päätösten vihollisten nujertaminen osa 2

No niin. Suhteellisen rankan vatsataudin jälkeen alan taas päästä sorvin ääreen kirjoittamaan. Vaikka itse tauti ei niin hirveästi aivotoimintaa vaivaakaan niin veto kyllä lähti ihan täydellisesti pois. Nyt sitten pikkuhiljaa kohti normielämää.

Tällä kertaa jatketaan sedellistä kirjoitusta päätöksenteon vihollisten nujertamisesta ja kirjoituksessani käyn läpi kuinka pystymme vähentämään lyhytaikaisten tunnepurskeiden vaikutuksia päätöksiin. Lisäksi mietin kuinka pystymme pienentämään liian suuren itseluottamuksen vaikutusta päätöksien järkevyyteen.

Lyhytaikaisten tunnepurskausten vaikutuksen vähentäminen vaikeaa

Lyhytaikaiset tunnepurskaukset ovat meidän inhimillinen puolemme ja niitä emme jatkuvasti pysty hyljeksimään tehokkaasti. Tästä yhtenä esimerkkinä oli minulla tammikuun alennusmyynnit, kun sorruin kirjakauppaan eksyessäni ostamaan kirjoja, vaikka olin omasta mielestäni ostanut riittävästi niitä loppuvuonna. Tilaisuus tekee monesti varkaan ja tässä tapauksessa vahinko oli pieni. On olemassa ihmisiä jotka ovat erittäin hyviä haistamaan tällaiset ihmisten heikot hetket ja tällaisia ovat mm. varmasti monet menestyneet myyntimiehet.

Hanki etäisyyttä

Joskus on siis tärkeää vain välttää menemättä sellaisiin paikkoihin joiden houkutuksia on mahdoton vastustaa. Sen lisäksi voi käyttää päätöksenteossa 10/10/10-mallia joka tarkoittaa sitä, että miettii tuntuuko päätös itsestä järkevältä vielä 10 minuutin/kuukauden tai vuoden päästä. Tätä mallia voi käyttää erityisesti suurempia päätöksiä tehtäessä, mutta pienempienkin takia voi toki asiaa mallin avulla pohtia. Tällöin tulee katsottua asioita pidemmällä perspektiivillä mikä tuo etäisyyttä jo itsessään.

Tutussa ja turvallisessa pitäytyminen sekä häviönpelko ovat suurimmat tunnepurskeet jotka vaikuttavat. Nämä pitävät ihmiset usein paikoillaan emmekä uskalla tehdä päätöksiä jotka muuttaisivat nykytilannetta suuntaan tai toiseen. Monesti nykytilanne on kuitenkin erittäin vahingollinen ja silloin ainoa järkevä ratkaisu on muuttaa jotakin. Koska omaa asiantilaa on hankala huomata niin kannattaa miettiä mitä mieltä joku muu on asiasta. Mikäli kyse on henkilökohtaisesta asiasta on paras kysyä itseltään, että kuinka neuvoisi ystäväänsä joka on samanlaisessa tilanteessa.

Noudata perusarvojasi ja eliminoi vähemmän tärkeitä asioita jatkuvasti

Koska emme voi koskaan luopua kokonaan tunteistamme niin on tärkeää keskittyä niihin asioihin jotka ovat meille tärkeimpiä. Tämä ei ole niin yksinkertaisesti tehty kuin sanottu, koska erittäin monet erittäin hyvin pärjäävät ihmisetkin onnistuvat unohtamaan omat arvomaailmansa kiireessään. Silloin itselle vahingolliset päätökset lisääntyvät, vaikka ulkopuoliselle kaikki näyttäisikin erittäin hyvälle. Jotta näiden perusarvojen hyöty tulisi paremmin näkyviin tulisi meidän jatkuvasti keskittyä eliminoimaan vähemmän tärkeät arvot ja asiat. Tämän prosessin pitäisi olla jatkuva ja sitä myötä eliminoitujen asioiden määrän tulisi kasvaa jatkuvasti jolloin tärkeimpien rooli kasvaa sitämyöten.

Tulevaisuus ei ole yksi kiinteä piste

Ja nyt sitten liiallisen itseluottamuksen kimppuun. Tulevaisuus ei missään nimessä ole yksi kiinteä piste johon päästään tai yrittetään päästä vaan sillä on aina jonkinlainen vaihteluväli. Velallinen ei esimerkiksi voi olettaa hänen nettovelkansa vähenevän juuri tietyllä summalla vaan summalla joka on jossain summa x:n ja summa y:n välillä eli ei esimerkiksi juuri 2000€:lla vaan välillä 1000€-3000€:a. Tämä jo sen takia ettei voi tietää mitä esimerkiksi tapahtuu työrintamalla. Sama pätee sijoittamisessa, jossa ei voi olettaa omistamansa yrityksen tuottavan juuri 1€/osake vaan jotain sinne päin. Päätös myynnistä tai ostosta perustuu enemmän oletuksiin tietyistä rajoista kuin kiinteään pisteeseen.

Yritä varautua etukäteen sekä onnistumiseen että epäonnistumiseen

On syytä yrittää kysyä itseltään etukäteen miten päätöksen osoittautuminen hyväksi vaikuttaa, koska hyvissäkin päätöksissä voi olla omat ongelmansa. Vastavuoroisesti on myös syytä olettaa epäonnistuvansa ja miettiä mikä on pahin mahdollinen tilanne. On siis toisin sanoen syytä miettiä seuraamuksia omille päätöksilleen jo ennen niiden tekemistä, koska ne parantavat mahdollisuuksia nähdä kokonaiskuva ja tietää jo etukäteen miltä tulevaisuus mahdollisesti näyttää. Hyppy täysin tuntemattomaan täynnä itseluottamusta on varma tapa ottaa turpiin pahasti. Hissien ja siltojen suunnittelijat käyttävät turvakertoimia laskiessaan sitä kuinka paljon painoa ne kestävät jo suunnitteluvaiheessa. Tämä turvakerroin on tarpeen siksi, että kyseessä on niin suuri vahinko ettei sitä kukaan ihminen halua ottaa omalletunnolleen. Näihin asioihin on olemassa myös viranomaisten määräyksiä, mutta todennäköisesti turvakertoimet olisivat ilman niitäkin käytössä. Voidaan siis olettaa hissin painorajan ollessa 550 kiloa sen kestävän vähintään 2000:n kilon kuorman. En ole hissiensuunnittelija, joten tarkkaa tietoa asiasta ei ole. Näitä turvakertoimia voi itsekin luoda omiin päätöksiinsä, joten siitä vaan sitten niitä tekemään.

Luo hälytysraja ja mieti maksimipanostusta etukäteen

Päätöksen jälkeen emme välttämättä tajua miettiä sitä milloin tiedämme epäonnistuneemme, mutta jossakin vaiheessa saatamme sen huomata. Se saattaa kuitenkin olla liian myöhäistä mikäli emme ole etukäteen päättäneet rajaa epäonnistumiselle. Varmasti tunnetuin blogini lukijoille on osakkeiden stop-loss-raja missä osake tietyn määrän tippuessa ostohinnasta laitetaan osake välittömästi myyntiin. Näitä hälytysrajoja voi käyttää ihan mihin tahansa muuhunkin asiaan kuten omaan yksityiselämäänsäkin. Monet myös käyttävätkin niitä ihan tiedostamattaankin kuten mikäli ”Pekka ei ole soittanut perjantaihin mennessä sopiakseen uusista treffeistä niin unohdan koko kaverin” Valitettavasti niitä käytämme usein vain silloin kun olemme epävarmoja asiastamme, vaikka niiden tärkeys ensisijaisesti tulee kun kyse on liiallisesta itseluottamuksesta.

Maksimipanostuksen miettiminen etukäteen on ihan järkevää, koska olemme taipuvaisia luottamaan niin paljon kykyihimme, että turpaan tullessa panostamme asiaan vielä entistä enemmän. Meidän tulisi esimerkiksi omaa yritystä perustaessamme miettiä jo etukäteen kuinka paljon olemme valmiita häviämään siihen rahaa ennen kuin toteamme hankkeen epäonnistuneeksi tai kuinka pitkään olemme varautuneet tekemään tappiota. Tämä tietty rahasumma ja aikamääre etukäteen mietittyinä auttaa rajoittamaan tappiomme sellaisiksi joista selviämme ilman suuria ongelmia.

Loppuyhteenveto

Teemme jatkuvasti päätöksiä, niin hyviä kuin huonojakin. Monesti erittäin vahvasti tunteisiin perustuen. On kuitenkin muistettava ettei tunteet ole mikään haitallinen asia, mutta ne saattavat joskus johdattaa meidät pahasti harhaan. Jossain vaiheessa on kuitenkin hyväksyttävä tosiasiat ja huomata ovatko päätöksemme onnistuneet vai eivät. Silloin on sitten reagoitava parhaalla mahdollisella tavalla ja siinä tietyt etukäteen päätetyt rajat tulevat hyödyllisiksi. Näiden avulla selviämme virheistämme ilman todellisia katastrofeja. Ilman epäonnistumisia ei kukaan pärjää elämässään, joten niitä sattuessa ei pidä laittaa päätään perseeseen ja kaivautua syvälle epäonnistumisen poteroon vaan pistää pää pystyyn ja matkata kohti uusia pettymyksiä.

-TT