Elikkäs kuten TT:n listan julkaistessa
lupasin niin on ehkä taas aika selittää miten se yleensä
muodostuu tai miten sitä pitäisi tulkita. Myös jonkinlaista
kritiikkiä on varmaan hyvä esittää sen suhteen eli yrittää
ymmärtää joitakin mahdollisia ongelmakohtia mitä yleensä tulee
tällaisiin listauksiin.
Perusasiat siis on varmaan syytä käydä
ensin läpi. TT:n lista sisältää ainoastaa numeerista analyysia
joka pohjautuu erilaisiin osakkeiden tunnuslukuihin. Periaatteessa
pistemäärät voivat teoreettisesti liikkua -3.0:sta 3.0:llaan.
-3.0:n ollessa minimipisteet. Kuitenkaan tähän lukemaan ei vielä
olla koskaan päästy enkä usko niin ikinä pääsevän käymäänkään.
Tällä hetkellä viimeisellä listalla olevat yritykset ovat saaneet
-2.0 pistettä ja se taitaa muistaakseni olla huonoin pistemäärä
ikinä. Tämä niin sanottu tunnuslukuanalyysi sisältää erilaisia
osakekohtaisia lukuja jotka on kirjattu monen vuoden ajalta tai
sitten joissain tapauksissa ihan viime kvartaalilta. Näistä
tärkeimpiä ovat osakekohtaisen tuloksen muutokset
kvartaalikohtaisesti, oman pääoman tuotto, liikevaihdon muutos,
PEG-luku useamman vuoden tulosmuutoksilla laskettuna ja
turvamarginaali. Näiden lisäksi tähän analyysiin kuuluvat
osingot, yrityksen taloudellinen tilanne ja markkina-arvo. Lisäksi
on muutama muukin asia joita ei tarvitse erikseen mainita. Jokaisella
tunnusluvulla on oma painoarvonsa, mutta niitä en käy sen tarkemmin
läpi vaan pysyköön ne salaisuutena. Kaiken kaikkiaan nämä
tunnusluvut sitten muodostavat yhteistuloksen joka kertoo sitten
TODENNÄKÖISYYDEN sille, että yritys on hyvä sijoitus pidemmällä
aikavälillä. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että
listan kärkipään yrityksillä on paremmat mahdollisuudet muodostua
hyväksi sijoitukseksi pidemmällä aikavälillä mikä tarkoittaa
useita vuosia eikä seuraavaa puolta vuotta. Tämä asia on hyvin
tärkeää hahmottaa, jotta ymmärtää ettei pelkkä
tunnuslukuanalyysi ole riittävä syy tehdä sijoituksia. Tämän
lisäksi on hyvä tehdä myös laadullisia johtopäätöksiä
yrityksistä. Näistä laadullisista asioista tulee heti ensimmäisenä
mieleen yrityksen johdon pätevyys. Tämän lisäksi myös
liiketoiminnan laatu on hyvin tärkeä asia. Toiset toimialat
saattavat olla selkesti parempia kuin toiset. Esimerkkinä
huonommasta toimialasta voidaan käsittää paperintuotanto joka
kärsii selkeästä ylikapasiteetista jota on hyvin vaikea purkaa.
Vastakkaisena esimerkkinä voidaan pitää Konetta jonka
liiketoimintaa tukee kaupungistumisen megatrendi joka ei ihan heti
tule pysähtymään. On tietysti huomattava, että vaikka
tunnuslukuanalyysi ei näihin kaikkiin laadullisiin ominaisuuksiin
pureudu niin kertoo se kuitenkin aika paljon yrityksen laadusta.
Jotta tämä nyt tulisi selväksi varmasti kaikille niin lista on
vain apuväline ja se on syytä aina muistaa.
Yleisin kritiikki mihin törmään
tällaisten listojen kanssa on se, että tunnuslukuanalyysi keskittyy
vain jo tapahtuneen arviointiin eikä kerro mitään tulevaisuudesta.
Tämän vuoksi sitten monet ovatkin sitä mieltä ettei tästä koko
prosessista ole mitään hyötyä mikäli ei esimerkiksi käytetä
minkäänlaisia tulosennusteita. Ymmärrän tämän ongelman, mutta
kylmä fakta nyt vain tuppaa olemaan, että esimerkiksi hyvin monet
analyytikkojenkin ennusteista ovat kuitenkin ainoastaan valistuneita
arvauksia enkä lähtisi niihin kyllä sen tarkemmin luottamaan
tällaista listaa tehdessäni. Maailma on niin monimutkainen paikka
ettei mikään ole varmaa eikä kukaan pysty asioita ennustamaan
juuri kovin pitkälle eteenpäin. Yleensä tästä seuraakin sitten
ainoastaan jälkiviisauksia enkä niitä lähtisi juurikaan
tuijottamaan. Koska käytän nimenomaan pidemmän aikavälin
tunnuslukuja kertovat ne mielestäni aika hyvin miten yritys ja
liiketoiminta on pärjännyt pidemmällä aikavälillä ja kuinkä
nämä ovat muutokseen sopeutuneet. Kun aloitin kehittämään tätä
järjestelmää keskityin hyvin suppeasti lyhyempään aikaväliin
mikä sitten näkyikin sitten listan ennustuskyvyssä. Voi tietysti
olla, että tulevaisuus tulee opettamaan minun olevan väärässä
jatkossakin eikä sekään ole poissuljettu vaihtoehto. Tämä taas
johtuu siitä ettei nykyinen menetelmä ole ollut käytössä paria
vuotta kauempaa, joten on hyvin vaikea tehdä vielä suurempia
johtopäätöksiä siitä kuinka hyvin tätä listaa hyväksikäyttäen
olisi pärjännyt. Tällä hetkellä kuitenkin vertailu esimerkiksi
omhex capped indeksiin verrattuna olisi mennyt hyvin, mutta en ole
vertaillut vielä kovin pitkää aikaväliä, joten se ei kerro vielä
riittävästi varsinkaan, kun lista ei suoraan kerro milloin johonkin
yritykseen olisi viisainta sijoittaa. Nämä vertailut tulisi ottaa
viihteenä, sillä en usko yhdenkään listojen tekijän sijoittavan
pelkästään oman listansa mukaan. Varmasti tekijät kuitenkin
hyödyntävät listojaan jossakin muodossa ja niin teen itsekin. En
muuten sitten missään nimessä suosittele kenenkään tekevän
pelkästään TT:n listan tai jonkun muun listan perusteella
sijoituksia vaan suosittelen jokaiselle tarkkaa perehtymistä
sijoituskohteisiinsa tai mikäli tämä ei kiinnosta niin antavan
jollekin muulle rahansa sijoitettavaksi. Tätä jälkimmäistä en
tosin suosittele.
Toinen yleinen kritiikki on listan
muuttuminen tihein väliajoin mikä ainakin teoriassa tarkoittaa
kaupankäynnin lisääntymistä ja kulujen kasvua. Itse taas näen
listan vain apuvälineenä, joten se yksistään ei siis lisää
kaupankäyntikuluja. Pidän listaa hyvin hyödyllisenä apuvälineenä,
sillä sitä käyttämällä voi säästää hyvin suuren määrän
omaa aikaa ja henkistä pääomaa jättämällä listan huonoja
pisteitä saavat yritykset kokonaan analysoimatta. Käytännössä
lista myös vähentää jossakin määrin myös turhan informaation
määrää, koska siihen on ympätty monta tunnuslukua yhteen, joten
yksittäisten lukujen analysoiminen myös vähenee ainakin hieman.
Tämä edesauttaa järkevien päätösten tekoa, koska ihmisellä on
kuitenkin hyvin rajallinen kyky omaksua tietoa. Toisaalta listan
päivitys tapahtuu sen verran harvoin ettei aina voi katsoa sitä.
Tämän vuoksi analysoin myös tämän listan lisäksi yrityksiä ja
niitä analyyseja olette myös te lukijat voineet tuijotella. En
tosin juurikaan jaksa häntäpään yrityksiä katsella tarkemmin
paitsi joskus ihan silkasta mielenkiinnosta jonkun tietyn yrityksen
suhteen. Jos haluaa itse hoitaa sijoituksensa niin sitten on kyllä
myös pakko nähdä vaivaa asian eteen. Se ei ole sen
monimutkaisempaa. Pelkkien listojen lukeminen ei riitä vaan oman
järjen käyttö on kuitenkin se tärkein asia.
Muita listoja löytyy mm. seuraavista linkeistä:
Eiköhän tässä ollut kaikki tällä
kertaa,
- TT
Olet oikeassa. (Olen sitä mieltä, että kaikkia tunnuslukuja ei tarvitsee tietääkään tai edes välittää niistä. Jätän usein suosiolla pois esim. henkilökunnan määrän ja kaiken muun epäoleellisen ja pureudun vain tärkeimpiin.)
VastaaPoistaKiitos selvennyksestä vaikka tuo kävikin jo aikaisemminkin selväksi.
Ilman sijoitus kohteeseenkin perehtymistä voi pärjätä useimpia sijoitusrahastoja paremmin koska ne syövät yllätävän paljon tuotoista erinäisinä kuluina.
Mutta minua viisaaman miehen sanoin voisin sanoa
Että mitä paremmin tunne sijoitus kohteesin sen todennäköisemmin teet parempia sijoituksia. (Tämä ei kuitenkaan takaa menetystäsi, mutta vähentää luultavimmin tappioitasi.)
Vanha viisaus on osta haluavalla ja myy kalliilla pitää paikansa, mutta kukaan ei tule sanomaan sinulle ovatko osakkeet halpoja vai kalliita.
Suojamarkinaali on paras keino suojautua tappioilta.
Suojamarkinaali ei kuitenkaan takaa, että tekisit voittoa jos aliarvotus jatkuu mutta se takaa ettet tee tappiota ja usesti ne yritykset joilla on hyvä suojamarkinaali ovat myös hyviä sijotuksia.
Kun markkinat huomaavat hyvän kohteen joka on halpa sillä on tapana hinnoitelultaan korjautua.
Huomioitavaa on kuitenkin jos yritys on antanut virheellisiä tietoja.
Näitä yli lyöntejä on havaittu jossa on tehty tilinpäätökseen tuloksen kaunisteluja.
(Voi johtaa siihen, että yritys kaatuu vaikka tilinpäätösten mukaan olisi tehnyt voittoa kokoajan.)
@Miska. Noista virheellisten tietojen antamisista sen verran, että muistaakseni joku on kirjoittanut jostakin menetelmästä millä niitä voi yrittää hahmottaa, mutta en muista sen tarkemmin. Pitäisin tätä kuitenkin aika marginaalisena ongelmana Suomessa, mutta onhan se toki mahdollista. Tämänkään takia ei kannata laittaa kaikkia munia yhteen koriin, vaikka se kori olisikin houkuttelevan näköinen. Ja sen verran myös muillekin lukijoille, että joskus huomenna iltapäivällä tulee seuraava kirjoitus.
VastaaPoista