sitä sukupolvea etten näe mitään järkeä keksiä jotain järjetöntä suomalaista termiä kaikkien ulkomailta tuotujen sanonen ”järkeistämiseksi”.

Ennen raha-asioihin menoa on kuitenkin muistettava, että ennen kaikkea downshiftaamisen perusidea on henkinen tasapainotila joka on huomattavasti stressittömämpi kuin nykypäivän älyttömän kiireinen työelämä jossa saa koko ajan paahtaa työn parissa ilman henkistä lepoa. Hyvin monessa yrityksessä saa nykypäivänä myös jatkuvasti stressata siitä onko työtä enää jatkossa tarjolla. Monet kavereistani saavat nauttia yt-neuvottelujen ”nautinnoista” tasaisin väliajoin. Myös yt-neuvotteluiden vastapuoli kärsii samalla tavalla eli ei ole helppoa suositella kenellekään potkuja, vaikka joku niin ehkä kuvitteleekin. Downshiftingin yksi hienouksista on myös kiireettömyys joka ei varmastikaan avaudu niille joiden elämään kuuluu normaali työelämä ja sain sen kokea taas hyvin sunnuntaina, kun lähestulkoon kaikilla muilla ihmisillä oli ihan helvetin kova kiire pois saariviikonlopusta vaikka aurinko alkoi vihdoinkin paistamaan. Aika monella ei edes ollut oikeasti kiire minnekään, sillä jotkut lähtivät katsomaan formuloita jotka tietysti joillekin ovat hyvinkin tärkeitä. Itse makailin laiturilla odotellen venekyytiä. Ne hetket veden iskiessä laituriin ilman muita ylimääräisiä ärsykkeitä olivat korvaamattomia enkä usko läheskään kaikkien muiden edes pystyvän nauttimaan niistä. Nuo hetket eivät oikeastaan edes vaadi toteutuakseen kovin paljon rahaa. Suomi on sen verran iso maa, että täällä löytyy noita rauhallisia paikkoja hyvinkin paljon kesällä. Talvet ovatkin sitten jo aivan toinen asia. Hieman vaivaa se saattaa tosin vaatia.

Dowshiftaaminen on mahdollista muillekin kuin rikkaille tai hieman isomman perinnön saajille. Se vaatii joko oikeata ammattitaitoa jota voi myydä yrityksen kautta tai sitten se vaatii jotain sellaista rahanlähdettä joka tulee sellaisilta aloilta joilla ei ole oikeastaan kummoistakaan kilpailua ja niitä aloja tietysti riittää vielä nykypäivänäkin varsinkin Suomessa. Joillakin aloilla se saattaa kuitenkin vaatia ensin kuitenkin aika pitkän kokemuksen kuten taksin ajamisesta. Tässä hommassa se taitaa vaatia noin kymmenen vuotta ennen kuin saa taksiluvan. Konsulttina voi myös toimia monilla eri aloilla, mutta varsinainen pointti ei ole se miten rahaa tehdään vaan kuinka paljon sitä kulutetaan, sillä rahanmeno ei käytännössä lopu koskaan, vaikka tulotkin olisivat hirmuiset. Käytännössähän lisäarvon tuottamisesta on helppo saada kunnon korvaus, mutta se vaatii kyllä oikeata osaamista ja sen markkinointia. Periaatteessa parikymmentä Euroa tunnissa parikymmentä tuntia viikossa riittää ihan hyvin. Käytännössä työnteko pitäisi jaksottaa siten että olisi vaikka puoli vuotta töissä ja sitten puoli vuotta lomalla, sillä kovin lyhyet tauot eivät johda stressaamisen loppumiseen vaan asiat pyörivät mielessä koko ajan. Tämä ei tietenkään ole kaikille mahdollista, joten suurin osa joutuu tekemään töitä tiheämmissä jaksoissa.

Alle parin tuhannen Euron kuukausitulot riittävät helposti kiireettömämpään ja rauhallisempaan elämäntapaan. Itselläni ei tosin kulutus ole edes tuhatta Euroa kuukaudessa, mutta olen erikoistapaus johtuen asumiskustannuksista jotka ovat satasen luokkaa kuukaudessa. Tämä siis sisältää osani yhtiövastikkeesta minun ja veljeni yhteisestä asunnosta. Jossain välissä tulee tosin putkiremontti, mutta siitä ei ole vielä mitään mustaa valkoisella. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan keskittyä omiin menoihini vaan siihen mitä se alle pari tonnia kuukaudessa tarkoittaa:

Asunto 800 Euroa. Tämä on jossain mielessä ylimitoitettua, sillä riippuu ainakin pääkaupunkiseudulla aika pitkälti asunnon sijainnista ja iästä. Vähemmälläkin pärjää kyllä helposti mikäli on valmis asumaan muuallakin kuin keskusta-alueella Helsingissä.

Ruoka 250€. Painan sata kiloa ja liikun 10-15 tuntia vuorokaudessa, joten riittää varmasti normaaliruokia syöville. Tällä rahasummalla saa kaksi lämmintä ateriaa. Tietysti pitää ottaa huomioon, että ruoat pitää tehdä itse tällä rahasummalla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Kännykkä, netti, vakuutukset ja sähkö 100€. Tämä riittää helposti näihin kaikkiin. Itselläni maksaa puhelin ja netti noin parikymppiä kuussa. Vakuutuksiin ja sähköön riittää satavarmasti toi loppusumma. Itselläni ei tosin ole kuin koti- ja tapaturmavakuutus.

Seutulippu 100€. Pääkaupunkiseudulla ei tarvitse autoa, jos ei kyseessä ole lapsiperhe. Autoilu on ihan helvetin kallista eikä se tule halpenemaan. Pääkaupunkiseudulla ei normaaliaikoina joudu odottamaan kulkuvälineitä kovin pitkään ja jos siltä tuntuu niin kyse on juuri siitä ettei ymmärrä olevansa liian kiireinen, mutta downshiftaamalla se tunne yleensä puuttuu.

Harrastukset, huvit ja matkustelu 350€. Jos haluaa tehdä laskettelulomia tai harrastaa muuta kallista niin sitten toi raha ei tietenkään riitä. Tuolla rahalla matkustaa jo helposti kuukauden ulkomailla mikäli vain ei tee mitään todella kallista. Kymmenen päivää pärjää esimerkiksi Espanjassa ihan hyvin viidellä sadalla. Lentoliput tietysti tulevat siihen päälle. Käytännössä alle puolikkaalla budjetoidusta summasta matkustaa ulkomailla helposti kuukauden. Viinanjuonti on varsinkin Suomessa kallista ja siihen saa tuhlattua rahojaan nuoremmat sen verran ettei tuo mainittu rahasumma riitä.

Vaatteet ja kengät 100€. Tämä osio on kyllä allekirjoittaneelle sellainen ettei noihin mene läheskään niin paljon rahaa, mutta olen arvioinut tuon satasen kohtuukäyttöön. Itse ostan vaatteita ja kenkiä vain silloin, kun uusia tarvitsen.

Lopuksi vielä eläkemaksuihin ja veroihin noin 300€. Tämä ei ole mikään tarkka summa vaan arvio kuten kaikki muutkin summat, sillä itselläni ei mene noita edellä mainittujakaan. Siitä tulee kuitenkin yhteissummaksi 2000€ mikä ei ole mikään mahdoton rahasumma ansaittavaksi, vaikka ei niin hirveästi töitä tekisikään. Kaikki noi edellämainitut ovat karkeita arvioita ja ruokakulujen lisäksi allekirjoittaneella ei mene läheskään noin paljon rahaa kuten mainitsin. Pointti on siinä, että vähemmälläkin pärjää mikäli vain haluaa.

Oma downshiftaamiseni ei liity mitenkään luonnonsuojeluun tai muuhun vastaavaan vaan omien kokemusteni pohjalta voi sanoa, että elämä voi loppua milloin tahansa eikä sitä kannata heittää hukkaan tekemällä sitä mitä ei halua tai ostaa niitä tavaroita mitä ei tarvitse. Tämän takia ei hirveää stressiä tulekaan tuosta pienituloisuudesta. Downshiftaaminen ei sovi kuitenkaan lapsiperheille ainakaan nykyaikana, joten tämän elämäntyylin ylläpito ei ole silloin mahdollista. Jos oikeasti tykkää työstään niin en silloin suosittele kyllä tätä elämäntyyliä vaan kannattaa nauttia työnteosta ihan hyvällä omallatunnolla, sillä silloin varmasti nauttii elämästään enemmän kuin laiskotellen.

Valitettavasti aihepiiri on niin laaja ettei lyhyellä tekstillä pysty sitä käsittelemään kuin hyvin pintapuolisesti. Viikon loppupuolella tulee sitten jotain muuta.

- TT