Hyvin usein humalaisen ja lapsen suusta
tulee niitä suurimpia elämäntotuuksia ja tällä kertaa kyse on
Timo Jutilan lanseeraamasta mennään eteenpäin sloganista. Tämän
voi katsella utuubista hakusanoilla jutila eteenpäin.
Tiedän joidenkin kyllästyneen
turinoihini Puolan reissusta, mutta tätä kirjoitusta varten on
syytä palata vielä hieman siihen, koska motivaatio tähän on
tullut Krakovassa käynnistä. Suurimmalle osalle on mysteeri mistä
puhun, joten mainittakoon minun viettäneen yhden kesän siellä
töissä ja sinne eksyin erään järjestön kautta joka auttaa
tekniikan opiskelijoita löytämään töitä ulkomailta ja
vastavuoroisesti järjestää ulkomaisille opiskelijoille työpaikkoja
Suomesta. Olin siellä fiilistelemässä tuttuja paikkoja ja silloin
tuli yksinkertaisesti sellainen fiilis, että vaikka menneisyystä
olisi kuinka helvetin hienot muistot niin tämä päivä on kuitenkin
se hetki jota elämme ja aikaisempia huippuhetkiä voi toki muistella
mutta ne ovat takana eikä niihin ole paluuta. Näitä paikkoja
kiertäessäni tuli sekä haikea että iloinen fiilis. Silloin
aikanaan asuimme kaikki harjoittelijat samassa kerroksessa eräässä
betonihelvetissä ja nautimme siitä erittäin paljon. Kuitenkin
kaikki ne vanhat tututkin ovat menneet eteenpäin ja niin on syytä
minunkin tehdä. En toki ole hirttäytynyt vanhaan enkä siihen
jäänyt kuten blogistanikin voi aika pitkälti nähdä, mutta
jossain määrin pidän tätä Krakovan kiertelyä sinä hetkenä
jolloin tajusin olevani oikealla tiellä ja jatkavani sitä kunnes
toisin päätän tai olen päättämättä.
Hyvin monet aina muistavat kysyä
minulta milloin menen ”oikeisiin” töihin ja tällä hetkellä
vastaus on todennäköisesti ei koskaan. Se ei kuitenkaan välttämättä
tarkoita sossun luukulle menoa vaan harrastusten muuttamista rahaksi
vielä nykypäivääkin enemmän. Tämä prosessi on tietysti vielä
kesken kuten arvata saattaa, mutta hommat kuitenkin menevät koko
ajan eteenpäin ja niistä tulee sitten varmasti tässä blogissa
vielä jatkossakin informaatiota. Hyvin monella ihmisellä on kumma
vimma ajatella asioita menneisyyteen katsomalla ja silloin jää
näkemättä helposti nykytilannekin. Se kuinka joku ihminen on
aikaisemmin pärjännyt ei missään nimessä ole ratkaisevaa
nykyhetkeä eläessä, koska liikoja luulemalla ei välttämättä
edes tajua olleensa vain onnekas. Menneissä menestyksissä
paistatellessa ei välttämättä huomaa olevansa hauraimmillaan ja
virheherkimmillään. Tämä koskee myös niitä hetkiä jolloin joku
saattaa ottaa toisesta ihmisestä esimerkkiä ja tämän toisen
henkilön suurimmat mokat ovat juuri tulossa. Tämän vuoksi olisikin
syytä keskittyä enemmän sisältöön kuin vanhoihin meriitteihin.
Otetaan tässä käytännön
esimerkiksi vaikka sijoittaminen, jossa joku saattaa tehdä hyviä
päätöksiä vuosikymmenen verran jolloin tulee sitten erittäin
hyviä voittoja ja paljon rahaa. Näiden vuosien seurauksena sitten
alkaa itseluottamus ja riskinotto alkaa pikkuhiljaa kasvamaan kunnes
sitten eräänä kauniina päivänä tämä sama kaveri joka on
saanut kymmenen vuoden aikana koottua sijoittamalla merkittävän
summan rahaa ottaakin velkaa, jotta voisi tienata vielä enemmän.
Kuitenkin sitten eräänä päivänä, viikkona tai kuukautena
iskeekin laskukausi ja tämä sama ihminen joka on aiemmin onnistunut
ei sitten myykään omistuksiaan riittävän nopeasti ja sitten
alkavat marginaalit paukkumaan ja tämä sama henkilö häviää
kaikki rahansa.
Toisena esimerkkinä voidaan ottaa
vaikka lauantainen keihäskisa, jossa monilla heittäjillä oli
huomattavan hyvä tilastotulos takana ja silti he jäivät reilusti
omista kauden parhaista tuloksistaan. Osallistumassa oli myös muuan
Thorkildsen joka oli voittanut monta kultamitalia ennen Moskovaa ja
hän jäi kauas mitaleista. Hänenkään vanhoilla tuloksilla ja
saavutuksilla ei ollut mitään väliä enää tätä kisaa
ajatellen. Myönnettäköön vanhojen voittojen hieman helpottaneen
varmasti valmistautumista, mutta ei sitä keihästä silti vanhoilla
tuloksilla saa nykyisyydessä yhtään kauemmas. Tämä tosiasia
koskee myös sitä, että vaikka Pitkämäki olikin ollut
leikkauksessa kahdeksan viikkoa ennen kisaa oli hänellä erittäin
hyvät mahdollisuudet ottaa se mestaruus mikä jäi kymmenen sentin
päähän. Jeesustella voi aina menneillä asioilla, mutta niillä ei
kuitenkaan ole sitten suurempaa merkitystä enää nykyhetkessä.
Se mikä itseäni on alkanut myös
hieman nykypäivänä v-i-tuttamaan on tämä meidän valtiojohdonkin
lanseeraama synkistely kaikkien typerien toimittajien vielä
lietsoessa tätä joukkohysteriaa hyvinvointivaltion alasajosta. Itse
kun olen nyt saanut palttiarallaa maistaa ikääntyvien
terveydenhuollon tarkastelua jo vajaan parin vuosikymmenen verran
huomaten ihmisen tullessa ”koneistolle” ”riittävän”
vanhaksi keskitytään lähinnä elämän ylläpitämiseen sen
sijaan, että yritettäisiin hoitaa vanhuksia ja parantaa heidän
elämänsä viimeisiä vuosia. Koska tätä asiaa ei mitä ilmeisesti
pystytä tämän järjestelmän avulla hoitamaan on jokaisen syytä
ruveta pitämään itse parempaa huolta läheisistään ja itsestään
eikä luottaa enää siihen hyvinvointivaltiomantraan. Koneiston
alasajo taloudellisten realiteettien vuoksi tulee ennen pitkää
johtamaan uuteen ja parempaan järjestelmään ja siksi on turha
haikailla enää menneiden perään. Kaikki ”miten meidän käy”
itkijät ja vollottajat voisivat valituksen sijaan ruveta luomaan
omaa tulevaisuuttaan, koska siihen on suurimmalla osalla vielä
aikaa. Löysässä hirressä roikkuminen vuodesta toiseen on vaan
niin helvetin typerää kun on paljon aikaa parantaa tilannettaan.
Niukoissa ajoissa kun sattuu olemaan omat mahdollisuutensa jokaisella
joka uskoo itseensä ja viitsii tehdä asioille jotain. Luovuttamalla
tulee turpiin sataprosenttisen varmasti, joten siinä ei ole mitään
järkeä.
Aika paljonhan tämä kirjoitus näyttää
olevan saman hokeman toistoa, mutta näin tällä kertaa. Kertaushan
on tunnetusti opintojen äiti ja näitä asioita on syytä itselleen
aina muistuttaa säännöllisin väliajoin. Tietty nöyryys omaan
tekemiseen ja omiin saavutuksiin on aina syytä pitää, jotta pystyy
tekemään tarvittavia päätöksiä ja antamaan kaikkensa tarpeen
niin vaatiessa hirttäytymättä siihen mitä on aiemmin saanut
aikaan.
-TT
Heh. Aikamoista saarnaamistahan toi teksti paremmalla tarkastelulla tuppaa olemaan.. En anna sen häiritä. Mikäli yksikin lukija ottaa itseään niskasta kiinni tämän tekstin luettuaan on siitä ollut hyötyä tälle maalle ja meille kaikille :D
VastaaPoistaSeuraava kirjoitus tulee joko tänään myöhään illalla tai sitten vasta aamulla.
VastaaPoista