perjantai 21. helmikuuta 2014

Päätösten vihollisten nujertaminen osa 1.

Viime kirjoituksessa käsittelin neljää eri vihollista järkevässä päätöksenteossa. Lupasin silloin palaavani asiaan ja tällä kertaa keskityn kahteen asiaan eli siihen kuinka vältämme katsomasta asioita liian suppeasti ja kuinka vähennämme vahvistusharhasta kärsimistä.

Viime kirjoituksessa käytin esimerkkinä kuvitteellista henkilöä Pekkaa joka teki valintaa kauppakorkeakoulun ja lääkiksen välillä johtuen vanhempiensa ammateista. Tämä kahdesta eri vaihtoehdosta valitseminen on erittäin suppea valikoima ja näiden kahden opinahjon lisäksihän on tietysti kymmeniä muita vaihtoehtoja. Tämän jatko-opiskelumahdollisuuden lisäksihän on tietysti olemassa vielä sekin vaihtoehto, että Pekka joko menee töihin tai pitää välivuoden. Kuten jo tästäkin pohdiskelusta näkee niin meillä on olemassa paljon enemmän varteenotettavia vaihtoehtoja kuin mitä luulemme.

Yksi tapa muuttaa tällaista kapea-alaista ajattelua on muuttaa koko homman pelisäännöt eli kuvitella ettei itsellä ole käytettävissä aikaisempia vaihtoehtoja eli toisin sanoen hylätä ennalta-ajatellut kuviot kokonaan siksi aikaa kunnes on ehtinyt pähkäillä onko muita vaihtoehtoja edes olemassa. Pekan tapauksessa tulisi silloin miettiä, että mitä tekisin mikäli vaihtoehtona ei olisi kauppakorkeakoulua tai lääkistä ollenkaan. Tämän lisäksi Pekka voisi miettiä vaihtoehtoiskustannuksia eli kuinka paljon hän voisi ehtiä tienata sinä aikana töissä kun hän olisi opiskelemassa.

Kapean katsannan korjaamiseksi me voimme myös miettiä useampia vaihtoehtoja samalla kertaa. Tällä kertaa on ehkä viisaampaa ajatella asiaa yrityksen kannalta eli toisin sanoen laittaa kaksi toisistaan tietämätöntä työryhmää ratkaisemaan jotain tiettyä ongelmaa ja kerätä sitten ratkaisumallit yhteen. Tällöin pystytään tutkimaan samaa ongelmaa useammalta kantilta. Tämä vähentää myös oman erinomaisuuden yliarvioimista, koska aina on olemassa vaara oman egon kasvamisesta liian suureksi joka johtaa ainoastaan yhden mahdollisen ratkaisun hyväksymiseen. Tässä tavassa lähteä ratkaisemaan ongelmia on kuitenkin se vaara, että mahdollisten vaihtoehtojen määrä kasvaa yksinkertaisesti liian suureksi. Ihminen on eläin jonka aivotoiminta on kuitenkin sen verran rajoittunutta ettei liialliset vaihtoehdot ole hyväksi. Näiden seurauksena ihminen joko keskittyy epäolennaisuuksiin tai päätöksenteko menee liian vaikeaksi. Mikäli satut kuuntelemaan jonkun toisen ihmisen tarjoamia vaihtoehtoja niin varo sitä ettei hän tarjoa sinulle yhtä varteenotettavaa ehdokasta enempää.

Yksi tärkeä tapa löytää päätöksentekoon ratkaisumalleja on kääntyä niiden ihmisten puoleen jotka ovat tehneet saman päätöksen joskus sinua aiemmin. Näitä henkilöitä löytyy monelta helposti lähipiiristäkin ja heitä kannattaa tietysti jossain määrin kuunnella. Mikäli lähipiiristä ei tällaisia henkilöitä ei löydy niin jo pelkästään Internetin hakukoneilla on hyvin helppo löytyy joku henkilö joka on samanlaisessa tilanteessa tehnyt jonkinlaisen päätöksen jonka on sitten esimerkiksi blogissaan hyvin perustellut. Tätä kautta voit sitten itse muodostaa oman ajatteluprosessisi myötä oman mielipiteesi tai löydät joitakin neuvoja vastakkaisen mielipiteen luoneelta ihmiseltä. Esimerkkien voima on valtava tässäkin asiassa.

Tätä ongelmaa voi siis ratkaista hylkäämällä vallitsevat vaihtoehdot kokonaan ja etsiä uusia, nykyisten vaihtoehtojen kustannuksia eli sitä kuinka paljon aikaa tai resursseja palaa ja miettiä kannattaako ensin ajatellut vaihtoehdot ollenkaan ja viimeinen mahdollisuus on kysyä joltakin sellaiselta joka on aikaisemmin ollut saman valinnan edessä.

Testaa omat olettamuksesi todenmukaisesti ja käy vahvistusharhan kimppuun

Me emme ole läheskään aina oikeassa, vaikka uskommekin lähes aina olevamme. Näitä harhoja vahvistamme erityisesti itse. Joissakin tapauksessa tietysti myös ympäristömme vaikuttaa omiin mielikuviimme. Meidän on hyvin vaikea muuttaa omaa ajatteluamme itse tekemällä analyysia, mutta se on kuitenkin mahdollista.

Yritä löytää vastakkaisia mielipiteitä

Kun meillä on tietty mielipide jostain asiasta niin etsimme sitten sellaista informaatiota joka vahvistaa omaa näkemystämme. Tätä tapaa analysoida asioita voimme välttää mikäli otamme huomioon myös muita mielipiteitä. Meidän siis kannattaa myös etsiä tietoa joka perustelee täysin vastakkaista näkemystä. Itselleni tällainen täysin vastakkainen näkemys tarkoittaa mm. Vihreiden kantoja kantoja päivän politiikassa tai Eurouskovaisten näkemyksiä valuutan hyödyistä. Meidän täytyy siis kuunnella niitä ihmisiä joista me olemme täysin väärässä.

Kun tapaat jonkin ihmisen joka kehuu jotain asiaa maasta taivaaseen niin silloin kannattaa heti kysyä huonoista puolista ja tarkkailla sitä joutuuko toinen puolustuskannalle vai ei. Tällaisia hetkiä ovat monet myyntipuheet joita tietyt ammattiryhmät viljelevät.

Katso läheltä ja kaukaa

Meidän on erittäin helppo nähdä tilanne omin silmin läheltä ja tehdä päätöksemme sillä tavalla, että vahvistamme näkemystämme eikä siinä ole usein mitään vikaa. Se saattaa kuitenkin vahvistaa liikaa vahvistusharhaamme ja teemme sen seurauksena vääriä päätöksiä. Läheltä katsominen tarkoittaa sitä, että keskitymme siihen informaatioon joka meillä on helposti saatavilla eli meidän omiin vaikutelmiin ja oletuksiin.

Voimme päättää lähteä lomalle jonnekin kauemmas ja kohdetta miettiessämme katsomme matkaopasta ja näemme kuinka hienolta kaikki näyttää. Tällöin olemme keskittyneet ainoastaan läheltä katsomiseen. Tämän lisäksi meidän tulisi myös etsiä jostain internjetin syövereistä matkakertomuksia ja arvosteluita siitä millainen todellisuus vallitsee paikan päällä. Matkaoppaistahan me yleensä näemme siloitellun kuvan ja todellinen tilanne jää näkemättä.

Myös oma ammattitaito, huono henkilökohtainen tilanne ja mahdolliset tittelit saattavat estää meitä ratkaisevasti katsomaan asioita uusista näkökulmista. Tällöin kuvittelemme tietävämme kaiken emmekä välttämättä pysty näkemään jollekin amatöörille ihan itsestäänselvää tapaa ratkaista ongelma tekemällä tietty päätös. Itselleni tästä liian läheltä katsomisesta tulee ensimmäisenä mieleen poliitikkomme, jotka eivät uskalla tehdä tarvittavia päätöksiä saada kansantaloutemme oikealle uralle, koska pelkäävät omien äänestäjien katoavan.

On hyvin tärkeää katsoa tilannetta sekä läheltä että kaukaa jotta järkevin päätös tulee tehtyä mikäli keskittyy vain jompaan kumpaan on vaara katsoa asioita liian suppeasti. Liika informaatiokaan ei kuitenkaan ole hyväksi päätöksenteolle, joten ei pidä liioitella ja katsoa liian montaa eri näkökulmaa.

Tee pieniä kokeiluja ennen päätöksentekoa

Kun menet ensimmäisen kerran keväällä tai kesällä järveen uimaan laiturista niin saunan jälkeen seisot siinä laiturin reunalla ja laitat jalkaasi hyvin varovasti veteen ennen sinne menemistä. Tämän jälkeen sitten alat pikkuhiljaa kastamaan itseäsi syvemmälle tai huomaatkin veden olevan liian kylmää. Tämä pieni kokeilu voi ratkaista päätöksesi suuntaan tai toiseen, mutta ilman sitä saattaisit olla jääkylmässä vedessä palelemassa.

Tällaiset pienet testit ovat tärkeitä siksi, jotta meidän ei tarvitse arvailla ja olettaa mitä tuleman pitää. Varsinkin päätöksiä joiden vaikutukset tulevat näkymään erityisesti pidemmällä aikavälillä on syytä testata. Näitä ovat mm. päätökset opiskelu- tai työpaikasta tai jonkin erityisalan valinta.

Vahvistusharhan välttämiseksi meidän pitää yrittää löytää mahdollisimman paljon eriäviä mielipiteitä, tarkastella asiaa sekä läheltä että kaukaa ja mahdollisesti testattava olettamuksiamme tehden pieniä kokeiluja.

Aika pitkä kirjoitus tästä tuli, joten toivottavasti jaksatte lukea loppuun saakka. Seuraavalla kerralla käymme lyhytaikaisten tunnepurskausten ja yliluottamukseen mitä tulee omien päätöstemme järkevyyteen.

Viikonloppuja,

-TT

2 kommenttia:

  1. Itse olen hieman vastakohta esimerkistäsi. Vanhempani toimivat ravintola-alalla yrittäjinä, eivät arvosta liikuntaa, käyttävät paljon alkoholia (lue alkoholisteja) ja arvomaailma on melko epäterve. Itse aloin peruskoulun jälkeen opiskella itsestään selvää ratkaisua eli ravintola-alaa, kun vanhempanikin sitä tekevät. Koulu kiinnostanut ja parin välivuoden jälkeen hankin sosiaalialan perustutkinnon ja kohta valmistun sosiaalialan AMK:sta. Lisäksi pärjäsin nuoruudessa urheilussa sm-tasolla, josta vanhempani ainoastaan vittuilivat minulle.

    Nyt kun ikää on tullut enemmän ja katson taaksepäin prosessia jossa irtauduin ravintolamaailmasta ja vanhemmilta saaduista arvoista ja asenteista, on prosessi ollut pitkä ja melko kivulias. Paljon asioita on pitänyt kantapään kautta kokeilla, jotta löytää niitä omia arvoja ja asenteita uusiin asioihin. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuoli, tekemällä suuria muutoksia omassa elämässäni osaan ja pystyn tarkastelemaan asioita useilta näkökulmilta. Erityisesti palavereissa tuon usein hyvin erilaisia ratkaisuja esiin mitä muut. Uskon tämän kyvyn olleen merkittävä keino miksi olen sosiaalialan mittapuun mukaan edennyt uralla melko nopeasti ja uskon suunnan jatkuvan ylöspäin.

    Lapsena pidät vanhempia arvoja ja puheita absoluuttisena totuutena, eikä lapsi yleensä kyseenalaista vanhempien ajatuksia ja asenteita. Yhteiskunta tarjoaa kaikille suomalaisille samanlaiset mahdollisuudet opiskella ja menestyä. Työssäni olen nähnyt paljon asiaskastilanteita ja lapsen kohdalla tavoite voi olla, vankila- ja rikoskierteen katkeaminen ja edes jonkinlainen itsenäinen pärjääminen yhteiskunnassa. Fiksustakin lapsesta on vaikea taikoa yhteiskuntakelpoista kansalaista jos mtt-ongelmaiset ja päihdeongelmaiset vanhemmat ovat 15-vuotta opettaneet lasta epäsosiaalisiksi ja opettaneet sossupummeuden olevan ammatti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet kyllä hienosti pärjännyt, kun miettii lähtötilannettasi. Valitettavasti ympäristömme määrittää meidän asenteitamme vähän turhankin paljon. Vanhemmat ovat ensimmäinen esimerkkimme ja suurimmat aivopesijämme. Heidän esimerkkiään ei todellakaan ole helppo hylätä.

      Poista