No niin. Suhteellisen rankan
vatsataudin jälkeen alan taas päästä sorvin ääreen
kirjoittamaan. Vaikka itse tauti ei niin hirveästi aivotoimintaa
vaivaakaan niin veto kyllä lähti ihan täydellisesti pois. Nyt
sitten pikkuhiljaa kohti normielämää.
Tällä kertaa jatketaan sedellistä
kirjoitusta päätöksenteon vihollisten nujertamisesta ja
kirjoituksessani käyn läpi kuinka pystymme vähentämään
lyhytaikaisten tunnepurskeiden vaikutuksia päätöksiin. Lisäksi
mietin kuinka pystymme pienentämään liian suuren itseluottamuksen
vaikutusta päätöksien järkevyyteen.
Lyhytaikaisten tunnepurskausten
vaikutuksen vähentäminen vaikeaa
Lyhytaikaiset
tunnepurskaukset ovat meidän inhimillinen puolemme ja niitä emme
jatkuvasti pysty hyljeksimään tehokkaasti. Tästä yhtenä
esimerkkinä oli minulla tammikuun alennusmyynnit, kun sorruin
kirjakauppaan eksyessäni ostamaan kirjoja, vaikka olin omasta
mielestäni ostanut riittävästi niitä loppuvuonna. Tilaisuus tekee
monesti varkaan ja tässä tapauksessa vahinko oli pieni. On olemassa
ihmisiä jotka ovat erittäin hyviä haistamaan tällaiset ihmisten
heikot hetket ja tällaisia ovat mm. varmasti monet menestyneet
myyntimiehet.
Hanki etäisyyttä
Joskus on siis
tärkeää vain välttää menemättä sellaisiin paikkoihin joiden
houkutuksia on mahdoton vastustaa. Sen lisäksi voi käyttää
päätöksenteossa 10/10/10-mallia joka tarkoittaa sitä, että
miettii tuntuuko päätös itsestä järkevältä vielä 10
minuutin/kuukauden tai vuoden päästä. Tätä mallia voi käyttää
erityisesti suurempia päätöksiä tehtäessä, mutta pienempienkin
takia voi toki asiaa mallin avulla pohtia. Tällöin tulee katsottua
asioita pidemmällä perspektiivillä mikä tuo etäisyyttä jo
itsessään.
Tutussa ja
turvallisessa pitäytyminen sekä häviönpelko ovat suurimmat
tunnepurskeet jotka vaikuttavat. Nämä pitävät ihmiset usein
paikoillaan emmekä uskalla tehdä päätöksiä jotka muuttaisivat
nykytilannetta suuntaan tai toiseen. Monesti nykytilanne on kuitenkin
erittäin vahingollinen ja silloin ainoa järkevä ratkaisu on
muuttaa jotakin. Koska omaa asiantilaa on hankala huomata niin
kannattaa miettiä mitä mieltä joku muu on asiasta. Mikäli kyse on
henkilökohtaisesta asiasta on paras kysyä itseltään, että kuinka
neuvoisi ystäväänsä joka on samanlaisessa tilanteessa.
Noudata perusarvojasi ja eliminoi
vähemmän tärkeitä asioita jatkuvasti
Koska emme voi
koskaan luopua kokonaan tunteistamme niin on tärkeää keskittyä
niihin asioihin jotka ovat meille tärkeimpiä. Tämä ei ole niin
yksinkertaisesti tehty kuin sanottu, koska erittäin monet erittäin
hyvin pärjäävät ihmisetkin onnistuvat unohtamaan omat
arvomaailmansa kiireessään. Silloin itselle vahingolliset päätökset
lisääntyvät, vaikka ulkopuoliselle kaikki näyttäisikin erittäin
hyvälle. Jotta näiden perusarvojen hyöty tulisi paremmin näkyviin
tulisi meidän jatkuvasti keskittyä eliminoimaan vähemmän tärkeät
arvot ja asiat. Tämän prosessin pitäisi olla jatkuva ja sitä
myötä eliminoitujen asioiden määrän tulisi kasvaa jatkuvasti
jolloin tärkeimpien rooli kasvaa sitämyöten.
Tulevaisuus ei ole yksi kiinteä
piste
Ja nyt sitten
liiallisen itseluottamuksen kimppuun. Tulevaisuus ei missään
nimessä ole yksi kiinteä piste johon päästään tai yrittetään
päästä vaan sillä on aina jonkinlainen vaihteluväli. Velallinen
ei esimerkiksi voi olettaa hänen nettovelkansa vähenevän juuri
tietyllä summalla vaan summalla joka on jossain summa x:n ja summa
y:n välillä eli ei esimerkiksi juuri 2000€:lla vaan välillä
1000€-3000€:a. Tämä jo sen takia ettei voi tietää mitä
esimerkiksi tapahtuu työrintamalla. Sama pätee sijoittamisessa,
jossa ei voi olettaa omistamansa yrityksen tuottavan juuri 1€/osake
vaan jotain sinne päin. Päätös myynnistä tai ostosta perustuu
enemmän oletuksiin tietyistä rajoista kuin kiinteään pisteeseen.
Yritä varautua etukäteen sekä
onnistumiseen että epäonnistumiseen
On
syytä yrittää kysyä itseltään etukäteen miten päätöksen
osoittautuminen hyväksi vaikuttaa, koska hyvissäkin päätöksissä
voi olla omat ongelmansa. Vastavuoroisesti on myös syytä olettaa
epäonnistuvansa ja miettiä mikä on pahin mahdollinen tilanne. On
siis toisin sanoen syytä miettiä seuraamuksia omille päätöksilleen
jo ennen niiden tekemistä, koska ne parantavat mahdollisuuksia nähdä
kokonaiskuva ja tietää jo etukäteen miltä tulevaisuus
mahdollisesti näyttää. Hyppy täysin tuntemattomaan täynnä
itseluottamusta on varma tapa ottaa turpiin pahasti. Hissien ja
siltojen suunnittelijat käyttävät turvakertoimia laskiessaan sitä
kuinka paljon painoa ne kestävät jo suunnitteluvaiheessa. Tämä
turvakerroin on tarpeen siksi, että kyseessä on niin suuri vahinko
ettei sitä kukaan ihminen halua ottaa omalletunnolleen. Näihin
asioihin on olemassa myös viranomaisten määräyksiä, mutta
todennäköisesti turvakertoimet olisivat ilman niitäkin käytössä.
Voidaan siis olettaa hissin painorajan ollessa 550 kiloa sen kestävän
vähintään 2000:n kilon kuorman. En ole hissiensuunnittelija,
joten tarkkaa tietoa asiasta ei ole. Näitä turvakertoimia voi
itsekin luoda omiin päätöksiinsä, joten siitä vaan sitten niitä
tekemään.
Luo hälytysraja ja mieti
maksimipanostusta etukäteen
Päätöksen
jälkeen emme välttämättä tajua miettiä sitä milloin tiedämme
epäonnistuneemme, mutta jossakin vaiheessa saatamme sen huomata. Se
saattaa kuitenkin olla liian myöhäistä mikäli emme ole etukäteen
päättäneet rajaa epäonnistumiselle. Varmasti tunnetuin blogini
lukijoille on osakkeiden stop-loss-raja missä osake tietyn määrän
tippuessa ostohinnasta laitetaan osake välittömästi myyntiin.
Näitä hälytysrajoja voi käyttää ihan mihin tahansa muuhunkin
asiaan kuten omaan yksityiselämäänsäkin. Monet myös käyttävätkin
niitä ihan tiedostamattaankin kuten mikäli ”Pekka ei ole
soittanut perjantaihin mennessä sopiakseen uusista treffeistä niin
unohdan koko kaverin” Valitettavasti niitä käytämme usein vain
silloin kun olemme epävarmoja asiastamme, vaikka niiden tärkeys
ensisijaisesti tulee kun kyse on liiallisesta itseluottamuksesta.
Maksimipanostuksen
miettiminen etukäteen on ihan järkevää, koska olemme taipuvaisia
luottamaan niin paljon kykyihimme, että turpaan tullessa panostamme
asiaan vielä entistä enemmän. Meidän tulisi esimerkiksi omaa
yritystä perustaessamme miettiä jo etukäteen kuinka paljon olemme
valmiita häviämään siihen rahaa ennen kuin toteamme hankkeen
epäonnistuneeksi tai kuinka pitkään olemme varautuneet tekemään
tappiota. Tämä tietty rahasumma ja aikamääre etukäteen
mietittyinä auttaa rajoittamaan tappiomme sellaisiksi joista
selviämme ilman suuria ongelmia.
Loppuyhteenveto
Teemme jatkuvasti
päätöksiä, niin hyviä kuin huonojakin. Monesti erittäin
vahvasti tunteisiin perustuen. On kuitenkin muistettava ettei tunteet
ole mikään haitallinen asia, mutta ne saattavat joskus johdattaa
meidät pahasti harhaan. Jossain vaiheessa on kuitenkin hyväksyttävä
tosiasiat ja huomata ovatko päätöksemme onnistuneet vai eivät.
Silloin on sitten reagoitava parhaalla mahdollisella tavalla ja siinä
tietyt etukäteen päätetyt rajat tulevat hyödyllisiksi. Näiden
avulla selviämme virheistämme ilman todellisia katastrofeja. Ilman
epäonnistumisia ei kukaan pärjää elämässään, joten niitä
sattuessa ei pidä laittaa päätään perseeseen ja kaivautua
syvälle epäonnistumisen poteroon vaan pistää pää pystyyn ja
matkata kohti uusia pettymyksiä.
-TT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti